Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Saksan osavaltiot

Wikipediasta
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan.
Tarkennus:Leipäteksti käytännössä lähteetön, luettelokin väkilukuja lukuun ottamatta.

Saksa onliittotasavalta, joka koostuu kuudestatoistaosavaltiosta.Saksan kielellä osavaltion virallinen nimitys onLand, ’maa’, joskin usein käytetään epävirallista (lakiteknisesti virheellistä) nimitystäBundesland (’liittomaa’). Kolme maata käyttää nimitystävapaavaltio (Freistaat):Baijeri (vuodesta 1919),Saksi (vuodesta 1990) jaThüringen (vuodesta 1994). Lisäksi kaksi kaupungista muodostuvaa osavaltiota elikaupunkivaltiota (Stadtstaat) viittaa nimessäänhansaan: vapaa ja hansakaupunki (Freie und Hansestadt)Hampuri (vuodesta 1806) sekä vapaa hansakaupunki (Freie Hansestadt)Bremen (vuodesta 1806).

Koska Saksa onfederalistinen valtio, osavaltioilla on laaja itsemääräämisoikeus.[1] Jokaisella osavaltiolla on oma lainsäädäntö ja perustuslaki ja oma vaaleilla valittu parlamentti, maapäivät (Landtag). Osavaltion hallitusta (Landesregierung) johtaa pääministeri (Ministerpräsident). Liittovaltion tasolla osavaltioita edustaaliittoneuvosto (Bundesrat), jossa osavaltiot ovat edustettuina asukaslukuihinsa suhteutettuina.

Saksan nykyiset osavaltiot perustettiin suurelta osin vasta 1940-luvun jälkipuoliskolla, ja ne vastaavat vain osittain aikaisempiaSaksan keisarikunnan jaWeimarin tasavallan aikaisia osavaltioita. Esimerkiksi silloisenPreussin alueet jakautuvat nykyisin moniin osavaltioihin. Saksan nykyiset osavaltiot muodostettiin vuosina 1945–1947toisen maailmansodan neljänliittoutuneen eliYhdysvaltojen,Neuvostoliiton,Yhdistyneen kuningaskunnan jaRanskan yhteisen sotilashallinnon päätösten mukaisesti[2]. Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä olleet osavaltiot yhdistyivät vuonna 1949 Saksan liittotasavallaksi[2].Badenin,Württemberg-Badenin jaWürttemberg-Hohenzollernin osavaltiot yhdistettiin vuonna 1952 nykyiseksiBaden-Württembergin osavaltioksi[2].Saarland oli aluksi puoliautonominen ja liittyi vasta vuonna 1957 liittotasavaltaan[2].Saksan demokraattisen tasavallan alueella olleet viisi osavaltiota korvattiin vuonna 1952 neljällätoista piirillä. Hieman ennenSaksan jälleenyhdistymistä vuonna 1990 Saksan demokraattiseen tasavaltaan muodostettiin uudelleen osavaltiot, jotka sitten yhdistyivät liittotasavaltaan[3]. Tällöin myösBerliinistä muodostettiin yksi liittotasavallan osavaltioista. Sodan jälkeen kaupunki oli ollut virallisesti neljän vallan miehityksessä, mutta käytännössä se oli jakautunutItä-Berliiniin ja monin tavoin jo epävirallisesti osavaltioksi luokiteltuunLänsi-Berliiniin.

  • Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
    Saksan liittotasavallan osavaltiot lokakuussa 1949
  • Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
    Huhtikuusta 1952 elokuuhun 1955 Baden-Württembergin perustamisen jälkeen
  • Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
    Tammikuusta 1957 lokakuuhun 1990 Saarlandin liittymisen jälkeen
  • Saksojen yhdistymisen jälkeen
    Saksojen yhdistymisen jälkeen
  • Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen
    Nykyinen osavaltiojako vuonna 1992 tehtyjen pienten rajamuutosten jälkeen

