Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Saksa

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Nimen muita merkityksiä on lueteltutäsmennyssivulla.

Saksan liittotasavalta
Bundesrepublik Deutschland
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtiomuotoparlamentaarinenliittotasavalta
LiittopresidenttiFrank-Walter Steinmeier
LiittokansleriFriedrich Merz
PääkaupunkiBerliini (3 520 000 as.)[1]
52°30′N,13°23′E
Muita kaupunkejaHampuri (1 863 000 as.)[2],
München (1 505 000 as.)[3],
Köln (1 025 000 as.)[4],
Frankfurt (756 000 as.)[5],
Düsseldorf (619 000 as.)[4],
Stuttgart (613 000 as.)[6],
Leipzig (612 000 as.)[7],
Dortmund (603 000 as.)[4],
Bremen (586 000 as.)[8],
lisää kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä357 596 km²[9] (sijalla 61)
– josta sisävesiä2,4 %
Väkiluku (2024)83 577 000[10] (sijalla 16)
– väestötiheys233,7 as. / km²
– väestönkasvu0,15 %[10] (2024)
Viralliset kieletsaksa
ValuuttaEuro (€) (EUR)
BKT (2024)
– yhteensä4 591,1 mrd.USD[11]  (sijalla 4)
– per asukas54 290 USD[11]
HDI (2019)0,947[12] (sijalla 6)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous0,9 %[13]
– teollisuus27,8 %[13]
– palvelut71,3 %[13]
AikavyöhykeUTC+1
– kesäaikaUTC+2
Itsenäisyys
Saksan jälleenyhdistyminen

3. lokakuuta 1990
LyhenneDE, DEU
– ajoneuvot:D
– lentokoneet:D
Kansainvälinen
suuntanumero
+49
TunnuslauseEinigkeit und Recht und Freiheit (suom.Yhtenäisyys ja oikeus ja vapaus, epävirallinen)
KansallislauluDeutschlandliedin kolmas säkeistö”

Edeltäjä(t) Itä-Saksa (1949–1990)
 Länsi-Saksa (1949–1990)
Infobox OKNimi-testi OK

Saksan liittotasavalta (saks.Bundesrepublik Deutschland) eliSaksa (saks.Deutschland) onKeski-Euroopassa sijaitsevaliittovaltio, joka koostuu kuudestatoistaosavaltiosta.

Saksan asukasluku on noin 84 miljoonaa[10] ja pinta-ala noin 358 000 neliökilometriä. Maan pääkaupunki ja hallinnolliselta alueeltaan asukasluvultaan suurin kaupunki on noin 3,87 miljoonan asukkaanBerliini.[14] Maan virallinen kieli onsaksan kieli.

Saksa on yksiEuroopan unionin perustajavaltioista ja sijaitsee sen maantieteellisessä keskustassa. Saksan yhdeksän naapurimaata pohjoisesta myötäpäivään ovatTanska,Puola,Tšekki,Itävalta,Sveitsi,Ranska,Luxemburg,Belgia jaAlankomaat. Luoteessa onPohjanmeri ja koillisessaItämeri.

Saksan valtiollinen alku oli 900-luvulla muotoutunutPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jonkaNapoleon hajotti vuonna 1806. Useiden vapaakaupunkien ja pienten ruhtinaskuntien mosaiikista muodostettiin 1871Saksan keisarikunta, virallisesti Saksan valtakunta, jonka ytimen muodosti vanhaPreussin kuningaskunta.Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksasta tuli tasavalta. Vuonna 1933 valtaan nousiAdolf Hitlerin johtamakansallissosialistinen diktatuuri, jonkahyökkäys Puolaan vuonna 1939 käynnistitoisen maailmansodan. Muutamassa vuodessa Saksassa ja sen vaikutuspiirissä olleilla alueilla ehdittiin surmata kuusi miljoonaa juutalaista ja miljoonittain muita vähemmistöjäholokaustiksi nimetyssä kansanmurhassa. Tappion jälkeen maa jaettiinliittoutuneiden keskenmiehitysvyöhykkeisiin ja sen itäosat liitettiinPuolaan jaNeuvostoliittoon. Vuonna 1949 kolmesta läntisestä miehitysvyöhykkeestä muodostettiin Saksan liittotasavalta eliLänsi-Saksa, kun taas itäinen miehitysvyöhyke muodosti oman valtionsa, jota kutsuttiinSaksan demokraattiseksi tasavallaksi.Saksan jälleenyhdistyminen toteutui vuonna 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan entiselle alueelle muodostetut osavaltiot (eli liittomaat,Bundesländer) sekä yhdistettyBerliinin kaupunkiosavaltio liittyivät Saksan liittotasavaltaan.

