Seinäjoki onSuomenkaupunki jaEtelä-Pohjanmaanmaakuntakeskus, joka sijaitseesamannimisen joen molemmin puolin. Seinäjoen kaupungissa asuu noin 67 000 ihmistä. Asukasluvultaan kaupunki on Suomen 16:nneksi suurin. Seinäjoki on Suomen pisimpään yhtämittaisesti väestöään kasvattanut maakuntakeskus. Sen väkiluku on kasvanut joka vuosi 1950-luvun alusta lähtien.[7]
Seinäjoen alue kuului alun perinIlmajoen pitäjään. Östermyran rautaruukin myötäTörnävän alueelle syntyi 1800-luvulla alueellinen teollisuus- ja asutuskeskittymä. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai vuonna 1868.Pohjanmaan radan myötä Seinäjoelle syntyi myös asemakylä, joka myöhemmin kehittyi taajaväkiseksi yhdyskunnaksi. Seinäjoki jakautui vuonna 1931 kauppalaksi jamaalaiskunnaksi. Vuonna 1960 maalaiskunta ja kauppala yhdistyivät Seinäjoen kaupungiksi, joka oli yksi kuudesta ensimmäisestä ns.uudesta kaupungista. Seinäjokeen yhdistyivätPeräseinäjoki vuonna 2005[8] sekäNurmo jaYlistaro vuonna 2009.[9]
Seinäjoella on vahvapk-yrityskenttä ja monipuolinen toimialajakauma. Kaupunkia pidetään yrittäjyyden ykköskaupunkina.[10] Seinäjoki palkittiin vuonna 2024 viidettä kertaa peräkkäin parhaimpana yrittäjäkaupunkina suurten kaupunkien sarjassa.[11][12] Seinäjoen Joupissa sijaitsevaIdeapark Seinäjoki oli avautuessaan Suomen seitsemänneksi suurin kauppakeskus.[13] Seinäjokea on kuvattu hengelliseksi risteyspaikaksi, jossa kohtaavat erityisestievankelisuus,herännäisyys javapaakirkollisuus.
1500-luvulla Seinäjoen alueelle muodostunutta kylää kutsuttiin usein Koskenalustan kyläksi, sillä se sijaitsi Seinäjoessa olevan Korpikosken alapuolella. Nimi poistui käytöstä 1600-luvun alkuun mennessä, ja kylän nimeksi tuliSeinäjoki, joka lienee joen nimenä kylää vanhempi.
Seinäjoki-nimen alkuperästä on monta teoriaa. Erään tulkinnan mukaan Seinäjoki on ollut muinoin nautinta-alueiden raja. On myös pohdittu sitä mahdollisuutta, ettäKangasalta kotoisin olleet uudisasukkaat tai eränkävijät olisivat tuoneet nimen mukanaan. Tuomo Tuomen tutkimus ja kansanperinne antaaSeinäjoki-nimen alkuperäksi sen rantojen poikkeuksellisen jyrkkäreunaisuuden.[17]
Seinäjoen alueesta käytetty ruotsinkielinen nimi on ollutÖstermyra (suom.Itäsuo)Abraham Wasastjernan rautaruukin mukaisesti. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä.[18] Nimitys ei ole enää käytössä.
Suomenyleiskielenseinäjokelainen-asukkaannimityksen lisäksi käytössä on myösseinäjokinen-nimitys.[19][20]
Seinäjoen alue on muunEtelä-Pohjanmaan maakunnan tavoin entistä meren pohjaa.Litorinameren aikana n. 2000 eaa. Seinäjoen alue sijaitsi lahdekkeen rannikolla. Tältä ajalta ovat peräisin vuoteen 1970 mennessä tehdyt esinelöydökset kivikautisen asutuksen merkkinä.[21] Pohjalaisia kirveitä, talttoja ja reikäkiviä on löydetty mm. nykyistenTörnävän,Hallilan jaKivistön alueilla sekä Katilankylässä ja Niemistönmaalla.[22]
Varsinainen esihistoriallinen aika Etelä-Pohjanmaalla loppui vuoden 800 vaiheilla.[23] Vuoden 1000 vaiheilla lähin kiinteä asutus oli nykyisenTyrvään jaKarkun seudulla. Etelä-Pohjanmaan alueiden oletetaan olleen riistarikkaita ja houkutelleen eränkävijöitä pitkin jokivarsia Kyrönjoen vesistöön ja sen suulle saakka. Seinäjoki alkujuoksuineen näyttää olleen eräs pääreittejä eräkauden matkoissa, sillä joen varrella on useita Sastamalan ja Pirkkalan alueilta sekä veneilystä peräisin olevia nimiä.[24]
Asutuksen syntyminen Alaseinäjoen kylässä (1500–1800)
Seinäjoki kuului alkuaikoinaanSuur-Ilmajoen kirkkopitäjään.[25] Alaseinäjoen kylän synty ajoittuu samaan aikaan, jolloin uskonpuhdistus alkoi Suomessa.[26] Alaseinäjoen kylä oli näihin aikoihin vauraanpuoleinen maalaiskylä, jonka seudulla oli edullinen pienilmasto peltojen kasvulle sekä karjanhoidolle.[18] Osana Ilmajoen kirkkopitäjää, Seinäjoki sai osakseen aikakaudelle laajaa opetusta ja neuvoa.[27]
Asutus levisi rannikoilta joen yläjuoksulle suotuisan kehityksen myötä 1500-luvulla. Alaseinäjoen kylän ensimmäisistä taloista löytyvät merkinnät vuodelta1557. Jouppi, Marttila, Uppa sekä vuonna 1570 Joupista erotettu Jouppila ovat kylän vanhimpia taloja. Seinäjoen rannalla sijainneet talot olivat kylän ainoat aina 1600-luvun loppupuolelle saakka.[28]
1600-luvun lopulla Upan talon viereen syntyi Hallila (1670) ja Huhtala (1692) raivattiin Upan vastarannalle. Huhtalan kanssa samaan aikaan perustettiin myös Niemistönmaa Seinäjoen ja Kyrönjoen väliin. Vuonna 1694 Marttilasta haljottiin Ala-Marttila ja Yli-Marttila. Samana vuonna perustettiin myös Myllymäki Jouppilan ja Huhtalan väliin.[29] Upan talosta on lähtöisinWegeliuksen sivistyssuku. 1680-luvulla, talosta lähtöisin olevat Henrik jaJuhana, valmistuivat sittemmin papeiksi ja suku on vaikuttanut laajalti myöhemmin Suomen papistossa.[30]
Venäläismiehityksen jälkeen Seinäjoki ryhtyi yhteistoimintaanYlinurmon kylän kanssa seurakunnallisissa asioissa, kun yhteydet Ilmajoen kirkolle olivat hankalat. Kylien yhteinen saarnahuone rakennettiin vuonna 1725 nykyisenNurmon kirkon läheisyyteen. Saarnahuone sai neljänkymmenen vuoden lukuisten anomusten jälkeen kuninkaallisen luvan jumalanpalvelusten järjestämiseen vuonna 1765. Yhteisen kirkon rakentaminen tapahtui vuonna 1777. Alaseinäjoen kylässä oli tähän aikaan noin 400 asukasta. Kylää ryhdyttiin kutsumaan Seinäjoeksi, kun Peräseinäjoen kappeliseurakunta perustettiin 1798.[31]
Törnävän kartanon päärakennuksen kaksikerroksinen keskiosa valmistui 1806 (suunnittelijaksi on joskus epäiltyCarl Ludvig Engeliä, mutta nykytiedon mukaan tämä on mahdotonta), päärakennuksen siipiosat on suunnitellut paroniCarl Rosenkampff ja lasiverannan arkkitehtiG. Th. Chiewitz.
