Sarajevo sijaitsee Bosnia ja Hertsegovinan keskiosissa. Sen koordinaatit ovat 43°52′ pohjoista leveyttä ja 18°25′ itäistä pituutta. Kaupunki on rakennettu viidensadan metrin korkeudella merenpinnasta olevaan Sarajevon laaksoon ja sitä reunustaville kukkuloille,Miljacka-joen molemmille rannoille. Joki virtaa kaupungin läpi idästä länteen. Alue on vuoristoista ja metsäistä.
Sarajevoa ympäröivät vuoret ovat suosittuja vaellus- ja hiihtokohteita. Ne kuuluvatDinaarisiin alppeihin, vuorijonoon, joka kulkeeKroatian, Bosnia ja Hertsegovinan sekäSerbian läpi. Kaupungin ympärillä olevista vuorista viisi suurinta ovat:
Sarajevossa vallitseemannerilmasto, johon kuuluvat lämpimät kesät (noin 35 °C:n lämpötilat eivät ole epätavallisia) ja kylmät, yleensä lumiset talvet. Vuoden lämpimin kuukausi on heinäkuu, jonka keskilämpötila on noin 19 °C, kylmin puolestaan tammikuu, −1 °C. Vuotuinen sademäärä on 932 mm. Sateisinta on marraskuussa (94,2 mm) ja kuivinta helmikuussa (67 mm). Keskimääräinen ilmanpaine on 942,3 mbar.[2]
Nykyisen Sarajevon kaupungin perustamisajankohtana pidetään vuotta1461[4], jolloinottomaanihallitsijaIsa-beg Ishaković muutti Brodac-nimisen kylän pääkaupungiksi rakentamalla sinne muun muassamoskeijan (Carova Džamija eliKeisarinmoskeija), torin, kylpylän ja kuvernöörin linnan (Saray), josta kaupunki sai nykyisen nimensä. Näiden rakennustöiden ansiosta Sarajevo kasvoi nopeasti alueen suurimmaksi kaupungiksi.
1500-luvulla kaupunki kasvoi. HallitsijaGazi Husrev-begin aikana rakennettiin suurin osa nykyistä vanhaakaupunkia. Sarajevosta tuliIstanbulin jälkeenBalkanin tärkein kaupunki. Se tuli tunnetuksi lukuisista moskeijoistaan: 1500-luvun puolivälissä niitä oli kaupungissa jo yli sata. 1660-luvulla Sarajevon väkimäärän arvioidaan olleen yli 80 000.lähde?Eugen Savoijilaisen joukot polttivat kaupungin vuonna 1697.[3] Kaupunki jälleenrakennettiin, mutta se ei saavuttanut aikaisempaa loistoaan jaTravnik sai pääkaupungin aseman.
Vuonna 1878 kaupungin valtasiItävalta-Unkari. Tulipalossa suuri osa kaupungin keskustaa paloi, ja jälleenrakennus johti ainutlaatuiseen sekoitukseen länsimaista ja itämaistaarkkitehtuuria. Itävalta-Unkarin hallintoaikana Sarajevo teollistui, länsimaistui ja uudenaikaistui. Muun muassalatinalaiset aakkoset otettiin käyttöön.
Ensimmäinen maailmansota koetteli kaupunkia, ja neljän verisen sotavuoden jälkeen Sarajevosta tuli osa Serbien, kroaattien ja sloveenien kuningaskuntaa, jonka nimi myöhemmin muutettiinJugoslaviaksi.Toisessa maailmansodassa Sarajevon valtasivatsaksalaiset. Sodan jälkeen Sarajevo kasvoi ja teollistui voimakkaasti. Uusia kommunistityyppisiä lähiöitä rakennettiin vanhastakaupungista länteen. Voimakkainta kasvu oli 1980-luvun alussa, sillä vuoden1984 talviolympialaiset pidettiin Sarajevossa. Olympialaiset olivat menestys ja matkailu elinkeinona kasvoi.
Jugoslavian liittotasavallan jouduttua sisällissotaan serbijoukot piirittivät Sarajevon 6. huhtikuuta vuonna 1992. SeurannutSarajevon piiritys oli nykyajan pisin piiritys ja se kesti syyskuuhun 1995 asti. Piiritys aiheutti suurta tuhoa kaupungille. Kaupunki oli jatkuvankranaattitulen kohteena ympäröiviltä kukkuloilta, ja tuskin ainoakaan rakennus säästyi vaurioilta. Jälleenrakennustyöt aloitettiin heti sodan jälkeen, ja suurin osa kaupungista on saatu kunnostettua.