Saksa kuuluu koko maailman johtaviinteollisuusmaihin. Sen ostovoimakorjattu bruttokansantuote vuonna 2025 onKansainvälisen valuuttarahaston arvion mukaan noin 5,86 biljoonaaYhdysvaltain dollaria.[11] Saksassa on vuosisatojen varrella vaikuttanut huomattava määrä luonnontieteilijöitä, filosofeja, keksijöitä ja taiteilijoita.

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan maantiede
Topografinen kartta Saksan valtiosta. Paikannimet ovat saksaksi.

Saksa ulottuuItä- jaPohjanmereltä ainaAlpeille asti ja käsittää maastotyyppejä alavista tasangoista vuoristoihin. Pohjois-Saksan viljavat alangot vaihtuvat Keski-Saksassa metsien ja peltojen täplittämäksi kumpuilevaksi ylängöksi. Maan eteläisimmät alueet ovat vuoristoa; lounaassa onSchwarzwaldin matalahko, asutettu vuoristo ja etelässä Alpit.

Saksaa halkovat Euroopan suurimmat joet:Rein jaElbe, jotka laskevat Pohjanmereen (ReinHollannin ja Elbe Pohjois-Saksan alankojen kautta[13]), sekäTonava, joka saa alkunsa Schwarzwaldin vuoristosta, virtaa itään ja laskeeMustaanmereen.[15] Saksassa on myös järviä, suurimpana niistä Reinin suvannonBodenjärvi sekä järvialueita, joista laajimmat,jääkauden muovaamatMecklenburgin jaPommerin järvialueet sijaitsevat maan koillisosassa.[16][17]

Saksan korkein kohta on Alpeilla sijaitsevaZugspitze, joka on 2 962 metriä korkea. Sen rinteellä sijaitseeGarmisch-Partenkirchenin kaupunki, joka on yksi Saksan merkittävimmistä talviurheilu­keskuksista. Zugspitzen huipulla on aina lunta.[18]

Ilmasto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan ilmasto

Saksa kuuluu lauhkeaan vyöhykkeeseen. Maan pohjoisosassa vallitsee merellinen ilmasto lämpimine kesineen ja leutoine, pilvisine talvineen. Etelämpänä mantereisempi ilmasto tuo enemmän vaihtelua: kuumemmat kesät ja kylmemmät talvet. Lisäksi Alpeilla ja paikoin Keski-Saksan ylängöillä on vuoristoilmasto.[19]

Atlantilta tulevat keskileveysasteiden liikkuvat matalat vuorottelevatAzoreilta Keski-Eurooppaan ulottuvien korkeapaineen selänteiden kanssa, mikä pitää sään ympäri vuoden vaihtelevana. Ajoittain Alpeilta tuleva lämmin ja kuiva laskutuuli,föhn, vaikuttaa maan eteläosien säähän ja keväällä sulattaa sieltä lumet.[19]

Pohjois-Saksan alangolla ilmasto on viileätalvinen ja lämminkesäinen. EsimerkiksiBerliinissä keskimääräinen alin lämpötila on vajaan kaksi celsiusastetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 24 astetta. Sateita saadaan ympäri vuoden 30–70 mm kuussa.[20]

Etelä-Saksassa ilmasto on mantereisempi, ja vuoristossa on viileämpää kuin pohjoisen alangoilla. EsimerkiksiMünchenissä keskimääräinen alin lämpötila on 2–4 astetta pakkasen puolella joulu-, tammi- ja helmikuussa. Kuumimmat kuukaudet ovat heinä- ja elokuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 23 astetta. Sateet painottuvat kesään: kesä-, heinä- ja elokuussa saadaan yli sata millimetriä kuukaudessa, tammi- ja helmikuussa alle 50 mm.[21]

Luonto ja luonnonsuojelu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pyökkimetsää Hainichissa.

