Salomo (hepr.שְׁלֹמֹה, nykyhepr.Šlomo,lat.Salomon taiSolomon) oliRaamatun mukaanIsraelin kuningas, joka hallitsi 900-luvulla eaa. Hän oliDaavidin kymmenes poika ja hänen äitinsä oliBatseba. Salomo rakensiJerusalemiin useita komeita rakennuksia, kutenSalomon temppelin. Salomo myös uudisti Israelin hallintoa sekä armeijaa; jalkaväen sijaan armeijan pääaselajiksi tulivat hänen aikanaan sotavaunut.
Raamattu kertoo Salomon aikojen olleen Israelissa hyvinvoinnin ja rikkauden aikaa. Salomo oli myös kuuluisa viisaudestaan. Esimerkkinä Salomon viisaudesta käytetään useinSalomon tuomiota, jossa kuningas ratkaisi viisaasti kahden äidin välille tulleen kiistan syntyneen lapsen äitiydestä.
Salomon syntymä ja nimeäminen kuvataan teksteissä vain lyhyesti, eikä hänen nimensä merkitystä avata. Nimen merkitystä on sittemmin yritetty arvailla, sillä muinaisessa Israelissa nimet kertoivat ihmisten kohtaloista, ja Salomon nimen muodostavat kolme konsonanttiašlm voivat merkitä eri asioita. Erään teorian mukaan Salomon nimen merkitys oli ”hänen korvaajansa”, joka tuli siitä, että Salomo sai alkunsa kun hänen isänsäDaavid lohdutti Salomon äitiäBatsebaa heidän ensimmäisen lapsensa kuoltua. Salomon nimen konsonantit voivat tarkoittaa myös verbejä ”maksaa takaisin” ja ”kostaa”. Hepreankielisessä tekstissä Salomon nimi yhdistetään toistuvasti rauhaan (shalom). Rauhan lisäksi samat konsonantit viittavat myös viimeistelemiseen, mitä Salomo valtakaudellaan tekikin.[3]
Salomo oli yksi Israelin kuninkaan Daavidin monista pojista. Hänen äitinsä oli Batseba, yksi Davidin vaimoista tämänhaaremissa. Salomon kasvatuksesta tai koulutuksesta ei Raamatussa kerrota juuri mitään. Jotkut Salomon veljistä, kuten Amnon,Absalom ja Adonia, riitelivät keskenään verisesti havitellessaan kruunua.[4]
Salomo kruunattiin Israelin kuninkaaksi isänsä vielä eläessä, vaikkei ollutkaan veljeksistä vanhin.[5] Salomon valtakausi ajoitetaan yleensä vuosien 960 ja 920 eaa. välille.[6]
Salomo lujitti valtansa eliminoimalla vastustajansa heti noustuaan valtaistuimelle, minkä jälkeen hän nosti armeijan, hallinnon ja uskonnon johtopaikoille omia ystäviään. Hän lujitti asemiaan myös vahvistamalla armeijaansa, ja hänellä oli jalkaväen lisäksi sotavaunuja ja ratsujoukkoja. Hän kävi menestyksekkään sotaretkenSyyriassa, ja hän perusti sinne israelilaisia siirtokuntia hallitakseen kauppaa; tunnetuin näistä kaupungeista onMegiddo.[5]
Salomo jatkoi maassa Daavidin aloittamia uudistuksia. Nousi kapinoita, mutta Salomo pysyi vallassa ja säilytti Israelin suurena. Kapinaan noussutJerobeam lähti maanpakoonEgyptiin, ja Israel solmi diplomaattisen avioliitonTaniksessa hallitsevan faarao Siamun kanssa.
Salomon aikana Israel menetti osanEdomista jaDamaskoksen, josta tuliAramin valtion pääkaupunki. Silti perustettiin sotavaunujoukot, ja linnoituksia vahvistettiin.Negevin autiomaahan rakennettiin kastelulaitteita,Esjon-Geberiin satama.
Salomo oli suuri rakennuttaja, joka rakennutti esimerkiksiJerusalemin kaupunginmuurin, kuninkaanpalatsin jaSalomon temppelin. Muualle valtakuntaansa hän rakennutti esimerkiksi linnakkeita ja kaupunkeja.[5]
Foinikian kuninkaanHiramin kanssa tehtiin sopimus, jolla Foinikia sai rakentaa laivastonPunaiselle merelle kauppaa varten, mutta sen oli luovutettava osa sillä tehdyn kaupan tuotoista Salomolle.Kuparia louhittiin Israelin eteläosistaAkabanlahden lähistöitä. Kauppa ulottui eteläiseenArabiaan asti.
Salomo nosti Palestiinan kaupalliseen kukoistukseen.Saban kuningatar vieraili hänen hovissaan, sillä hallitsijat tarvitsivat toisiltaan kauppatavaraa ja kauppa-apua. Legendojen mukaan heistä tuli myös rakastavaisia.[5] Perimätiedon mukaanEtiopian kuningassuku, menelikidit, johtaa juurensa Salomosta ja Saban kuningattaresta. MyösBagrationin suku, joka on hallinnutArmeniaa jaGeorgiaa, polveutuu perimätiedon mukaan Salomosta.
Kertomusten mukaan Salomo eli loistossa, tuhlasi rahaa ja voimavaroja ylettömästi, ja piti naisista ja elämän nautinnoista.[7] Salomolla oli suuri haaremi. Raamatun mukaan hänellä oli 700 kuninkaallista vaimoa ja 300 sivuvaimoa.
Salomo tunnettiin suuresta viisaudestaan. Tunnetussa tarinassa hän antoi ”Salomon tuomion”, jolla hän ratkaisi lapsen huoltajuuden kahden naisen välillä uhkaamalla halkaista lapsen kahtia, minkä avulla oikea äiti paljastui. Salomoa kuvataan kaikkia Lähi-idän jaEgyptin tietäjiä viisaammaksi. RaamatunSananlaskuissa on kokoelma hänen nimiinsä pantuja sananlaskuja ja opetuksia. Runoilijana Salomo tunnetaanLaulujen laulusta.[5]
Salomon ulkonäöstä Raamattu ei kerro mitään, vaikka hänen kaikkien edeltäjiensä ulkonäköä teksteissä oli kuvattu.[8]
Jerusalemin temppelin rakentamisen vuoksi veroja oli korotettava. Suvaitsemalla vieraitakin uskontoja Salomo ärsytti toiminnallaan juutalaisia. Temppelin rakentaminen työverona herätti nurinaa kansassa sekä Salomoa ettäJahven papistoa vastaan. Kiristynyt verotus lopulta hajottikin valtakunnan Salomon kuoleman jälkeen.[9] Salomon jälkeläisille jäi eteläinenJuudan kuningaskunta.[5]
Salomon historiallisuus on epävarmaa. Salomosta ei tiedetä kertomusten ulkopuolelta käytännössä mitään, sillä hänestä tai hänen valtakaudestaan ei ole löytynyt arkeologisia todisteita. Häntä ei mainita missään Lähi-idän vanhassa lähteessä Raamatun ulkopuolella. Tutkijat eivät pidä Raamatun kertomuksia luotettavina todisteina osittain siksi, että niissä on ristiriitaisuuksia. Toisaalta ei ole myöskään löytynyt suoria syitä kiistää hänen olemassaolonsa.[6]
Tärkein Salomosta kertova lähde on Raamattu, jossa Salomosta kerrotaanEnsimmäisessä kuninkaiden kirjassa (1–11) sekä pidemminEnsimmäisessä aikakirjassa jaToisessa aikakirjassa. Kirjat kertovat saman tarinan eri tavoin ja hiukan ristiriitaisesti, ja ne jättävät Salomon elämään aukkoja. Näiden kirjojen lisäksi Salomosta voidaan saada tietoa hänen kirjoittamikseen väitetyistä kolmesta Raamatun kirjasta. Juutalaiset ja kristityt pitävät Raamatun kertomuksia luotettavina Salomon elämän kuvauksina, sillä ne katsotaan kirjoitetun jumalallisen johdatuksen vallassa. Varhaisista kriittisistäraamatuntutkijoista esimerkiksi joBaruch Spinoza kiinnitti paljon huomiota Salomoon ja huomautti, että myös Salomo teki inhimillisiä virheitä esimerkiksi siinä, että hän ei tuntenutpiin arvoa (1. Kun. 7:23).[10]
Heprealaisen Raamatun jaSeptuagintan kertomukset Salomosta ovat erilaiset. Yhdessä voi olla Salomoa koskevia väitteitä tai tarinankäänteitä, jotka toisesta puuttuvat, eikä ole aina selvää kumpi on alkuperäinen versio. Esimerkiksi kertomuksessa Salomon tuomiosta toisen, kuolleen lapsen rooli on Septuagintassa suurempi kuinmasoreettisessa tekstissä, mikä saattaa vaikuttaa lukijan käsitykseen Salomosta.[11]
Raamatullinen arkeologia alkoi kehittyä 1800-luvun puolivälissä, ja kiinnostus on kohdistunut myös Salomon tutkimiseen, etenkin koska hänen kerrotaan rakennuttaneen paljon palatseja, kaupunkeja, muureja ja talleja. Aluksi löydettiinkin paljon raunioita, jotka yhdistettiin Salomoon ja hänen valtakauteensa. Näitä löytöjä olivat esimerkiksi hevostalliMegiddossa, kuparikaivoksetTimnassa, satamaEzion-Geberissä ja kaupunginmuuritHazorissa ja muissa kaupungeissa. Löytöjä pidettiin aluksi Salomon historiallisuuden todisteina sekä osoituksena siitä, että hänen valtakautensa oli suuren muutoksen aikaa muinaisessa Israelissa, jolloin valtakunta suojattiin hyökkääjiltä, muutettiin kaupungistuneeksi, järjestäytyneeksi ja teknisesti taitavaksi, ja jolloin sen ulkomaansuhteet, kauppa ja muu kansainvälinen vaihto kehittyivät. Sittemmin kaikki Salomoon yhdistetyt löydöt on ajoitettu kuuluviksi muihin ajanjaksoihin, eikä mitään niistä enää pystytä luotettavasti yhdistämään Salomoon. EdesSalomon temppelistä ei ole arkeologisia todisteita. Jotkut arkeologit jatkavat todisteiden etsimistä siinä uskossa, että jäänteitä ei vain ole osattu etsiä oikeista paikoista. Toisten tutkijoiden mukaan todisteiden puute osoittaa, että Salomoa ei ole koskaan ollut olemassa, tai että kuvaukset hänen kuningaskunnastaan ovat vahvasti liioiteltuja ja että Salomo olikin pelkkä vähäinen heimopäällikkö kauan ennen kuin Jerusalemista tuli merkittävä keskus.[12]
Särkiö, Pekka: Kuningasajalta: Kirjoituksia Salomosta ja rautakauden piirtokirjoituksista. (Suomen Eksegeettisen Seuran julkaisuja, 90) Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2006. ISBN 951-9217-45-2
Särkiö, Pekka: Salomon salaisuus: Pohdintoja peitetystä Salomon kritiikistä Vanhassa testamentissa. (Suomen Eksegeettisen Seuran Julkaisuja, 115) Helsinki: Suomen Eksegeettinen Seura, 2018. ISSN 0356-2786ISBN 978-951-9217-70-3
