| Salla | |
|---|---|
sijainti | |
| Sijainti | 66°50′N,028°40′E |
| Maakunta | Lapin maakunta |
| Seutukunta | Itä-Lapin seutukunta |
| Kuntanumero | 732 |
| Hallinnollinen keskus | Sallan kirkonkylä |
| Perustettu | 1857 |
| Kokonaispinta-ala | 5 872,39 km² 7:nneksi suurin 2025 [1] |
| – maa | 5 729,75 km² |
| – sisävesi | 142,64 km² |
| Väkiluku | 3 227 207:nneksi suurin 31.12.2025 [2] |
| –väestötiheys | 0,56 as./km² (31.12.2025) |
| Ikäjakauma | 2023 [3] |
| – 0–14-v. | 7,7 % |
| – 15–64-v. | 50,8 % |
| – yli 64-v. | 41,6 % |
| Äidinkieli | 2024 [4] |
| –suomenkielisiä | 95,5 % |
| –ruotsinkielisiä | 0,3 % |
| – muut | 4,2 % |
| Kunnallisvero | 8,9 % 154:nneksi suurin 2025 [5] |
| Kunnanjohtaja | Erkki Parkkinen[6] |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2021–2025[7] •Kesk. •PS •Vas. •SDP •Kok. | 11 4 3 2 1 |
| www.salla.fi | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Salla (vuoteen 1936Kuolajärvi) onSuomenkunta, joka sijaitseeLapin maakunnan kaakkoisosassa. Kunnassaasuu 3 227 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 5 872,39 km2, josta 142,64 km2 on vesistöjä.[1]Väestötiheys on 0,56 asukasta/km2.

Sallan naapurikunnat ovatKemijärvi,Kuusamo,Pelkosenniemi,Posio jaSavukoski.
Kunnan keskustaajama onSallan kirkonkylä, jossa asuu 1 622 ihmistä (31.12.2019)[8]. Kirkonkylältä on matkaaKemijärvelle 67 kilometriä,Kuusamoon 115 kilometriä jaRovaniemelle noin 150 kilometriä.VenäjänKantalahteen kirkonkylältä kertyy matkaa 214 kilometriä.

Suurimpia kyliä ovat Kursu, Salmivaara ja Saija, jotka olivat aikaisemmin taajamia. Kelloselässä sijaitsee Sallan kansainvälinen rajanylityspaikka. Salla on tunnettu matkailupaikkakuntana, mutta myös korkean työttömyyden alueena. Sallassa sijaitseeSallatunturien matkailukeskus ja Poropuisto. Kunnan alueella sijaitsevat myösOulangan kansallispuisto, joka ulottuu myösKuusamon puolelle sekäVärriön luonnonpuisto, joka jatkuuSavukosken puolelle. Sallan alueen kautta kulkee myös valtakunnallinenUKK-retkeilyreitti.
Pääosa Sallan alueesta kuuluuKemijoen vesialueeseen. Kunnan pohjoisosasta alkaaVienanmereen laskevaTuntsajoki. Sallan eteläosasta alkavat niin ikään Vienanmereen laskevanOulankajoen latvapurot.
Sallassa on yli 800 vähintään hehtaarin laajuista järveä. Suurimmat järvet ovatOnkamojärvi,Karhujärvi,Isojärvi,Kallunkijärvi jaKieskisjärvi.[9]
Aatsinki, Aholanvaara,Ahvenselkä,Hautajärvi, Hietajärvi,Hirvasvaara, Isohalme, Kallunki,Kelloselkä,kirkonkylä, Kotala, Koutelo, Mälävaara,Kursu, Käsmä,Naruska, Niemelä, Oulanka,Onkamo, Pahkakumpu, Paloperä, Pulkkaviita,Saija, Salmivaara, Selkälä, Tuohikylä,Vallovaara,Varvikko,Vittikko.
Alakurtti,Korja,Kuolajärvi,Lampela,Sallansuu,Sovajärvi,Tuutijärvi,Vuorijärvi,Vuosnajärvi,Yläkurtti
Vuoden 2022 lopussa Sallassa oli 3 336 asukasta, joista 1 555 asuitaajamassa, 1 710 haja-asutusalueilla ja 71:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sallan taajama-aste on 47,6 %.[10] Kunnassa on vain yksi taajama,Sallan kirkonkylä.[11]

Syyspakkasilla Sallassa voi kuunnella ja nähdärevontulia.[12] Sallassa on mitattu 1900-luvun sen aikainenpakkasennätys, mikä oli −50 °C. Ennätys mitattiin vuoden 1985loppiaisena SallanNaruskan kylässä.[13]Naruskalla mitattiin 28. tammikuuta 1999 Suomen epävirallinen pakkasennätys -54,3°C.[14]
Sallan merkittävimmät luontokohteet ovatOulangan kansallispuisto jaTuntsan erämaa.[15] Vuonna 2022 perustettiinSallan kansallispuisto.[16]Oulankajoen varressa lähellä Aholanvaaraa sijaitsevatAholanvaaran hiidenkirnut.[17] Aatsingin kylässä sijaitsee Petservaaran näköalatorni, mikä on moottorikelkkareitin varrella.[18][19]
Sallan alueella on ollut asutusta jo kauan ennen nykyaikaa. Ihmiset saapuivat todennäköisesti tälle alueelle pian viimeisenjääkauden päätyttyä noin 10 500 vuotta sitten, kun Sallanjääjärvi purkautui.Kivikaudella asutus keskittyi erityisesti järvien ja tärkeiden vesireittien läheisyyteen.Sallan kansallispuiston alueella oli hyvät yhteydet sekä länteen että itään, kuten HaudanojaltaTenniöjokeen ja sieltäKemijokeen, ja myös länteen päin kohtiOnkamojärveä jaOulankajokea sekä vanhaaVienan Karjalaa. Esihistorialliset asuinpaikat Sallan kansallispuiston ympäristössä sijoittuvat suurempien järvien, kuten Pyhäjärven ja Onkamojärven rannoille. Vanhin tunnettu asuinpaikka, Kenttälammen asuinpaikka, on voitu ajoittaa noin 7 000 vuoden taakse saviastialöydön avulla.[20]
Esihistoriallisia kohteita on usein hankala havaita suoraan maan pinnalta. Kivikautiset asuinpaikat eivät yleensä jätä selkeitä merkkejä maastoon, mutta niitä voidaan tunnistaa maastossa yleisimmin kuluneilta poluilta tai sortuneilta rantapenkereiltä löydettyjen esinelöytöjen perusteella. Eräs tavallinen maastossa näkyvä kohde onpyyntikuoppa tai pyyntikuoppaketju, jotka liittyvät peuran metsästykseen. Pyyntikuopat ovat suhteellisen helppoja havaita maastossa, mutta niiden tarkka ajoittaminen on vaikeaa, koska peuranpyynnissä käytetyt kuopat ovat olleet käytössä kivikaudelta aina 1800-luvulle saakka. Sallan kansallispuiston alueella on esimerkiksi löydetty esihistoriallinen asuinpaikka ja pyyntikuoppakohde Latvajärven lähistöltä.[20]
Viimeistään 1500-luvulta lähtien Sallan nykyinen alue oli osaKuolajärvenlapinkylää, joka tunnetaan myös nimellä siida. Tämän alueen asukkaat olivatmetsäsaamelaisia. Termi ”metsäsaamelainen” ja lapinkyläjärjestelmä juontavat juurensa 1500-luvulle, kun Ruotsin hallinnolliset asiakirjat ja verotus alkoivat erottaa saamelaiset kahteen pääryhmään: metsäsaamelaisiin jatunturisaamelaisiin. Tämä jako perustui heidän asuinalueisiinsa sekä elinkeinoihin ja näiden perusteella määrättyyn verotukseen. Metsäsaamelaiset asuivat omilla kausiasuinpaikoillaan metsästäen ja kalastaen, kun taas tunturisaamelaiset siirtyivät pidemmille matkoille vuotuisessa kiertokulussaanJäämeren rannikon ja tunturien välillä, harjoittaen poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Lapinkyläjärjestelmä säilyi voimassa aina 1700-luvulle saakka.[20]
Metsäsaamelaisten elinkeino perustui vuotuiskiertoon, jossa eri vuodenajat tarjosivat erilaisia mahdollisuuksia. Kesäisin he kalastivat, syksyllä siirtyivät syyspeuranpyyntiin eli uurtoon, jonka jälkeen muuttivat talvikylään. Talvella metsästettiin majavaa, ja kevättalvella he jatkoivat peuran metsästystä talvipeuranpyynnissä eli moidassa. Metsäsaamelaiset eivät pitäneet suurta määrää poroja, vaan muutamia ajo- ja kantoporoja sekä houkutuseläimiä metsästyksessä. Talvikylät olivat keskeisiä paikkoja, joissa käytiin oikeudenkäyntejä, järjestettiin markkinoita, suoritettiin veroja ja hoidettiin kirkollisia asioita. Kuolajärven talvikylä sijaitsi Vanhan Sallan alueella Peterinselässä, nykyisen Venäjän puolella.[20]
1600-luvulta alkaen alkoi saapua suomalaisia uudisasukkaita Kuolajärvelle. He toivat mukanaan maatalouden ja karjanhoidon perinteen, mikä toi uuden ulottuvuuden alueen elinkeinoihin. Suomalainen ja saamelainen väestö asuivat toisistaan erillään osittain elinkeinojensa vuoksi, mutta myös osin rinnakkain. Tällainen yhteiselo mahdollisti kulttuurien vaikutteiden vaihdon. Maatalouteen nojaava talonpoikainen elämäntapa toi mukanaan pysyvämpiä asuinpaikkoja, vaikka eränkäynnillä oli edelleen merkittävä rooli. Talonpojat liikkuivat laajalti alueen niityillä, asettivat ansoja ja harjoittivat kalastusta pyrkien varmistamaan elantonsa.[20]

Kuolajärvi oli turkisaluetta. Siellä oli 19kotakuntaa vuonna 1555.Suuren Pohjan sodan jälkeen uudisasutus laajeni. Kuolajärvi kuului vuodesta 1776 osaksiKemijärveä, vaikka oli aikaisemmin kuulunutKuusamoon. Hankalien ja pitkien yhteyksien vuoksi kuolajärveläiset rakensivat omankappelin 1828 ja anoivat 1824 oikeutta Kemijärven alaiseenkappeliseurakuntaan, mikä vahvistettiin vuonna 1857. Tätä itsenäisen seurakunnan alkamista pidetään kunnan perustamisvuotena.[21]
Metsäteollisuus ja tukinajo toivat Kuolajärvelle sosialismin ajatuksen ja paikkakunnalla oli 1906 tukkityöläisten lakkoja.Muurmannin rata paransi Venäjän pohjois–etelä-yhteyksiä, minkä vuoksi Kuolajärvestä tuli sotatarvikkeiden kuljetusreitti Venäjälle. Vuonna 1922 Kuolajärvellä tapahtui Neuvostoliittoon siirtyneiden suomalaisten kommunistien järjestämä niin sanottuläskikapina.[22]
1930-luvun mittaan Sallassa tehtiin niin sanottuja ”autosavottoja”, koska suuria ja hyvälaatuisia metsiä oli vedenjakajan itäpuolellakin. Savotoilta ajettiin tukit kuorma-autoilla Kemijoen vesistöön kuuluvien uomien varteen, josta ne uitettiin edelleen.[23]
Talvisodan päättäneessäMoskovan rauhassa 1940 enemmistö siihenastisen Sallan alueesta pysyi Suomessa, mutta pinta-alaltaan suuriitäpuolisko (Vanha Salla) siirtyi Neuvostoliitolleluovutettuihin alueisiin. Kodittomaksi jäänyt osa sallalaisista asutettiin toimintaansa jatkaneen kunnan alueelle, jossa Märkäjärven kylästä tehtiin uusi kirkonkylä jakuntakeskus. Sellaiseksi harkittiin myös Kursua, jota saksalaiset eivät olleet polttaneet, mutta Märkäjärven katsottiin sijaitsevan keskemmällä kuntaa.[24]
Kunta eli vahvaa nousukautta aina 1960-luvun loppuun saakka, johon asti väkiluku kasvoi ja syntyvyys oli omaa luokkaansa. Sen jälkeen alkoi suuri muuttoliike enimmäkseen Ruotsiin. Vuonna 1966 kunnassa asui yli 11 000 ihmistä. Kiihkeimmän muuton vuosina monet kylät menettivät jopa puolet asukkaistaan ja kunnan väkiluku laski rajusti, lähes puolittuen muutaman vuoden kuluessa. Monissa kylissä asukasmäärä puolittui muutamassa vuodessa. Kunnan väkiluku on laskenut vuosi toisensa jälkeen siitä lähtien. Toinen suuren muuton aalto tuli 1990-luvulla, jolloin väkiluku myös jatkoi voimakasta laskuaan. Huomattavaa on se, että esimerkiksiKemijärven väkiluku on ollut suuren muuton ajoista noususuuntainen joinain vuosina.
Sallan kunnanjohtaja vuodesta 2014 on Erkki Parkkinen.[6] Hänen edeltäjänsä oli Kari Väyrynen.[25]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025. Perussuomalaisilla on neljä paikkaa, vasemmistoliitolla kolme paikkaa, SDP:llä kaksi paikkaa ja kokoomuksella yksi paikka.[7]
Vuonna 2019 kunnassa oli 1067 työpaikkaa. Niistä 16 prosenttia oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 75 prosenttia palveluissa ja 8 prosenttia jalostuksessa. Työttömien osuus työvoimasta 2018 oli 14,9 prosenttia.[8]
Sallassa naisten mediaanipalkka oli vuoden 2017 verotuksessa 1,48-kertainen miesten mediaanipalkkaan verrattuna, syinä miesvaltainen porotalous ja naisten suuri osuus korkeaa koulutusta vaativissa ammateissa.[26]
Eniten yhteisöveroa kunnassa maksavat yhteismetsät ja Sallan Osuuspankki.[27]
Sallan asukasluku seitsenkertaistui noin sadassa vuodessa (1 479 asukasta vuonna 1860, 10 389 asukasta vuonna 1964[21]). Sallan kunnan väestökehitys on ollut 1960-luvulta lähtien laskeva. Vuonna 1970 kunnassa asui 8 840 ihmistä. Väkiluku painui alle 4 000:n marraskuussa 2012[28].
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1975 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2023 tilanteen mukainen.
| Sallan väestönkehitys 1975–2020 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1975 | 7 926 | |||
| 1980 | 7 256 | |||
| 1985 | 6 875 | |||
| 1990 | 6 269 | |||
| 1995 | 5 812 | |||
| 2000 | 5 142 | |||
| 2005 | 4 571 | |||
| 2010 | 4 162 | |||
| 2015 | 3 727 | |||
| 2020 | 3 407 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[29] | ||||
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sallassa on seuraavatSuomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[30]
Itsenäisenähelluntaiseurakuntana Sallassa toimiiSallan helluntaiseurakunta.[31]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sallan alueella toimiiPohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan kuuluvaLapin ortodoksinen kappeliseurakunta.[32]

Sallan kirkonkylän koulukeskuksessa on sekäKirkonkylän koulu vuosiluokille 1.–6.,Sallatunturin koulu luokille 7.–9. ettäSallan lukio.[33] Lukiota on 2010-luvulla käynyt myös joukko venäläisiä oppilaita, mikä osin vaikuttaa siihen, että koulua kannattaa ylläpitää näin pienessä kunnassa. 1960-luvulla Sallassa oli yli 10 000 asukasta ja 40 kyläkoulua.[34]
Sallan sosiaali- ja terveyskeskus (Jungintie 3) tarjoaa arkipäivisin terveyskeskuspalveluja. Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä lääkäripäivystystä tarjotaan KemijärvelläHyvinvointikeskus Lapponiassa, ja öisin kello 21–8 RovaniemelläLapin keskussairaalan päivystyksessä.[35]
Salla on ilmoittanut sitaateissa hakevansa vuoden 2032 kesäolympialaisia, minkä ensisijaisena tarkoituksena on kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunta kunnan imagon lisäksi.[36]
| Alakurtti |Korja |Kuolajärvi |Lampela |Sallansuu (kirkonkylä)|Sovajärvi |Tuutijärvi |Vuorijärvi |Yläkurtti |