Karhu on Berliinin symboli, mutta villejä karhuja ei ole tavattu Saksassa vuoden 1835 jälkeen, lukuun ottamatta vuonna 2006 Italian puolelta harhaillutta sinne istutettua Brunoa. Vuonna 2009IUCN tutki 102 nisäkäslajin tilaa Saksassa ja julisti seitsemän niistä olevan suuressa vaarassa:sillivalas,mustavalas, villihevonen,baijerintunnelimyyrä,vesikko,siiseli ja karhu. Alpeilla elää murmeleita, jäniksiä ja villejä vuohia sekä harvinaisia maakotkia.Pesukarhu on Saksaan levinnytvieraslaji. Pohjoisrannikko onmuuttolintujen suosima levähdyspaikka.Merikotka oli lähes kadonnut Länsi-Saksasta, mutta se on lisääntynyt maan itäosassa. Idässä on nähty myös hirviä ja susia, jotka tulevatPuolastaOderjoen yli.[22]

Saksassa on neljätoista kansallispuistoa.Vattimeren rannikko muodostaa kolme puistoa, koska se ulottuu sekä Tanskan, Saksan että Alankomaiden alueelle. Itämeren rannikolla on kaksi puistoa; Pommerin ja Brandenburgin sisämaassa kaksi muuta.Harzin kansallispuisto sijaitsee Keski-Saksan ainoalla vuoristoalueella.Hainichin jaKellerwald-Ederseen kansallispuistoissa on Keski-Euroopan viimeisiä laajoja luonnontilaisiapyökkimetsiä.[23]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan historia
Germaaniheimot noin 50–100.

Germaaniheimot asuttivat Itämeren rannikkoa noin vuodesta 500 eaa. alkaen. Noin 100-luvulle eaa. mennessä ne olivat levittäytyneet nykyiseen Etelä-Saksaan asti.[24]Julius Caesarin aikana, noin vuonna 58 eaa., Rooman valtakunnan raja asettui Reinille ja Tonavalle, niiden länsipuoli oli roomalaisia provinsseja ja germaanit elivät Rooman periferiassa.[25]

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta (843–1806)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksan valtion kehittyminen alkoiKaarle Suuren valtakunnan jaosta vuonna 843, jolloin tämän pojanpojatLothar I jaLudvig Saksalainen saivatVerdunin sopimuksella hallintaansa suuren, nykyisestä Pohjois-Saksasta Keski-Italiaan ulottuvan alueen.[26] Tästä muodostettiin vuonna 966Pyhä roomalainen keisarikunta, jota 1500-luvulla alettiin nimittää Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi.[27] Keisarikunta ei ollut kovin yhtenäisesti hallittu valtio, vaan se koostui lukuisista pienistä hyvin pitkälle itsenäisistä ruhtinaskunnista ja kaupungeista. Saksalaisten vaikutus levisi jo sydänkeskiajalla niin sanottujen pohjoistenristiretkien sekä kaupankäynnin jahansaliiton synnyttämän muuttoliikkeen mukana koko Itämeren alueelle.[28]

Protestanttinenuskonpuhdistus alkoi SaksanWittenbergistä 1517Martti Lutherin naulattua95 teesiään linnankirkon oveen. Sen etenemistä vauhdittivat vuosisata aiemminJohannes Gutenbergin kehittämäkirjapainotekniikka ja Lutherin saksaksi kääntämä Raamattu.[29]

Varsinkinkolmikymmenvuotisen sodan ja sen lopettaneenWestfalenin rauhansopimuksen (1648) jälkeen Saksa oli valtiollisesti hajanainen. Virallisesti keisarikunta oli yhä olemassa, mutta käytännössä siihen kuuluneet ruhtinaskunnat olivat tämän jälkeen lähes täysin itsenäisiä valtioita. Keisarilla ei ollut käytännössä mitään valtaa muualla kuinItävallassa, jonka hallitsija hän samalla oli. Muista Saksaan kuuluneista ruhtinaskunnista mahtavimmaksi nousi pianBrandenburgin rajakreivikunta, joka vuonna 1701 muutettiinPreussin kuningaskunnaksi. Preussi sai Pommerin Ruotsiltasuuressa Pohjan sodassa jaSleesianSeitsenvuotisessa sodassa. Vuonna 1772 Preussi laajeni jälleen, kun se osallistuiPuolan jakamiseen.[30]

Saksan liitto (1815–1866)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan liitto

Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta, jota myöhemmin on kutsuttu myös ”ensimmäiseksi valtakunnaksi”, hajosi lopullisestiNapoleonin aikana vuonna 1806, jolloin sen keisari luopui Saksan keisarin asemasta, mutta pysyi Itävallan keisarina. Vuonna 1815Wienin kongressin jälkeen perustettiinSaksan liitto, johon kuului joukko ruhtinaskuntia Itävallan jaPreussin johtamina.Preussin ja Itävallan välisen sodan 1866 jälkeen perustettiin Preussin johdollaPohjois-Saksan liitto (saks. Norddeutscher Bund), jonka kansleriksi 1867 nimitettiinOtto von Bismarck. Saksan yhdistyminen alkoi.[31]

Saksan keisarikunta (1871–1918)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan keisarikunta

18. tammikuuta1871 Preussin kuningasVilhelm I kruunattiin keisariksiVersailles’ssa Ranskan tappion jälkeen ja perustettiin toinenSaksan keisarikunta. Von Bismarck nimettiin keväällä 1871Saksan valtakunnankansleriksi.[31]Saksan siirtomaat Afrikasta ja Oseaniasta hankittiinVilhelm II:n aikana, jolloin Saksa pyrki laajentumaan aggressiivisesti kilpaa Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa.[32] Keisarikunta kestiensimmäisen maailmansodan loppuun 9. marraskuuta 1918, jolloinVilhelm II luopui kruunusta ja Saksa julistettiin tasavallaksi (Weimarin tasavalta).[33]

Weimarin tasavalta (1919–1933)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Weimarin tasavalta

Weimarin tasavallan aikaa leimasi oikeiston ja vasemmiston ääriliikkeiden välinen kamppailu sekä kommunistien ja kansallis­sosialistien kapinat ja vallankaappaus­yritykset. Muun muassa raskaista sotakorvauksista ja runsaista lakoista johtuneet talousvaikeudet johtivat hyperinflaatioon. Poliittinen epävakaus johti lopulta kansallis­sosialistien vaalivoittoon ja nuoren demokratian tukahtumiseen.

Natsi-Saksa (1933–1945)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Natsi-Saksa
KuvaNürnbergin oikeudenkäynneistä; eturivissä vasemmaltaHermann Göring,Rudolf Hess,Joachim von Ribbentrop jaWilhelm Keitel.

Weimarin tasavallan aika oli lopussa, kunAdolf Hitlerin johtamaSaksan kansallis­sosialistinen työväenpuolue sai vaalivoiton vuonna 1932 ja nousi valtaan seuraavana vuonna ja kielsi muut puolueet. Saksasta tulikansallis­sosialistinen.[34] Vuonna 1939 Saksahyökkäsi ilman sodanjulistusta Puolaan ja aloitti sitentoisen maailmansodan Euroopassa.[35] Heti valtaan päästyään kansallissosialistit aloittivat saksalaistenjuutalaisten vainoamisen. Sodan laajentuessa heidän valtapiiriinsä tuli lisää juutalaisia Itä-Euroopasta ja Ranskasta, ja juutalaisten surmaamisesta tuli järjestelmällistä. Noin kuusi miljoonaa juutalaista tapettiin vainoissa.[36] Sotaa kesti Euroopassa toukokuuhun 1945, jolloin Saksa antautui ehdoitta.[37] Sotarikollisia tuomittiin vuosina 1945–1946Nürnbergin oikeudenkäynneissä.[38]

Jaettu Saksa (1949–1990)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Sodan jälkeen voittajavaltiot ja Ranska jakoivat Saksanneljään miehitys­vyöhykkeeseen. Neuvostoliiton vyöhykkeestä muodostuiSaksan demokraattinen tasavalta (arkikielessä useinItä-Saksa) sekä Yhdysvaltain, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vyöhykkeestä Saksan liittotasavalta (arkikielessä useinLänsi-Saksa). Liittotasavallassa alkoi 1950-luvullavoimakas talouskasvu. Saksan liittotasavalta liittyiNatoon, DDRVarsovan liittoon. Berliiniin jäi lännen eksklaavi Itä-Saksan keskelle, ja vuonna 1961 se eristettiinBerliinin muurilla.[38]

Saksan jälleenyhdistyminen (1990)

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
SaksalaisiaBerliinin muurin päällä 1989, joitakin päiviä ennen muurin murtumista.

Saksa jälleenyhdistyi jälleen vuonna 1990, kun Saksan demokraattinen tasavalta ja sen osavaltiot (eli liittomaat,Bundesländer) liittyivät Saksan liittotasavaltaan ja samallaEuroopan yhteisöön.[38] Viime vuosikymmenten näkyviä liittokanslereita ovat olleet kristillis­demokraattienHelmut Kohl (1982–1998), sosiaali­demokraattienGerhard Schröder (19982005) ja kristillis­demokraattienAngela Merkel (2005–2021).[38]

Politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Berliinin Valtiopäivätalo.
Liittokanslerin virasto Berliinissä.
Friedrich Merz, Saksan liittokansleri vuodesta 2025.

Saksa onliittovaltio. Se koostuu 16:sta laajaa itsenäistä päätösvaltaa käyttävästäosavaltiosta. Muodollinenvaltionpäämies onliittopresidentti. Liittopresidentin valitsee liittokokous, johon kuuluvat kaikkiliittopäivien edustajat ja sama määrä osavaltioiden edustajia. Liittokokouksella ei ole muuta tehtävää kuin valita liittopresidentti viiden vuoden välein.[39][40]

Saksan parlamentti eliliittopäivät on kokoontunut vuodesta 1999 alkaenvaltiopäivätalossa Berliinissä. Sitä ennen parlamentti sijaitsi viiden vuosikymmenen ajanBonnissa. Edustajat valitaan neljän vuoden välein. Puolet edustajista valitaan tietyistä vaalipiireistä ja puolet puolueiden listoilta. Puolueiden on ylitettävä 5 prosentin äänikynnys tai saatava vähintään kolme suoraan valittua edustajaa. Vuoden 2009 vaaleissa valittiin 622 edustajaa.[13] Edustajien kokonaismäärä vaihtelee.

Liittopäivät valitsee liittopresidentin ehdotuksestaliittokanslerin. Liittokansleri nimittää ministerit, joiden määrä vaihtelee hallituksesta toiseen. Toisin kuin useimmissaparlamentaarisissa järjestelmissä, liittokokous ei voi suoraan erottaa liittokansleria valitsematta hänen seuraajaansa (ns. konstruktiivinen epäluottamuslause).[41]

Saksassa on myösliittoneuvosto, joka on osavaltioiden edustajien kokous. Liittoneuvosto ei ole varsinaisesti parlamentin ylähuone, vaan oma erillinen instituutionsa. Liittoneuvostossa on 69 paikkaa, jotka on jaettu osavaltioiden asukasluvuilla painotettuina. Puheenjohtajuus on kiertävä, ja liittoneuvoston puhemies on liittopresidentin varamies. Osavaltioiden edustajilla on velvollisuus äänestää hallituksensa tahdon mukaan, eikä ryhmien ääniä voi jakaa. Edustajien puoluekantojen suhteet vaihtelevat osavaltioiden vaalien mukaan, joita on yleensä 3–4 vuodessa.[13][42][43]

Saksassa onmonipuolue­järjestelmä, jossa on perinteisesti ollut kaksi johtavaa puoluetta, kristillis­demokraattinen (CDU jaCSU) sekä sosiaali­demokraattinen (SPD), jotka ovat hallinneet joko yhdessä (Suuri koalitio) tai keskisuuria puolueita apuna käyttäen. Keskisuuria puolueita ovat liberaalit (FDP), vihreät (Grüne) sekä Vasemmistopuolue (Die Linke).[13] Uutena puolueena liittopäiville nousi vuoden 2017 vaaleissa oikeistopopulistinen ja osin äärioikeistolainenAfD, vaihtoehto Saksalle.[44]

Hallitukset ja vaalit 1998–

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Frank-Walter Steinmeier, Saksan liittopresidentti vuodesta 2017.