Seinäjoen kehitykseen on keskeisesti vaikuttanutAbraham Falanderin vuonna1798 perustamaÖstermyran ruukki. Falander ryhtyi harjoittamaanVaasasta käsin laivojen rakentamista ja välitystä. Työhön tarvittiin puutavaraa, jota riitti Seinäjoen ja lähialueen metsissä. Alueella oli myös rikasta suomalmia. Ensimmäiset tukit uitettiin Kolkkiin ja Svartöhön keväällä 1782. Tikkukosken varteen perustetun ruukin myötä Seinäjoen seutu liittyi kyliä myöten mukaan Falanderin sahaustoimintaan.[32] Ruukin nimeksi tuliÖstermyra eli itäsuo. Ruukin sijainti oli Vaasasta katsottuna idässä ja soiden keskellä. Menestyksen myötä Falander aateloitiin Wasastjernaksi.[18]
Abrahamin Wasastjernan poika,Gustaf Adolf perusti vuonna 1825 Östermyraan ruutitehtaan ja ruukin ympärille kasvoi pieni taajama. Ruukin ympäristössä syntyi myös muuta teollisuutta ja maataloutta. Teollisesta yhteisöstä muodostui perusta myöhemmälle kehittymiselle.[33] Ruukki synnytti koulutusta aikuisille ja koulun lapsille. Ruukki palveli myös sairaita, sotilaita ja palovartijoita.[18] Vuoden 1825 tarkastuksen aikana kappeliseurakunnassa järjestettiin tarpeen mukaan ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Östermyran ruotsinkielistä henkilöstöä ja työväkeä varten. Kappeliseurakunta tuli vuonna 1838 herännäisen herätysliikkeen johtohahmonNiilo Kustaa Malmbergin huolehdittavaksi. Malmbergin toiminta sai jalansijaa myös seinäjokisten elämässä ja hän piti seuroja erityisesti Katilan ja Heikkilän kylissä.[34]
Gustaf Adolfin poika,Gustaf August siirsi Östermyran painopisteen maatalouteen ja meijeriteollisuuteen. Maatalousvaiheessa Östermyra oli Pohjanmaan ainoa harjoittelutila, jolla toimi myös meijerikoulu. Wasastjernalla oli myös vaikutuksensa Seinäjoen muodostumisessa omaksi seurakunnakseen ja kunnakseen. Maatalousvaiheessa Östermyrassa käytiin niin lähikauppaa kuin kansainvälistä kauppaa. Ruutitehtaan makasiinin toiminnan loppuessa 1850-luvulla, Törnävälle syntyikirkko vuonna 1864 makasiinin entisiin tiloihin.[18] Seinäjoen irtautumistoimet Nurmon kappeliseurakunnasta aloitettiin 1850-luvulla ja vuonna 1863 seinäjokelaisten anomus omasta kappeliseurakunnasta hyväksyttiin. Itsenäisen kunnallishallinnon Seinäjoki sai vuonna 1868.[35]
Törnävän kirkko rakennettiin alun perin ruutimakasiiniksi 1828 ja muutettiin kirkoksi 1863.
1880-luvun ratayhteyden rakentaminen loi edellytykset liike-elämälle ja maakunnallisten laitosten sijoittumiseen Seinäjoelle.[33] Jo ennen varsinaista rakentamispäätöstä, suunnitelmissa oli jo tutkittu ratasuuntaa Tampereen länsipuolelta Peräseinäjoelle. Valtiopäivillä pohjalaiset toivat maakunnan liikennetarpeet esiin, vaatien ratayhteyden ulottamista maakuntaan. Vuoden 1877–1878 valtiopäivillä tehtiin päätös Pohjanmaan yhdistämisestä rataverkkoon.[36]
Ensimmäinen Seinäjoen kautta kulkenut ratayhteysTampereeltaVaasaan vihittiin käyttöön vuonna 1883. Vuonna 1885 valmistui ratayhteysKokkolaan. Aseman yhteydessä ratapihalle valmistui myös veturitalli. Östermyran sijainti teki Seinäjoesta yhden maan tärkeimmistä liikennesolmuista. Myös aseman nimi oli aluksi Östermyra. Asema oli vilkas ja aseman vieressä sijaitsivat 2. ja 3. luokan majoitustilat .[37] Vuonna1913 valmistunut ratayhteysKristiinankaupunkiin lisäsi Seinäjoen merkitystä risteysasemana. Asemaa korosti entisestäänsisällissodan kynnyksellä valmistunut yhteysHaapamäeltäPieksämäelle. Vuoden 1918 sotaa on pidetty taisteluna logistiikasta eli ratayhteyksistä.[18] 1920-luvun lopulla rautatiehenkilökuntaa työskenteli Seinäjoella yli 450.
Suomen itsenäistymisen jälkeen Seinäjoella sijoittui vielä venäläisen varuskunnan sotilaita.Suomen Tasavallan Vartioston sotilaat valtasivat Seinäjoen varuskunnantammisunnuntaina, jolloin 550 sotilasta antautui taisteluitta.[38] SisällissodassaValkoisten päämaja sijaitsi Seinäjoen rautatieasemalla kahdeksan viikon ajan Tampereen valloitukseen asti.[18] Päämajan mukana tuli myös satojen miesten vahvuinen esikunta, jonka saapuminen muutti Seinäjoen hetkeksi kiireiseksi varuskuntakaupungiksi.[39] Seinäjoella toimi kuukauden ajan myösPäämajan reserviupseerikoulu.[40] Lisäksi paikkakunnalla oli sotasairaala sekä kaatuneiden kokoamispaikka.[41] Sisällissodan aikana tapahtuivat myösPaukanevan teloitukset.[42] Seinäjoella tapahtui kevään aikana myösMannerheimia vastaan suunnattu pommiattentaatti.[43]
Seurakuntakeskus ja Lakeuden risti rakennettiin maakuntakeskuksen maamerkeiksi 1960-luvulla.
Ratayhteyksien valmistumisen myötä asutuksellinen painopiste siirtyiTörnävältä asemanseudulle. Asemanseudusta muodostettiin vuonna1921 suppean itsehallinnontaajaväkinen yhdyskunta vuonna 1921. Mahdollisuutta kirkonkylän ja kunnan muuttamista kauppalaksi alettiin tutkia 1920-luvulla tarkemmin, kun mm.Törnävän sairaala valmistui vuonna 1915. Jako Seinäjoen kauppalaan jamaalaiskunnaksi tapahtui vuonna1931.[33] Asemanseudusta 1920-luvulla muodostui liikekeskus, jonne suunnattiin ostoksille ja töihin.[44] Ensimmäisen asemakaavan Seinäjoelle laatiHarald Andersin vuonna1923.[45]
Törnävän sairaalan ja Vaasan lääninsairaalan (1931) valmistuminen toivat Seinäjoelle ammatillista koulutusta jo ennen kauppalavaihetta. Kaupungin ensimmäinen ammattioppilaitos,Seinäjoen sairaanhoitajatarkoulu perustettiin lääninsairaalan yhteyteen1930.[18]Israel Yrityksen toiminnan myötä Seinäjoelle perustettiin 1920-luvulla sahalaitos, kuivaamo ja höyläämö. Sahatavaratoiminnan rinnalle Yritys perusti Seinäjoen kehruu- ja kutomotehtaan. 1930-luvulla muuta teollisuutta edustivat vuonna 1914 perustettuOsuusteurastamo Itikka ja kaksi virvoitusjuomatehdasta. Yritys toimi myös kivimurskaamon toimitusjohtajana ja vesijohtoyhtiön perustajana.[46] Maakunnallinen viljavarasto perustettiin Seinäjoelle 1938.[47]
Talvisodan aikanaNeuvostoliittopommitti Seinäjokea kerran noin parinkymmenen koneen voimin. 160 pommin vaikutuksesta 13 asukasta sai surmansa ja 14 haavoittui. Kymmenkunta rakennusta tuhoutui ja kolmekymmentä vaurioitui.[48][49] Talvi- jajatkosodan aikana Seinäjoella toimi29. sotasairaala.[50][51] Sotien jälkeen 1940-luvun lopulla ja 1950-luvulla muuttohalukkuus kauppalaan kasvoi ja liikenneyhteyksien parantumisen myötä myös talouselämä monipuolistui. Sotien jälkeen Seinäjoelle asutettiinJaakkiman jaLumivaaran siirtoväkeä.lähde?
Vuoden 1959 alussa kauppalan ja maalaiskunnan kolmekymmenvuotinen erillisyys päättyi, kun maalaiskunta liittyi Seinäjoen kauppalaan. Seinäjoki sai kaupunkioikeudet vuonna 1960.[33] Seinäjoen kehittyminen moderniksi kaupungiksi alkoi konkretisoituahallinto- ja kulttuurikeskuksen valmistelussa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistui tavoitellun hiippakunnan tuomiokirkoksi valmistunutLakeuden Risti (1960),kaupungintalo (1962),kaupunginkirjasto (1965),seurakuntakeskus (1966) javaltion virastotalo (1968).[52] Sotien jälkeen tuli ajankohtaiseksi sanomalehtiIlkan siirtymisestä Vaasasta Seinäjoelle. Siirtopäätös tehtiin vuonna1960 ja uusi toimitalo valmistui Seinäjoelle 1962.[53]
Seinäjoen Aalto-keskus on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen rakennustaiteellinen kokonaisuus.
Seinäjoen kauppakoulu perustettiin vuonna 1952 ja vuonna 1955 koulu yleni merkonomeja kouluttavaksikauppaopistoksi. Vuonna 1961 kauppaopisto sai ylioppilaspohjaista koulutusta. Ammatillinen koulutus ryhtyi kehittymään ripeämmin vasta 1960-luvulta lähtien, jolloin Etelä-Pohjanmaan alue oli jäänyt koulutuksessa jälkeen ja Seinäjoenkin koulutus kehittyi enemmän elinkeinojen seurauksena. Seinäjoella havaittiin tarve korkeammalle kouluttautumiselle tuotteiden korkeamman jalostusarvon ja kilpailukyvyn saavuttamiseksi. Seinäjoki saiteknillisen koulun vuonna 1965.[18] Vuonna 1960 perustettiinEtelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistys harjoittamaan kesäyliopistotoimintaa sekä tavoittelemaan korkea-asteen koulutuksen sekä yliopiston saamista maakuntaan. Korkeakouluyhdistyksen tavoitteena oli sosiaalikorkeakoulun saaminen Seinäjoelle.[18] Vuonna 1962 Osuuskunta Maitojaloste perusti tuotantolaitoksen Alakylään ja vuonna 1965 aloitettiin voin valmistaminen Euroopan suurimmaksi sanotussa voitehtaassa. Toinen alkuvaiheen tuote olimaitojauhe.[54] Alakylän tehdas nousi 1970-luvulla Suomen suurimmaksi maidonjalostustehtaaksi. Palveluammattien kasvu Seinäjoella alkoi 1960-luvun aikana.[47]
1970-luvun alussa avautuneen Tampereen oikoradan myötä liikenneyhteydet Seinäjoelle parantuivat entisestään. Vanha rautatieasema purettiin 1960-luvun loppupuolella ja henkilöliikenne Kristiinankaupungin radalla lakkautettiin 1968. Vuonna 1969 valmistuiHeikki Castrénin suunnittelema uusi keskusliikenneasema, joka oli valmistuttuaan Suomen toiseksi suurin rautatieasemarakennusHelsingin rautatieaseman jälkeen.[55] 1970-luvulla Etelä-Pohjanmaa oli noussut merkittäväksi lihantuotantoalueeksi ja Itikka oli suomenkielisen Etelä-Pohjanmaan suurin teollisuuslaitos. 1980-luvun puolessa välissä lihantuotanto siirrettiinItikastaNurmon alueelle.[47]
Vuonna 1986 Seinäjoella aloitettiin sosiaalialan opistotasoinen opetus vanhan lääninsairaalan tiloissa, uudenSeinäjoen keskussairaalan valmistuessa.[18] Hallinto- ja kulttuurikeskus täydentyi vuonna 1987teatteritalolla.[52] 1980-luvun vaihteessa Seinäjoki alkoi kasvamaan tapahtumakeskuksena, kun ensimmäinenProvinssi järjestettiin Törnävänsaaressa vuonna 1979 jaTangomarkkinat 1985.
2010-luvun aikana Seinäjoen keskusta on kokenut muodonmuutoksen. Etualalla rakentuu korkeampaa rakentamista ja tulevaisuuden kaupunkikuvaa ohjaa asemanseudun kehitys.
2000-luvun aikana Seinäjoesta on muodostunut poikkeus keskikokoisten maakuntakeskusten joukossa. Seinäjoki on kasvanut ja vetänyt puoleensa nuoria muuttajia. Seinäjoen asukasmäärä kasvaa yli prosentin vuodessa. Seinäjoki on erottunut joukosta isompia kaupunkeja vähäisemmällä työttömyydellä sekä yritysten kasvulla ja menestyksellä.[15] Seinäjokelaisista 59,9 % kannatti Suomen liittymistäEuroopan unionin jäseneksi vuoden 1994 kansanäänestyksessä.[56]
Seinäjoen menestystä on selitettypk-yritysten suurella määrällä ja monipuolisella toimialajakaumalla. Kaupunginjohtajana toimineenJorma Rasinmäen mukaan Seinäjoella päätettiin 2010-luvun alussa panostaakasvuyrityksiin ja uusien työpaikkojen syntymiseen mm. palveluseteleillä sekä rakennusluvilla, kaavoituksella ja tonttitarjonnalla.[15] Seinäjoki palkittiin vuonna 2020 kolmatta kertaa peräkkäin parhaimpana yrittäjäkaupunkina suurten kaupunkien sarjassa.[12] Seinäjokeen liittyivät 2000-luvullaPeräseinäjoki (2005) sekäYlistaro jaNurmo (2009).[15]
Framin yritys- ja teknologiakeskuksessa, Seinäjoen varressa, sijaitsevat myös ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus. Framin alueella on ollut suuri merkitys Seinäjoen nykykehitykselle.
Koulutusta ja osaamista Seinäjoella on kehittänytSeinäjoen ammattikorkeakoulu, joka perustettiin vuonna1992 ja vakinaistettiin vuonna1995. Vuosituhannen vaihteessa Seinäjoelle perustettiinyliopistokeskus, jonka kautta maakuntaan saatiin tutkimusta, osaamista ja tuotekehitystä. Aluksi yliopistokeskukseen perustettiin 12 vierailijaprofessuuria. Vuonna 2016 yliopistokeskuksessa oli 20 professuuria ja yhteistyössä on mukana kuusi yliopistoja. Professuureja rahoittavat yhteistyössä toista sataa etelä-pohjalaista yritystä. Yliopistot ovat kasvattaneet omaa rahoitusosuuttaan alkuvuosista. Ammattikorkeakoulu ja yliopistokeskus toimivat kaupungin keskustaan perustetussa yritys- ja teknologiakeskusFramissa, jossa toimii lisäksi noin sata yritystä.[15] Tutkija- ja kehittäjäverkoston tukemana Seinäjoesta on kehittynytagrobiotalouden ja ruokajärjestelmien yrityskeskittymä.[16]
Framin läheisyydessä valmistui vuonna 2000 tapahtuma- ja kongressikeskusSeinäjoki-areena, joka laajentui edelleen vuonna 2017.[57] Vuonna 2016 tapahtumatilat laajentuivat entisestään, kunOmaSp-stadion valmistui Jouppilaan vuonna 2016. Jalkapallostadion oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen täysin katettu jalkapallostadion.[58]
Maaseutuvirasto alueellistettiin Seinäjoelle vuosina 2008–2011. Seinäjoen sijoittumista viraston kotipaikaksi tuki alueen vahva maatalousvaltaisuus.[59] Vuoden 2019 alusta virastoon yhdistyivätEvira ja osa Maanmittauslaitoksen tietotekniikkapalvelukeskuksesta ja uusi virasto aloittiRuokavirastona. Seinäjoesta tuliTE-toimiston jaely-keskuksen vastuualueen keskuspaikka 2010-luvun vaihteessa. KauppakeskusIdeapark Seinäjoki avattiin Seinäjoen Jouppiin marraskuussa 2019. Ideapark oli avautuessaan Suomen seitsemänneksi suurin kauppakeskus liikepinta-alaltaan[60]
2010-luvulla Seinäjoella aloitettiin kaupungin keskustan kehittäminen kaupunkimaisemmaksi. Kaavoituksessa keskustaan lisättiin korkeita liike- ja asuinrakennuksia sekä maanalaista pysäköintiä.[61] Toriparkki ja uusi keskustori avattiin keväällä 2019.[62] 2020-luvulla keskustan uudistaminen jatkuu Seinäjoen asemanseudulla. 18 hehtaarin laajuinen kehitysalue määrittää Seinäjoen kaupunkikuvaa pitkälle tulevaisuuteen.[63]
Seinäjoen alue kuuluu Suomen suurimpaan yhtenäiseen tasankoalueeseen. Korkeuserot maanpinnasta mitattuna ovat alueella alle kymmenen metriä. Maaston absoluuttinen korkeus merenpinnasta luettuna on Seinäjoen keskustan alueella noin 50 metriä merenpinnasta nousten tasaisesti kohti kaupungin eteläosaa. Korkeuserosta huolimatta maa pysyy hyvin tasaisena. Maanpinnan verkkaisesta noususta johtuen alue vaikuttaa aaltoilevalta tasangolta. Varsinaisia korkeuseroja maastossa aiheuttavatJouppilanvuoren tekovuori, joka on korotettu 118 metriin merenpinnasta, eli noin 70 metriin maanpinnasta jaHallilanvuori, jonka relatiivinen korkeus maanpinnasta on 20 metriä.[64]
Maaperältään Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaalle tyypillistä. Kiinteä kallioperä on pääosinpegmatiittigraniittia, joka näyttäytyy satunnaisesti paljaina kallionnyppylöinä. Irtonainen maalaji verhoaa kallioperän varsin paksulla kerroksella. Maalajeista yleisimmät ovatmoreeni,savi jaturve.[64] Turve on ollut pitkään maaperän peitekerrosta ja on kytöviljelyksen myötä vähentynyt erityisesti kaupunkikeskustan pohjoispuolella ja jokilaaksossaTörnävältä pohjoiseen. Turpeen alta esiin tulleisiin laajoihin savikenttiin on perustunut seudun laaja viljelys. Savi- ja turvemaiden väliset kohoumat ovat lähestulkoon moreenisoran peittämiä. Hiekkaa kaupungin alueella on niukasti.[65]
Vesistöjen osuus Seinäjoen maisemassa on vähäinen. Kaupungin lävitse virtaa kaakkois-luode suunnassaSeinäjoki ja liittyen keskustan pohjoisrajallaSeinänsuussaKyrönjokeen, joka laskeePohjanlahteenVaasan pohjoispuolella. Seinäjoen alkujuuret ovatVirroilla sijaitsevassaSeinäjärvessä. Joki virtaa aluksi vähäisenäKurjenjärveen saakka ja siitä pohjoiseen pienenRäntäjärven läpi. Tämän jälkeen joki virtaaLuomanjokena 30 kilometrin matkan kaupungin eteläisten osien halki yhdistyenKihniänjokeenPeräseinäjoen kaupunginosan eteläpuolella. Tästä eteenpäin Seinäjoki virtaa edelleen mutkitellen kohti pohjoista yhdistyen kaupunkikeskuksen pohjoispuolella Seinänsuussa Kyrönjokeen.[65]
Seinäjoen kaupungin alueella on kaikkiaan 27 järveä, joista suurimmat ovat Hirvijärven tekojärvi, Kalajärvi ja Kyrkösjärven tekojärvi.[66]
SeinäjoenNatura-kohteita ovat vanhat kuusivaltaiset metsät Pelman metsä ja Nättypii, sekä suoalueet Peränevanholma, Pirjatanneva, Paukaneva ja Haukilamminneva.[67]
Vuoden 2018 lopussa Seinäjoella oli 63 296 asukasta. Vuonna 2017 näistä 56 688 asuitaajamissa, 5 666 haja-asutusalueilla ja 322:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Seinäjoen taajama-aste on 90,9 prosenttia.[70] Seinäjoen taajamaväestö jakautuu kahdeksan eri taajaman kesken:[71]
Kaupunginkeskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kaupunkiin vain osittain. Ylistaron kirkonkylän asukkaista kolme asuu Isonkyrön kunnan puolella.
Talousalueena Seinäjoki kuuluuSeinäjoen seutukuntaan, jonka alueellinenbruttokansantuote oli 39 715 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 32. suurin.[73]
Seinäjoella oli vuonna 2022 yhteensä 33 489 työpaikkaa ja kaupungissa asui 29 904 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 80,8 prosenttia. Seinäjoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 74,9 prosenttia, jalostuksen 22,3 prosenttia ja alkutuotannon 2,0 prosenttia.[72]
Kaupungin työpaikkaomavaraisuus on 99,6 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 77,9 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 7,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Seinäjoella on 118,4 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[72]
Seinäjoki on 2010-luvulla tullut tunnetuksi erityisesti yritysmyönteisyydestään. Seinäjoki on sijoittunut 12 kertaa yrittäjyyttä mittaavien barometrien ja mittausten kärkeen. Seinäjoki on ollut viisi kertaa ensimmäinenElinkeinoelämän keskusliiton kuntarankingin ykkönen, neljästiSuomen Yrittäjien kuntabarometrissä sekä kolmestiTaloustutkimuksen kuntaimagotutkimuksessa.[80] Suomen Yrittäjien vuoden 2022 tutkimuksen mukaan Seinäjoki sijoittui suurten kaupungien sarjassa ensimmäiseksi kaikilla elinkeinopolitiikan osa-alueilla.[81]Taloustutkimuksen vuoden 2021 tutkimuksen mukaan yritysjohtajat pitivät Seinäjokea yritysystävällisimpänä paikakuntana 36 suurimman suomalaisen kaupungin joukossa.[82] Yrittäjyys on osa Seinäjoen strategiaa, mikä näkyy esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen oppiaineessa alakoulusta lähtien.[83]
Seinäjoen keskustan vanhin rakennuskanta muodostuu pääasiallisesti1920-luvun klassismista. Aikakaudelle tyypillisiä rakennuksia ovat Alvar Aallon suojeluskuntapiirin rakennusten ohella Talvitien talo sekäMatti Visannin suunnittelemat rakennukset. 1920-luvun rakennuksia ovat myös Yhteiskoulu eli nykyinen nuorisokeskus, Seurahuone, Marttilan kivikoulu sekä vesitorni. Aikakaudelta on peräisin myös Seinäjoen kauppalantalo, joka pystytettiin modernisoituna vanhan piirisairaalan alueelle. Aikakauden rakennuksia yhdistävät harmoninen kokonaisuus, jyhkeys ja monumentaalisuus sekä vaalea väritys. Lääninsairaalan ja Törnävän sairaalan vanhimmat osat on myös toteutettu klassistisin periaattein.[85]
1930-luvulta lähtien tilojen toiminnallisuutta korostavafunktionalismi tuli tunnetuksi erityisesti Alvar Aallon töiden kautta. Tyyliä sovellettiin aluksi liike- ja kerrostalorakentamisessa. Pienrakennukset tulivat tyylin piiriin toisen maailmansodan jälkeen. Seinäjoella funktionalistista rakentamista edusti jo hävinnyt osuuskaupan rakennus. Myös valtion viljavarasto on tehty tyylin mukaisesti. Törnävän sairaala-alueella sijaitsevat puutarhurin talo ja ylilääkärin talo edustavat funktionaalista tyyliä. Aalto-keskuksen läheisyydessä sijaitseva 1940-luvun lopun Karhin talo edustaa jälkifunktionalismia.[85]
Törnävän alueella sijaitsee 1800-luvulta peräisin oleviaempiretyylin rakennuksia. 1820- ja 1830-luvun empireä edustaa Östermyran ruutitehtaan kokeiluhuone Propeeri. Klassistisia piirteitä on myös muissa Östermyran rakennuksissa, erityisesti kartanon päärakennuksessa. Empiretyyli näkyy myös talonpoikaisarkkitehtuurissa. 6-ruutuiset ikkunat, profiloidut umpiräystäät ja matalat räystäsikkunat sekä peilijakoiset ovet näkyvät myös seinäjokelaisissa 1800-luvun talonpoikaistaloissa. Empiren jälkeisetkertaustyylit näkyvätGeorg Theodor Chiewitzin toteuttamissa Östermyran saaren puistosuunnitelmassa sekä kartanon päärakennuksen lasiverannassa.Carl Axel Setterbergin uusgotiikkaa on nähtävissäTörnävän kirkossa.[85]
1890-luvunjugendin piirteet näkyvät aikakauden rakennuksissa erityisesti ikkunatyylinä. Jugend-henkeä ilmentävät myöspäätykolmiot,taitekatot ja runsaasti ruudutetut ikkunoiden yläosat. Näitä rakennuksia on useita eri puolilla Seinäjokea. Ajan suunnittelua edustavat erityisesti Rautatieläistentalo sekä osaKapernaumin 1920-luvun rakennuksista.[85]
Seinäjoki on asukasluvultaan Suomen 16. suurin kunta, asukasluku oli 65 323. Seinäjoen väkiluku oli vuoden 2022 lopussa 34,2 % Etelä-Pohjanmaan maakunnan asukasluvusta ja 1,18 % koko Suomen asukasluvusta .[86] Seinäjoki on Suomen pisimpään yhtämittaisesti väestöään kasvattanut maakuntakeskus. Kaupungin väkiluku on kasvanut joka vuosi 1950-luvun alusta lähtien.[7]
Seinäjoen väestön sukupuolirakenne oli vuoden 2022 lopussa 51,1 % naisia ja 48,9 % miehiä. Naisia on Seinäjoella suhteellisesti eniten koko maakunnassa.[86] Alle 15-vuotiaita Seinäjoen väestöstä on 16,9 %, mikä on hieman maakunnan keskiarvoa (16,1 %) korkeampi. Työikäisiä Seinäjoella on maakunnasta eniten kun 15–64-vuotiaiden osuus väestöstä on 62,4 %. Seinäjoella on maakunnasta vähiten yli 65-vuotiaita, joiden osuus on 20,7 % väestöstä.[86]
Oheisessa kaaviossa esitettynä Seinäjoen väkiluvun kehitys aikavälillä 1810–2015. Kaaviossa käytetty kulloinkin voimassa olevaa aluejakoa. Väkiluvun voimakas kasvu vuoden 2010 kohdalla selittyy kuntajaon muutoksella.
