Santelikasvit elisantelipuukasvit (Santalaceae) on keskikokoinen kasviheimokoppisiemenistenSantalales-lahkossa.
Santelikasveihin kuuluuruohoja,pensaita ja pieniäpuita. Useimmat lajit ovatpuoliloisia; ne kykenevät yhteyttämään, mutta imevät vettä ja ravinteita tosista kasveistaimujuurten eli haustorioiden avulla. Heimossa on myöspäällyskasveja.Lehdet sijaitsevat tavallisestikierteisesti ja ovat tavallisesti yksinkertaisia, ehytlaitaisia jakorvakkeettomia, joillakin lajeilla suomumaisia, ja joillakin lajeilla verson haarat ovat lehtimäisiälaakavarsia.Kukinto ontähkä,terttu taimykerö.Kukat ovat pieniä, 3–8-lukuisia,pohjus toisinaan maljamainenhypanthium,verhiö puuttuu ja vihertävän tai värillisen yhdislehtisenteriön sisäpinnalla on tavallisesti karvatupsu.Heteet kiinnittyvät teriöön. Heteiden kanssa on vuorottain usein kookkaitamesirauhasia.Sikiäin on 2–5-lehtinen, yhdislehtinen ja kehänalainen,luotti usein nuppimainen tai liuskainen.Siemenaiheet ovat suoria tai eivät erotettavissa.Hedelmä onmarjamainen taipähkinä. Siemenkuori on hyvin heikosti kehittynyt tai puuttuu.[1][2]
Santelikasvit kasvavat laajalle levinneinä, erityisesti kuitenkin tropiikissa. Kasvupaikat ovat pääasiassa melko kuivia.[1][2]
Heimossa on 44 sukua ja 990 lajia. Runsaslajisimmat suvut ovathämähäkinruohot (Thesium, 345 lajia),Phoradendron (235 lajia),mistelit (Viscum, 65–150 lajia) jaDendrophthora (70 lajia).[2]
Santelikasvien suvut:[3][4]
Heimon tunnetuin laji ja taloudellisesti merkittävin on intiansanteli elisantelipuu (Santalum album). Australialaisella lajillaExocarpos cupressiformis jaAcanthosyris falcata -lajeilla on syötävät hedelmät. Edellisellä lajilla mehevä osa on turvonnut ja punaiseksi muuttunut kukkaperän kärkiosa.[1]