Maansa ja kantoninsa pääkaupunkina Sarajevo on Bosnia ja Hertsegovinan hallinnollinen keskus. Kaupunki on muodostettu neljästä kunnasta, jotka ovatCentar (keskusta),Novi Grad (uusi kaupunki),Novo Sarajevo (uusi Sarajevo) jaStari Grad (vanhakaupunki). Sarajevolla on oma kaupunginvaltuusto, johon valitaan jokaisesta kunnasta seitsemän valtuutettua, jotka valitaan kunnanvaltuustojen jäsenistä. Bosniakeilla, kroaateilla ja serbeillä jokaisella pitää olla vähintään viidesosa paikoista.[5]
Kaupunginvaltuustoon tehtäviin kuuluu muun muassa pormestarin valitseminen. Pormestarilla on kaupungissa toimeenpanovalta.[5] Vuonna 2021 pormestariksi valittiin yksimielisestiBenjamina Karić.[6]
Sarajevon talous kukoisti 1980-luvulla teollisuuden kehityksen ja olympialaisten ansiosta. Sodan jälkeen talous on toipunut nopeasti ja kasvanut huimaa vauhtia. Kaupungissa harjoitetaan mm. elintarvike-, tekstiili-, huonekalu-, auto- ja metalliteollisuutta. Suurin osa viennistä meneeSaksaan,Isoon-Britanniaan,Serbiaan jaMontenegroon.
Matkailu on Sarajevossa jatkuvassa kasvussa ja kaupungin tärkeimpiä elinkeinoja. Olympialaisten tuoman kuuluisuuden ja talviurheilumahdollisuuksien paranemisen vuoksi Sarajevon kauniit vuoret ovat suosittu talviurheilukohde. Kaupungissa on puolisen sataa hotellia ja paljon muita pieniä majapaikkoja. Erityinen ryhmä ovat sotamatkailijat, jotka tulevat Sarajevoon katsomaan sisällissodan jälkiä ja tapahtumapaikkoja.
Suurin osa Sarajevon ulkopuolelle suuntautuvasta liikenteestä kulkee kaupungista länteen, jossa sijaitsevat maan tärkeimmät kaupungit. Myösrautatie tulee kaupunkiin lännestä päin. Sarajevon päärautatieasema on kaupungin pohjoisosassa. Päivittäisiä junayhteyksiä onZagrebiin,Zenicaan,Budapestiin,Banja Lukaan,Dobojin,Belgradiin,Mostariin jaPločeen. Sarajevosta Keski-Eurooppaan vievä moottoritie on paikoin huonokuntoinen, vaikka sitä on viime aikoina kunnostettu.
Sarajevon kansainvälinen lentokenttäMeđunarodni Aerodrom Sarajevo sijaitsee kaupungin lähellä lounaassa Ilidzan esikaupunkialueella. Se avattiin2. kesäkuuta vuonna1969. Sarajevon piirityksen aikana lentokenttää käytettiin humanitäärisen avun tuontiin sekä ulkomaisten lehtimiesten ja poliitikkojen kuljetukseen. Lentokenttä vaurioitui sodan aikana pahasti. Vuonna1996 se avattiin taas siviililiikenteelle.
Hankalan maaston, tilanahtauden ja jalankulkijoita suosivan kaupunkisuunnittelun vuoksi Sarajevosta on melkoisen vaikeaa löytää pysäköintipaikkoja etenkin kesäisin, kun matkailijat lisäävät kaupungin väkimäärää. Jalan pääsee helposti paikasta toiseen, sen sijaan pyöräily ei ole kovin yleistä. Julkiset liikennevälineet ovat hyvät. Sarajevossa liikennöi kuusiraitiovaunu-, neljäjohdinauto- ja yhdeksänlinja-autolinjaa. Sarajevo sai säännöllisesti liikennöivänraitiotien vuonna1885, ensimmäisenä kaupunkina Euroopassa.
Sarajevon suurimmat etniset ryhmät ovat bosnialaiset (77,4 %), serbit (12 %) ja kroaatit (7,5 %). Sarajevon asukkaat ovat perinteisesti hyvin ylpeitä kaupungistaan. Kuuluisia sarajevolaisia ovat mm.Nobel-palkinnonsaajatIvo Andrić jaVladimir Prelog.
Uskontojen kirjo on Sarajevossa suuri. Kirkot, moskeijat ja synagogat ovat aina olleet ja ovat siellä edelleenkin vierekkäin. Kaupunki on tästä saanut lempinimen pieni Jerusalem.Tosin viimeisen sodan jälkeen mm. kreikkalaiskatoliset kirkot ovat joutuneet ilkivallan kohteeksi.[7]