Seinäjoen suosituin asumismuoto onomakotitalo, jossa asuu kaupungin asuntokunnista 39,9 % vuonna 2024. Toiseksi suosituin asumismuoto onkerrostalo, jossa asuu noin 37,2 prosenttia asuntokunnista.Rivitaloissa asuu noin 22,9 prosenttia asuntokunnista.[88]
Yksinasuvien osuus Seinäjoen asuntokunnista on 46,3 prosenttia eli noin 15 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 3,7 prosenttia eli noin 10 200 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 9,8 prosenttia eli noin 3 200, yli neljän asukkaan asuntokuntia 12,9 prosenttia eli noin 4 300 ja yli seitsemän asukkaan asuntokuntia 0,3 prosenttia eli noin 105.[88]
Seinäjoki on yksi Suomen yksikielisimpiä kaupunkeja. Vuoden 2024 lopussa Seinäjoen väestöstä 94,4 prosenttia puhui äidinkielenäänsuomea. Ruotsinkielisten osuus Seinäjoen väestöstä on vain 0,2 prosenttia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 5,3 prosenttia.[4] Seinäjoella asuvia ulkomaiden kansalaisia on 3,3 prosenttia.[89]
Vuoden 2023 lopussa Seinäjoella asui ulkomaalaistaustaisia henkilöitä 2211 henkeä.[90] Määrä on kasvanut vuodesta 2000 keskimäärin n. 70 henkilön vuosivauhdilla, kun vuonna 2001 Seinäjoella ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli 381 henkeä.[91] Ulkomaalaistaustaisten lukumäärä on vähäisin yli 40 000 asukkaan kaupunkien joukossa.
Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä onukrainalaiset, joita asuu Seinäjoella 372 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovatvirolaiset (174) jasrilankalaiset (148).[92]
Vuoden 2023 lopussa Seinäjoen asukkaista 76,7 prosenttia kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, 2,1 prosenttia kuului muihin uskontokuntiin ja 21,2 prosenttia ei kuulunut mihinkään uskontokuntaan.[93]
Evankelis-luterilaista kirkkoa alueella edustaaSeinäjoen seurakunta, joka koostuu Seinäjoen alueseurakunnasta sekä Nurmon, Peräseinäjoen ja Ylistaron kappeliseurakunnista.[94]Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli sijaitsee Seinäjoella.[14]
Seinäjoen ammattikorkeakoulu tarjoaa AMK- ja YAMK-tutkintoihin johtavaa koulutusta, avoimen ammattikorkeakoulun opetusta sekä täydennys- ja erikoistumiskoulutusta. Valmistuneet opiskelijat ovat arvioineet SeAMK:n Suomen parhaaksi ammattikorkeakouluksi vuosina 2021 ja 2022.[102]Seinäjoen yliopistokeskus on neljän yliopiston ja noin 90 asiantuntijan monitieteinen yhteisö. Yliopistokeskuksen muodostavatTampereen yliopisto,Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti,Taideyliopiston Sibelius-Akatemia sekäVaasan yliopisto.[103] Tutkimusta, aikuiskoulutusta ja kehittämistytä tehdään seuraavien osaamisalojen parissa: agrobiotalous ja kestävät ruokaratkaisut, älykkäät ja energiatehokkaat järjestelmät, hyvinvointi ja luovuus sekä yrittäjyys ja kasvu.Epanet-tutkimusverkosto vahvistaa soveltavaa tutkimusta ja tuotekehitystä maakunnalle tärkeiden toimialojen parissa.[104]
Ammatillista- ja aikuiskoulutusta Seinäjoella tarjoaaSedu, joka on yli 5 000 ja 600 ammattilaisen yhteisö. Seinäjoella toimii kolme lukiota:Seinäjoen lukio,Nurmon lukio jaYlistaron lukio. Seinäjoella sijaitsee yhteensä 22 alakoulua ja 4 yläkoulua. Yhtenäisiä peruskouluja Seinäjoella on kaksi, erityiskouluja kaksi ja varhaiskasvatuskeskuksia yksi.[105]
Seinäjoen naisten kansallispuvun laativat vuonna 1964 professoriToini-Inkeri Kaukonen ja taiteilijaAnnikki Vormala 1920-luvulla tehdyn sommitelman pohjalta. Seinäjoen kansallispukuun kuuluu puolipellavainen paita, tummansininen körttiliivi, vanhaan seinäjokelaiseen kirkkohameeseen pohjautuva monivärinen tilkkuhame, vöyriläinen esiliina, valkoiset sukat, musta koppamyssy sekä mustat pintanhakiset avokkaat. Miehet käyttävät SeinäjoellaEtelä-Pohjanmaan kansallispukua.[106] Seinäjoen lukion abiturientit pukeutuvat penkkaripäivänään muusta Suomesta poiketen juuri kansallispukuun taijussipaitaan.[107]
Seinäjoen asema tapahtumakaupunkina on korostunut vuosien aikana. Vuosittain toistuvista suurtapahtumista, Seinäjoki tunnetaan erityisestiProvinssista,Tangomarkkinoista jaVauhtiajoista. Kaupungissa järjestetään vuosittain lisäksi satoja erikokoisia tapahtumia ja tilaisuuksia ulko- ja sisätiloissa.[108]
Vuosina 1993–2013 Seinäjoen kaupunki järjesti toukokuussa Seinäkuun yö -nimistä vuorokauden mittaista maksutonta kulttuuritapahtumaa.[109] Kaupunki isännöi vuosittaistaHarrastajateatterikesää vuodesta 1973 vuoteen 2016 saakka.[110]
Seinäjoella on järjestetty myös useitakristillisiä suurtapahtumia. Kaupunki on isännöinytherännäistenHerättäjäjuhlia viidesti, viimeksi vuonna 2009 ja seuraavan kerran vuonna 2023.Vapaakirkon kesäjuhlat on kaupungissa järjestetty seitsemän kertaa, viimeksi 2015.[111]Kansanlähetyspäivät on Seinäjoella järjestetty 2011.EvankelisuudenEvankeliumijuhlat on kaupungissa järjestetty kahdesti, viimeksi 1998.Seinäjoen helluntaiseurakunta järjesti 1956 Törnävänsaaressa maailmanlaajuisen helluntaikonferenssin ja toisen suurtapahtuman vuonna 1968 Lyseon kentällä. Seurakunnan järjestämissä tapahtumissa kaupungissa ovat vieraillut muun muassaReinhard Bonnke vuosina 1995 ja 2010 sekäNicky Cruz vuonna 2017.
