Sen no Rikyū (jap.千利休, 1522Sakai – 21. maaliskuuta 1591Kioto) olijapanilainen teemestari, jolla oli huomattava vaikutusteeseremonian kehitykseen. Hän kohotti teeseremonian taidemuodoksi ja palasi sille alun perin luonteenomaiseen äärimmäiseen yksinkertaisuuteen. Hänen työnsä vaikutti teetaiteen kaikkiin puoliin: astioihin, teehuonearkkitehtuuriin, teepuutarhoihin ja seremonian muotoon. Sen no Rikyūn vaikutuksestawabi- jasabi-ideaalit, tarkoituksellinen yksinkertaisuus sekä vanhan ja kuluneen arvostus, nousivat teetaiteen keskeisiksi aatteiksi.[1]
Rikyū tunnetaan lukuisilla eri nimillä. Hänen isäntä oli varastonomistaja, nimeltään Tanaka Yōhei (jap.田中与兵衛), ja äitinsä Tomomi Tayuki (jap.宝心妙樹). Lapsena hänet tunnettiin nimellä Yoshiro.[2]
Rikyūta pidetään, nimellä Sen Sōeki taiteenimellä Hōsensai,sansenken eli kolmen teeseremonian pääkoulukunnan perustajana. Koulukunnat ovatUrasenke,Omotesenke jaMushanokōjisenke.
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Nuorena miehenä Rikyū opiskeli teetäKitamuki Dōchinin ohjauksessa ja sai nimen SōekiNanshū-jin temppelin papilta Sakaissa. 19-vuotiaana hän aloitti teeseremonian opiskelutTakeno Jōōn oppilaana; Takeno liitetään myöswabi-estetiikan kehitykseen teeseremoniassa. Rikyū sai myöszen-opetustaDaitoku-jissä.
58-vuotiaana Rikyūsta tuliOda Nobunagan ja, hänen kuolemansa jälkeen,Toyotomi Hideyoshin teemestari. Vuonna 1585 keisari antoi Rikyūlle buddhalaisen maallikkonimen Kōji, Hideyoshin keisariŌgimachille keisarillisessa palatsissa pitämässä teekokoontumisessa. Hän oli Hideyoshille arvostettu ja merkittävä palvelija, ja Hideyoshi myönsi hänelle suuret maa-alueet vuonna 1573. Rikyū johti suurta ja merkittävää Hideyoshin pitämää teeseremoniaaKitano Tenman-gūssa vuonna 1587.
Myöhempinä vuosinaan Rikyū alkoi käyttää hyvin pieniä, karuja teehuoneita, kuten kahden tatamin kokoista Taian-nimistä teehuonetta, joka on nähtävillä nykyään temppelissäYamazakissaKioton lähiössä. Se on julistettu kansallisaarteeksi. Hän kehitti myös lukuisia teeseremoniaan liittyviä esineitä, kuten kukka-astioita, teelusikoita ja bambusta tehtyjä tukia ja käytti myös jokapäiväisiä esineitä teeseremoniassa usein innovatiivisella tavalla.
Hän oliraku-teekulhojen käytön pioneeri. Hän piti enemmän yksinkertaisista japanilaisvalmisteisista esineistä kuin kalliista ja muodikkaista kiinalaisesineistä. Vaikka hän ei ollutkaan yksinkertaisuuden kauneutta arvostavanwabi-sabi-filosofian keksijä, Rikyū kuului sen merkittävimpiin popularisoijiin, ja hän liitti sen teeseremoniaan. Hän loi uuden teeseremonian muodon käyttämällä hyvin yksinkertaisia välineitä ja ympäristöjä, muodollistaen sen sekä muut ajatuksensa ja opetuksensa Senke-ryū-nimiseen (jap.千家流) teeseremonian koulukuntaan. Hänen kaksi huomattavaa oppilastaan olivatNanbo Sōkei jaYamanoue Sōji. Rikyū kirjoitti myös runoutta ja harjoittiikebanaa.
Vaikka Rikyū oli ollut yksi Hideyoshin luotetuimmista avustajista, ratkaisevien mielipide-erojen ja muiden tuntemattomiksi jääneiden syiden vuoksi Hideyoshi käski häntä tekemäänseppukun, jonka hän suoritti HideyoshinJurakudai-palatsissa Kiotossa 28. helmikuuta 1591 (kuukalenterin mukaan), 70-vuotiaana. Sanotaan, että kun Hideyoshi rakensi ylellistä palatsiaanFushimiin seuraavana vuonna, hän ilmaisi toivovansa sen miellyttävän Rikyūta. Hänet tunnettiin temperamenttisuudestaan, ja hänen on sanottu katuneen Rikyūn kohtelua.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaSen no RikyūWikimedia Commonsissa