Liittokanslerina toimi vuodesta 1998Gerhard Schröder (SPD), jonka hallitus sai 1. heinäkuuta 2005 liittopäivien äänestyksessä epäluottamuslauseen. Ennenaikaiset vaalit järjestettiin 18. syyskuuta. CDU ja CSU saivat liittopäivien vaaleissa 226 paikkaa, SPD 222, FDP 61, Vasemmistopuolue 54 ja vihreät 51. Tuloksen perusteella kristillis­demokraattienAngela Merkelistä tuli liittokansleri ja hallituskumppaniksi suostuneet sosiaalidemokraatit saivat vastaavasti monia tärkeitä ministerinpaikkojaMerkelin ensimmäisessä hallituksessa.

Vuoden 2009 liittopäivävaaleissa voittajiksi selviytyivät liittokansleri Merkelin kristillis­demokraattinen puolue sekä liberaalit, jotka muodostivat hallituksen. Sosiaalidemokraatit kärsivät historiallisen huonon tuloksen. Vasemmistopuolue sai 12,9 % annetuista äänistä ja vihreät 10,2 %.[45]

Horst Köhler erosi presidentin tehtävistä 31. toukokuuta 2010 Afganistanin-operaatiota koskevista kommenteistaan nousseen kohun vuoksi. Hänen tilalleen valittiin liittokansleri Merkelin virkaan ajama kristillis­demokraattienChristian Wulff.[46] Wulff ilmoitti eroavansa tehtävästään helmikuussa 2012 korruptioepäilyjen takia[47] 18. maaliskuuta 2012 presidentiksi valittiin ihmisoikeusaktivistiJoachim Gauck.[48]

Syyskuun 2013 liittopäivävaaleissa kristillis­demokraatit ottivat suurvoiton mutta jäivät hieman alle enemmistön. Hallituspuolue liberaalit putosi liittopäiviltä, joten kristillis­demokraatit tarvitsivat uuden liittolaisen. Joulukuussa kristillis­demokraatit muodostivat hallituksen sosiaali­demokraattien kanssa. Merkel jatkoi liittokanslerina.[49]

Helmikuussa 2017 Saksan presidentiksi valittiin sosiaali­demokraatteja edustava aikaisempi ulkoministeriFrank-Walter Steinmeier. Presidentin virkakausi on viisi vuotta ja virka on lähinnä edustuksellinen.[50]

Syyskuussa 2017 pidettiinliittopäivävaalit, joissa CDU ja CSU keräsivät yhteensä 33 prosenttia äänistä ja saavat liittopäiville 246 paikkaa. Paikkoja liittopäiville tulee yhteensä 709. Toiseksi eniten ääniä sai sosiaali­demokraattinen puolue SPD, joka sai 20,5 prosenttia äänistä ja 153 paikkaa. Tulos oli puolueelle huonoin sitten toisen maailmansodan. Oikeistopopulistinen Alternative für Deutschland eliVaihtoehto Saksalle nousi 12,6 prosentilla äänistä liittopäiville 94 paikalla. Edellisissä vaaleissa neljä vuotta sitten puolue jäi äänikynnyksen alapuolelle. Populistipuolue tuo liittopäiville uuden vahvan oppositiovoiman. Liberaalipuolue FDP on neljänneksi suurin puolue 10,7 prosentilla ja 80 paikalla. Vihreät ja vasemmistopuolue Linke saivat molemmat noin yhdeksän prosenttia äänistä. Vasemmistopuolue Linke ylsi 69 paikkaan ja vihreät 67:ään.[51] Hallituspuolueet hävisivät vaaleissa ja uuden hallituksen muodostaminen oli vaikeata. Lopulta maaliskuussa 2018 muodostettiin taas liittokansleri Angela Merkelin johtamasuuri koalitio eli kristillis­demokraattien ja sosiaali­demokraattien yhteishallitus. Liittokanslerina siis jatkoi Angela Merkel ja ulkoministeriksi nousi sosiaali­demokraattienHeiko Maas.[52]

