| Samikon | |
|---|---|
| Σαμικόν | |
 Samikonin akropolista. | |
| Sijainti | |
  Samikon | |
| Koordinaatit | 37°31′33″N,21°35′46″E |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Fragkokklisiá,Káto Samikó,Zacháro,Elis,Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Trifylia,Elis |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Samikon (m.kreik.Σαμικόν, myösSamos,Σάμος,Samia,Σαμία;lat.Samicum) oliantiikin aikainen kaupunkiTrifyliassaEliin maakunnassaKreikassa.[1][2] Se sijaitsi nykyisenZacháron kunnan alueella noin 1,5 kilometriä etelään nykyisestäKáto Samikón kylästä.[3][4][5]
Samikon sijaitsi Trifyliassa Eliin eteläosassa lähelläPeloponnesoksen niemimaan länsirannikkoa. Kaupungin paikka oli suunnilleenAlfeios- jaNeda-jokien suiden puolivälissä, hieman pohjoiseen nykyisenKaïáfas-järven paikalla soihin laskeneestaAnigros-joesta. Kaupunginakropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin Kaïáfaksen kukkulana tunnettu kukkula, joka onLapíthas-vuoren läntinen uloke ja tulee paikalla niin lähelle merta, että sen ja meren väliin jää vain kapea kaistale. Rotko erottaa kukkulan muusta Lapíthas-vuoresta.[2][6][7]
Samikonin alakaupunki levittäytyi kukkulan luoteisrinteeseen ja mahdollisesti myös kauemmaksi samaan suuntaan kukkulan vieressä olevalle tasangolle. Nykyaikana tasangolla sijaitsi aiemminAgoulinítsa-järvi, jota ei antiikin aikana ollut ja joka on nykyisinkin kuivattu.[6][7]
Kaupunki hallitsi sen viereistä laajaa hedelmällistä tasankoa, sekä mainittua merkittävää vuoren ja meren välistä kulkuväylää, joka oli tiePisatiista Trifyliaan jaMesseniaan.[2][7] Samikonin lähellä oli rikkipitoisiakuumia lähteitä, joiden sanottiin parantavan ihosairauksia.[2] Ne sijaitsivat lähellä Anigros-joen suuta, ja ovat edelleen olemassa lähellä nykyistä Kaïáfas-järveä jaKaïáfaksen kylää.Strabon sanoo, että joen ja järven vesi oli haisevaa ja kalat syömäkelvottomia. Tämä selitettiin sillä, ettäkentaurit olivat pesseet Anigroksessa haavansa. Sekä Strabon ettäPausanias mainitsevat veden parantavat ominaisuudet.[2][8]
Lähteiden lähellä oli Strabonin mukaan kaksi luolaa, joista toinen oli omistettu Anigrides- tai Anigriades-nymfeille ja toinen Atlantides-nymfeille. Ensin mainittu oli merkittävämpi, ja Pausanias mainitsee vain sen. Henkilöt, jotka halusivat käyttää paikan vettä, menivät ensimmäisenä luolaan esittämään rukouksensa nymfeille.[2][8]
Samikonin alkuperäisiä asukkaita olivatepeijit.[1] Strabonin mukaan kaupungin alkuperäinen nimi oliSamos, koska se oli sijoitettu kukkulalle, ja nimi Samos viittasi korkeisiin paikkoihin. Samikon oli alun perin kaupungin linnoituksen nimi, ja samaa nimeä käytettiin myös ympäröivästä tasangosta.[2][9][2] Pausanias puhuu kaupungista nimeltäSamia, jota hän vaikuttaa pitäneen eri paikkana kuin Samikon, mutta Samikon on ainoa nimi, joka esiintyy historiallisten tapahtumien yhteydessä.[2]
Epeijeiltä kaupunki siirtyiPyloksen valtapiiriin,[1] ja se yhdistetään Arenen kaupunkiin, joka esiintyyHomeroksenIliaanLaivaluettelossa. Homeros sijoitti Arenen lähelle Minyeios-joen suuta, ja kyseisen joen uskotaan olleen sama kuin Anigros.[1][2][10][11] Myöhemmin kaupunki siirtyi ensinminyalaisille ja sittenelisläisille.[1]
Klassisella kaudella Samikon oli Eliin osana, kunnes Trifylian kaupungit onnistuivat vapautumaan elisläisten vallastaspartalaisten avulla.[12] Samikon oli Trifylian kuuden kaupungin uskonnollisen liiton keskus, joka tunnettiinPoseidon Samiokselle omistetusta temppelistään.[1] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymiäSamikeus (Σαμικεύς).[2]
Pausaniaan mukaanPolyperkhon käytti Samikonia linnoituksenaArkadian liittoa vastaan.[6][13]Aitolian liitto palautti Samikonin elisläisille vuonna 244 eaa.[12]Filippos V valtasi kaupungin vuonna 219 eaa.[2][14] Kaupunki oli olemassa vieläroomalaisella kaudella, ja sen paikka vaikuttaa olleen linnoitettuna myös keskiajalla paikan strategisen merkityksen vuoksi.[7]
Samikon yhdistetään idempänä sisämaassa sijainneeseenMakistonin kaupunkiin, mutta niiden välinen suhde on epäselvä.[1][2][6][15] Aiemmin kaupunkeja pidettiin usein samana paikkana, jonka nimi olisi vaihtunut edellä kuvatuissa historiallisissa käänteissä, tai Makistonia ainakin etsittiin hyvin läheltä Samikonia.[6] Nykyisin kuitenkin pidetään selvänä, että Samikon ja Makiston sijaitsivat selvästi eri paikoissa.[6][3][16] Sen sijaan ne eivät välttämättä ole olleet olemassa ainakaan kukoistavina samanaikaisesti, sillä klassisen kauden lähteet, kutenHerodotos jaKsenofon, mainitsevat vain Makistonin, jahellenistisen ja roomalaisen kauden lähteetPolybios ja Pausanias vain Samikonin.[6][17] Erään teorian mukaan rannikolla olleen Samikonin taannuttua minyalaiset olisivat rakentaneet Makistonin uuteen paikkaan, mutta nimi Samikon olisi myöhemmin elpynyt vanhan paikan nimeksi ja ollut jälleen käytössä hellenistisellä ja roomalaisella kaudella.[6][15] Siksi nykytutkimuksessa Makiston on luettuarkaaisen tai klassisen kaudenpolisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, mutta Samikonia ei;[18] Samikon on saattanut olla tuolloin Makistonin alaisuudessa. Se oli kuitenkin itsenäinen polis viimeistään hellenistisellä kaudella. Makistonin kaupunki katoaa historiasta ennen vuotta 219 eaa., ja voi olla, että Samikonista tuli makistonlaisten polis-keskus.[17]
Esihistoriallisen kaupungin akropoliina toimi pienempi kukkula, nykyinen Kleídin kukkula, joka sijaitsee antiikin aikaisen kaupungin paikan länsipuolella. Se ajoitetaankeskihelladiselle ja myöhäishelladiselle elimykeneläiselle kaudelle. Kukkulalta on löydettykyklooppimuuria ja useita hautoja.[7]
Akropolis eli yläkaupunki
Antiikin aikaisen akropoliin muurit ajoitetaan klassiselle kaudelle 300-luvulle eaa.[6][7] Löydöksiä on aina roomalaiselle kaudelle saakka.[7] Samalla kukkulalla on ilmeisesti ollut esihistoriallisella kaudella vartiotorni.[19]
Akropoliin muurien pituus on noin 2,4 kilometriä. Ne sulkevat sisäänsä suunnilleen kolmionmuotoisen alueen, jonka kanta on pohjoiseen päin ja kärki kaakossa kaupungin kukkulan korkeimmalla kohdalla. Muurit ovat säilyneet hyvin niiden itä- ja lounaissivulta, mutta ne ovat kadonneet pohjoissivulta. Muurit on tehty monikulmaisista kivistä ja niiden paksuus on noin kaksi metriä. Niitä on säilynyt monin paikoin yli 3,5 metrin korkeudelta. Muureissa on kolme porttia ja neliskulmaisia torneja. Lounaissivun tornit ovat myöhäisempiä.[6][12][19]
Muurien sisäpuolelta on löydetty useiden rakennusten ja tukimuurien jäänteitä sekä vesisäiliöitä. Huomattavin rakennuslöytö on pitkänomaisen julkisen rakennuksen, oletetustistoan eli pylväshallin, jäännökset.[6][19][12]
Alakaupunki
Akropoliin pohjoispuolelta alakaupungin alueelta on löydetty muun muassa roomalaisen kylpylän sekä varhaisella kristillisellä kaudella rakennetun kirkon jäänteet.[7]
Poseidon Samioksen temppeli
Samikonissa oliPoseidon Samiokselle omistettu temppeli, jonka ympärillä oli villioliivipuulehto. Se sijaitsi oletettavasti meren rannalla kaupungin lähellä.[2][7] Temppeli oli Trifylian kaupunkien yhteinen ja ne osallistuivat yhdessä sen ylläpitoon. Myöhempinä aikoina temppelistä vastasi Makistonin kaupunki.[2][20]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaSamikonWikimedia Commonsissa