Seinäjoen kaupunginteatteri tarjoaa esityksiä neljällä näyttämöllä, jotka on nimetty Aalto-teeman mukaisesti päänäyttämö Alvariin, Elissa-studioon, Aino-lavaan sekä Verstas-näyttämöön. Teatterin katsomoihin mahtuu yhteensä liki 700 katsojaa. Vuonna 2015 Seinäjoen kaupunginteatteri valittiinVuoden teatteriksi Suomessa.[114] Kaupunginteatterissa esitetään vuosittain useampia ensi-iltoja ja teatterissa nähdään omien tuotantojen lisäksi myös vierailunäytöksiä. Teatterissa toimii lisäksi teatteriravintola.[115]
Seinäjoella sijaitsee monipuolisesti museoita niin alueen historiasta aina yksityiskokoelmiin. Seinäjoen historiallisia museoita edustavatKalajärvellä sijaitseva suomalaisten siirtolaisten historiasta kertovaSiirtolaisuusmuseo, jonka rakennukset ovat suomalaisten siirtolaisten rakentamia ja tuotu eri puolilta maailmaa. Seinäjoen ydinkeskustassa sijaitsee arkkitehtuuriltaan ja sotahistorialtaan merkittäväSuojeluskunta- ja lottamuseo, joka on arkkitehtiAlvar Aallon nuoruudentyö.[117]
Rytmikorjaamolla on esitetty alueen musiikkihistoriaa seinienProvinssi-aiheisilla valokuvilla sekä äänen tallentamiseen ja studiolaitteistoon erikoistuneessa Ääniaallot-studionäyttelyssä.[117]
Seinäjoen taide- ja kulttuurikeskusKalevan navetta sijaitseeItikan kaupunginosassa. Vuonna 2020 avautuneessa Kalevan navetassa toimintaa ylläpitävät kaupungin kulttuuripalveluiden lisäksi lastenkulttuurikeskus, Seinäjoen taidehalli, käsi- ja taideteollisuustaitoja ylläpitävätTaito-yhdistykset, taidelainaamo sekä käsityö- ja muotoilukoulu. Rakennuksessa toimii myösTaideyliopiston Seinäjoen yksikkö sekä Seinäjoen kansalaisopiston verstaat.[118]
Seinäjoen ratapihan vanhalla varikolla toimii paikallisten taiteilijoiden ylläpitämä galleria ja työtila Varikkogalleria. Galleria esittelee vaihtuvia näyttelyitä maalauksista keramiikkatöihin. Muotoilija ja kuvanveistäjäPäivi Rintaniemen töitä esitetään Amfora-galleriassa.[117]
Seinäjoen Aalto-keskuksessa on myös sijoitettuna taidetta ja muotoilua.Aalto-kirjastossa on sijoitettuna maailman suurin Aalto-lasikokoelma, sisältäen yli 200Aino jaAlvar Aallon suunnittelemaa lasiesinettä. Pääkirjasto Apilassa on esillä paikallisten taiteilijoiden ja ryhmien valmistamaa taidetta ja käsitöitä.[117]
Seinäjoella on nykyisin monenlaisia kulttuuritapahtumia, ja varsinkin musiikkitarjonta on laajaa ympäri vuoden. EsimerkiksiRytmikorjaamo on suosittu klubi, jossa vierailee suomalaisia ja kansainvälisiä artisteja melkein joka viikonloppu. Seinäjoella on myös useita muita baareja ja klubeja joissa on hyvin aktiivista musiikkitoimintaa.
Seinäjoen keskustassa toimii kolmisalinenBio Marilyn vanhassa maakuntatalossa.[115] Ylistaron kaupunginosassa sijaitsee perinteinen vuonna 1941 rakennettu elokuvateatteri Matin-Tupa. Matin-Tupa järjestää vuosittain Filmiä ja valoa -elokuvafestivaalia.[119] Seinäjoenelokuvakerho Raina ry järjestää näytöksiä yhteistyössäKansallisen audiovisuaalisen instituutin kanssa.[120]
Seinäjokelaisjoukkueet ovat saavuttaneet Suomen mestaruuksia lentopallossa, amerikkalaisessa jalkapallossa, pesäpallossa, maahockeyssa, salibandyssa ja jalkapallossa. Muita kansallisen tason menestyslajeja ovat paini, yleisurheilu, pikaluistelu, uinti, ampumahiihto, pöytätennis ja moottoriurheilu.lähde?
Seinäjokiset palloiluseurat ovat pelanneet useissa lajeissa pääsarjassa, mutta varsinkin pesäpallo on kaupungin yksi kautta aikain suosituimmista lajeista. Seinäjoki on myös perinteinen jalkapallokaupunki ja nykyään sitä edustaa pääsarjatasollaSeinäjoen Jalkapallokerho, joka on noussut kansallisen tason menestyksen johdosta Seinäjoen urheilun lippulaivaksi ja kaupungin seuratuimmaksi urheiluseuraksi.lähde?