Luettelo Saksan nykyisistä osavaltioista

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ala-Saksi
Bremen
Hampuri
Mecklenburg-Etu-Pommeri
Saksi-Anhalt
Saksi
Brandenburg
Berliini
Thüringen
Hessen
Nordrhein-Westfalen
Rheinland-Pfalz
Baijeri
Baden-Württemberg
Saarland
Schleswig-Holstein
OsavaltioLippuVaakunaLiittyi liittotasavaltaanPinta-ala
(km²)
VäkilukuVäestö­tiheys
(as./km²)
Pää­kaupunkiSuurin kaupunkiPosti­koodi
Ala-Saksi1949&&&&&&&&&&047709.082000047 709,82&&&&&&&&08162000.&&&&008 162 000&&&&&&&&&&&&0171.&&&&00171HannoverHannoverNI
Baden-Württemberg1949&&&&&&&&&&035747.082000035 747,82&&&&&&&011339000.&&&&0011 339 000&&&&&&&&&&&&0317.&&&&00317StuttgartStuttgartBW
Baijeri1949&&&&&&&&&&070541.057000070 541,57&&&&&&&013435000.&&&&0013 435 000&&&&&&&&&&&&0190.&&&&00190MünchenMünchenBY
Berliini1990&&&&&&&&&&&&0891.0120000891,12&&&&&&&&03782000.&&&&003 782 000&&&&&&&&&&&04244.&&&&004 244kaupunkivaltiokaupunkivaltioBE
Brandenburg1990&&&&&&&&&&029654.035000029 654,35&&&&&&&&02582000.&&&&002 582 000&&&&&&&&&&&&&087.&&&&0087PotsdamPotsdamBB
Bremen1949&&&&&&&&&&&&0419.0620000419,62&&&&&&&&&0692000.&&&&00692 000&&&&&&&&&&&01648.&&&&001 648BremenBremenHB
Hampuri1949&&&&&&&&&&&&0755.090000755,09&&&&&&&&01910000.&&&&001 910 000&&&&&&&&&&&02530.&&&&002 530kaupunkivaltiokaupunkivaltioHH
Hessen1949&&&&&&&&&&021115.064000021 115,64&&&&&&&&06421000.&&&&006 421 000&&&&&&&&&&&&0304.&&&&00304WiesbadenFrankfurt am MainHE
Mecklenburg-Etu-Pommeri1990&&&&&&&&&&023295.045000023 295,45&&&&&&&&01629000.&&&&001 629 000&&&&&&&&&&&&&070.&&&&0070SchwerinRostockMV
Nordrhein-Westfalen1949&&&&&&&&&&034112.044000034 112,44&&&&&&&018190000.&&&&0018 190 000&&&&&&&&&&&&0533.&&&&00533DüsseldorfKölnNW
Rheinland-Pfalz1949&&&&&&&&&&019858.&&&&0019 858,00&&&&&&&&04174000.&&&&004 174 000&&&&&&&&&&&&0210.&&&&00210MainzMainzRP
Saarland1957&&&&&&&&&&&02571.01100002 571,11&&&&&&&&&0994000.&&&&00994 000&&&&&&&&&&&&0387.&&&&00387SaarbrückenSaarbrückenSL
Saksi1990&&&&&&&&&&018449.093000018 449,93&&&&&&&&04089000.&&&&004 089 000&&&&&&&&&&&&0222.&&&&00222DresdenLeipzigSN
Saksi-Anhalt1990&&&&&&&&&&020459.012000020 459,12&&&&&&&&02180000.&&&&002 180 000&&&&&&&&&&&&0107.&&&&00107MagdeburgHalleST
Schleswig-Holstein1949&&&&&&&&&&015804.030000015 804,30&&&&&&&&02966000.&&&&002 966 000&&&&&&&&&&&&0188.&&&&00188KielKielSH
Thüringen1990&&&&&&&&&&016202.039000016 202,39&&&&&&&&02122000.&&&&002 122 000&&&&&&&&&&&&0131.&&&&00131ErfurtErfurtTH

Pinta-alat vuonna 2020 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[4]Väkiluvut 31. joulukuuta 2023 Saksan tilastokeskuksen mukaan.[5] Pyöristetty lähimpään täyteen tuhanteen, väentiheys laskettu pyöristämättömistä luvuista. Ei-saksalaisen (Nichtdeutsche) väestön valtakunnallinen osuus oli noin 15 prosenttia. Entisen Itä-Saksan alueen osavaltioissa Berliiniä lukuun ottamatta osuus oli huomattavasti keskiarvoa alempi. Väestöltään kaksi suurinta osavaltiota olivat keskiarvon tuntumassa.[5]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Saksan osavaltiot (Arkistoitu – Internet Archive) Saksan Helsingin-suurlähetystö
  2. abcdFöderalismus nach dem 2. Weltkrieg: Die Neugründung der Länder bundesrat.de.
  3. Auswärtiges Amt: Saksan valtiollinen järjestelmä helsinki.diplo.de. Viitattu 2.7.2024.
  4. Fläche und Bevölkerung nach Ländern : Gebietsfläche Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 7.8.2023. (saksaksi)
  5. abBevölkerung am 31.12.2023 nach Nationalität und Bundesländern Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 27.6.2024. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Saksan hallinnolliset alueet
Yleisartikkelit
Luettelot alueista
Euroopan maiden ylimmän tason hallinnollinen jako

¹ Sijaitsee sekä Euroopassa että Aasiassa
² Aasiassa sijaitseva, kulttuurihistoriallisesti eurooppalainen valtio

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksan_osavaltiot&oldid=22903817
Luokka:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp