Tämä artikkeli kertoo ruoansulatukseen liittyvästä nesteestä. Sanan muita merkityksiä ontäsmennyssivulla. Sappi on kellanruskea, tahmea ja kitkeränmakuinenruoansulatukseen liittyväneste. Sitä muodostuumaksassa. Vuorokaudessa maksasta erittyy 0,5–1litraa sappea.Ohutsuolenverenkiertoon erittämäsekretiini-hormoni sekä itse sappisuolat lisäävät sapen eritystä. Sapen tehtävänä on hajottaarasvat pieniksi pisaroiksi, jotta ruoansulatusentsyymit pääsevät vaikuttamaan niihin. Sappi keräytyysappitiehyitä pitkinsappirakkoon, missä se väkevöityy 4–10-kertaiseksi. Sappirakko tyhjentyy puolestaan sapenjohtimestapohjukaissuoleen ison pohjukaissuolinystyn kohdalle.[1]
Sappi koostuu pääosinvedestä,kolesterolista,sappisuoloista jasappiväriaineista (esimerkiksibilirubiinidiglukuronidi).[2] Näiden lisäksi siinä onfosfolipidejä,elektrolyyttejä,proteiineja, sekäraskasmetalleja, lääke- ja hormonimetabolian erittyviä lopputuotteita. Kolesteroli osallistuu sappisuolojen valmistukseen, mutta liiallisena se voi aiheuttaasappikiviä. Sappi mahdollistaarasvojen imeytymisen siten, että sappisuolat ja fosfolipidit sitoutuvat kolesteroliin ja muodostavatohutsuolessa mikroskooppisen pieniä pallosia elimisellejä, joihin ravinnon mukana tulleet rasvat tarttuvat ohutsuolessa. Tällöinhaiman erittämä vesiliukoinenlipaasi-entsyymi pystyy hajottamaan rasvoja monoglyserideiksi jarasvahapoiksi. Sappiväriaineet ovat elimistön kuona-aineita, jotka aiheuttavat sapen jaulosteiden värin.[3]
- Emulgointi jamisellien muodostus; rasvojendigestio, rasvojen ja rasvaliukoistenvitamiinien imeytyminen.
- Sappineste sisältää runsaastiemästä (bikarbonaattia). Se auttaa neutraloimaan suolahappoa pohjukaissuolessa.[3]
- Eräiden lääkeaineiden ja toksiinien erittäminen;elohopea,kupari, sekä konjugoituneenbilirubiinin erittäminen jakolesterolin eritys.
Sappihappoja syntetisoidaan yhtä paljon kuin menetetään.
- ↑Hiltunen, Holmberg, Jyväsjärvi, Kaikkonen, Lindblom-Ylänne, Nienstedt, Wähälä: Galenos - Johdanto lääketieteen opintoihin, s. 389–391. Helsinki: WSOYpro, 2010. ISBN 978-951-0-33085-2
- ↑Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen: Bios 4 - Ihmisen biologia, s. 81. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-27632-7
- ↑abHaug, Sand, Sjaastad: Ihmisen fysiologia, s. 393–400. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-19882-X