Seinäjoen lentoasema sijaitseeIlmajoella ja sitä on ylläpitänyt vuodesta 2016 Seinäjoen lentoasema Oy (aikaisemmin Rengonharju-säätiö). Lentoasema rakennettiin 1976 ja reittiliikenne alkoi 1982. Kenttä toimi seinäjokelaisenFinncomm Airlinesin kotikenttänä, joka operoi sieltäHelsinkiin viidesti päivässä. Myöhemmin lentoja siirtyi hoitamaanRuotsalainenDirektflyg, joka hoiti lentoja jonkin aikaa, kunnes ilmoitti yhdessä Seinäjoen kaupungin kanssa, että lennot eivät ole taloudellisesti kannattavia, jonka vuoksi ne lopetetaan. Säännölliset reittilennot Seinäjoen lentoasemalle loppuivat 28.3.2013.[122]
Seinäjoen kaupunginjohtajana on toiminut vuodesta 2020Jaakko Kiiskilä[123]. Ylintä päätösvaltaa Seinäjoen kaupungissa käyttää 51-jäseninenkaupunginvaltuusto, joka päättää kaupungin talouden ja rahoituksen perusteista sekä kaupungin hallinnon rakenteesta. Kaupunginvaltuusto myös valitsee luottamushenkilöt ja tärkeimmät viranhaltijat. Kaupunginvaltuusto valitaan kunnallisvaaleilla neljän vuoden välein.[124] Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiiPaula Risikko (kok.), 1. varapuheenjohtajanaJohannes Karhu (kesk.), 2. varapuheenjohtajanaNiina Behm (sd.) ja 3. varapuheenjohtajanaKimmo Heinonen (kok.).[125]
Kaupungin hallintoa johtaa 13-jäseninen kaupunginhallitus. Sen tehtävä on valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat ja huolehtia, että valtuuston päätökset toteutetaan. Kaupunginhallitus huolehtii myös kaupungin yleisestä kehittämisestä sekä valvoo viranhaltijoiden toimintaa ja kaupungin taloushallintaa.[124] Kaupunginhallituksen puheenjohtaja toimiiPasi Kivisaari (kesk.), 1. varapuheenjohtajanaAki Ylinen (kesk.), ja 2. varapuheenjohtajanaJesse Luhtala (kok.)[126]
Lautakunnat valmistelevat kaupunginhallituksen tai kaupunginvaltuuston käsiteltäväksi kuuluvat asiat ja huolehtivat päätöksen täytäntöönpanosta. Lautakunnan tehtävänä on huolehtia toimialansa kehittämisestä sekä ohjata sen suunnittelua ja toteutusta. Kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnat kunnallisvaalikauden ajaksi neljän vuoden välein.[127]
Vuonna 1959 Seinäjokeen liitettiin Seinäjoen maalaiskunta, josta Seinäjoen kauppala oli erotettu 1930-luvulla.
31. joulukuuta 2004 siihenastinen Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja se yhdistettiinPeräseinäjoen kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2005 alkaen. Uusi kunta otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen.[8] Seinäjoen pinta-ala kasvoi 603 km²:iin aiemmasta 134 km²:stä.
31. joulukuuta 2008 siihenastinen Seinäjoen kaupunki lakkautettiin ja se yhdistettiin kahden muun kunnan,Nurmon jaYlistaron kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009 alkaen. Tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittävä uusi kunta, joka otti käyttöönsä Seinäjoki-nimen ja kaupunki-nimityksen.[9]
Ilmajoen Munakan kylä on myös ilmaissut kiinnostuksensa liittyä Seinäjoen kaupunkiin. Vuonna 2012 kylän asukkaat laativat adressin kylän liittämisestä Seinäjokeen. Laadittu adressi toimitettiin sekä Ilmajoen kuntaan että valtiovarainministeriöön.[128] Uuden Seinäjoen väkiluku on noin 58 985 asukasta, ja siten Seinäjoki on samaa kokoluokkaa kuinRovaniemi,Vaasa jaKotka. Laajinta kannatusta kuntien yhdistäminen sai Seinäjoella ja Ylistarossa, kun taas Nurmossa esiintyi jyrkkää vastustamista kuntaliitokseen, mikä tuli ilmi muun muassa kansanäänestyksessä. Nurmon kunnanvaltuusto keskusteli asiasta neljä ja puoli tuntia ennen päätöksentekoa. Merkittävä osa nurmolaisista asuu toiminnallisesti Seinäjoen esikaupungiksi muodostuneella Hyllykalliolla. Ylistaro puolestaan on etäämmällä Seinäjoen kaupungista sekä oli selvästi harvemmin asuttu maatalousvaltainen kunta.
Historiallisesti Seinäjoen suurin puolue oli 2000-luvun alkuun saakkaKansallinen Kokoomus yli 30 prosentin kannatuksella ja toiseksi suurin puolueSDP noin 27 prosentin kannatuksella.Suomen Keskusta oli perinteisesti Seinäjoen kolmanneksi suurin puolue noin 24 prosentin kannatuksella. Keskusta nousi vuoden 2000 vaaleissa suurimmaksi puolueiksi ja vakiinnutti asemansa suurimpana puolueena kuntaliitosten jälkeen.[129]
2010-luvun vaihteen jälkeen kokoomuksen kannatus on vakiintunut noin 28 prosenttiin ja SDP:n kannatus noin 15 prosenttiin. Muista puolueistakristillisdemokraattien kannatus on valtakunnallista keskiarvoa korkeampaa. Vuoden 2025 vaaleissa KD saavutti 7,2 prosentin kannatuksen.[129]
Seinäjoen ystävyyskaupunkitoiminta alkoi 1980-luvun lopulla. Ystävyyskaupunkitoimintaan ovat kuuluneet erilaiset viralliset vierailut sekä kulttuuri-, urheilu- ja nuorisoyhteisöjen yhteistyö. Ystävyyskaupunkisuhteiden kautta Seinäjoki tavoittelee yhteistyömahdollisuuksia kaupunkiorganisaation eri toimialoilla, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien vertailun sekä eri asteen oppilaitosten ja kansainvälistymistä.[131]
↑Harjula, Mirko: ”Ryssänupseerit” : ensimmäisen maailmansodan Venäjän asevoimien suomalaistaustaiset upseerit 1914–1956, s. 261–263. Helsinki: Books on Demand, 2013. ISBN 978-952-28656-6-3
.jpg)