Liittokansleri Merkelin luottoministerinä koko tämän valtakaudella vuodesta 2005 tunnettu pitkäaikainen puolustusministeriUrsula von der Leyen nousi heinäkuussa 2019 EU:n uudenEuroopan komission puheenjohtajaksi historian ensimmäisenä naisena.[53][54]

Syyskuussa 2021 pidetyissäliittopäivävaaleissa sosiaalidemokraatit (SPD) nousivat suurimmaksi puolueeksi neljän perättäisen Angela Merkelin johtaman hallituskauden jälkeen. CDU/CSU-koalitiolle vaalitulos oli historiansa huonoin.[55] Vaalien jälkeen SPD:nOlaf Scholz muodosti kolmen puolueenkoalitiohallituksen yhdessä vihreiden ja FDP:n kanssa.[56]

Marraskuussa 2024 liittokansleri Scholzin johtama hallitus kaatui, ja Saksassa järjestettiinennenaikaiset vaalit 23. helmikuuta 2025.[57] Vaalit voittanut kristillisdemokraattienFriedrich Merz muodostikoalitiohallituksen yhdessä sosiaalidemokraattien kanssa toukokuussa 2025.[58]

Muu politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksa oli yksi EEC:n perustajajäsenistä ja jatkaa sen seuraajan EU:n keskeisenä jäsenenä. Euroopan taloudellinen yhdentyminen 1980- ja 1990-luvuilla perustui paljolti Ranskan ja Saksan yhteistyöhön.[59] Maa on korostanut myös tiiviitä yhteyksiään Yhdysvaltoihin ja Nato-yhteistyötä, erityisesti kylmän sodan aikana.[60] Schröderin kaudella suhteet viilenivät, kun Saksa päätti olla osallistumattaIrakin sotaan, muttaAngela Merkelin hallitus on lämmittänyt niitä uudelleen.Donald Trumpin presidenttikaudella vuodesta 2017 lähtien Saksan ja Yhdysvaltojen suhteet ovat taas olleet etäisemmät.[61]

Keväällä 2011 Saksa jättäytyi Ranskan ja Ison-Britannian johtaman Libya-operaation ulkopuolelle Suomen tapaan, mikä aiheutti Saksan ja Yhdysvaltojen välille uudestaan jännitteen.[62]

Vuonna 1994 Saksanperustuslaki­tuomioistuin päätti, että maan asevoimat voivat ottaa osaa operaatioihin myös maan rajojen ulkopuolella. Viisi vuotta tämän jälkeen saksalaiset osallistuivatNaton joukoissaKosovon sotaan ja ovat sittemmin toimineetrauhanturva­tehtävissä muun muassaAfganistanissa,Balkanilla jaKongossa.[38]

Saksojen yhdistymisen jälkeen maa on voimistanut yhteistyötään myös itään. Se on solminut raja- ja yhteistyösopimuksia Puolan kanssa ja tukenut Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän joukkojen vetäytymistä entisen Itä-Saksan alueelta. Saksa tukee entisen Itä-Euroopan maiden demokratiakehitystä ja talouskasvua sekä suoraan että EU:n kautta.[60] Erityisesti Schröderin kauden loppupuolella suhteet Venäjään olivat tiiviit.[63]

Saksa on ollutIsraelin tukija, mutta Merkelin kaudella se on myös toiminut Israelin politiikkaa vastaan.[64]

Asevoimat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Saksan Merivoimien Sachsen-Luokan fregatti.

Saksan asevoimien vahvuus on noin 180 000[65] ja se koostuu maajoukoista, ilmavoimista, laivastosta sekä kyber- ja tietoavaruudesta[66]. Yleinen asevelvollisuus keskeytettiin 1.7.2011. Se voidaan aktivoida jännityksen tai puolustuksen yhteydessä[67]. Saksan erikoisjoukkoja ovat KSK[68].

Saksassa on useitaYhdysvaltain sotilastukikohtia, joissa palveli yhteensä noin 38 000 amerikkalaissotilasta vuonna 2022.[69] Toisen maailmansodan jälkeen maassa pysyneet yhdysvaltalaisjoukot olivat miehitysjoukkoja, mutta vuonna 1955 Saksa sai rajoitetun suvereniteettinsa, ja joukot muuttuivat liittoutuneiksi joukoiksi. 1950-luvun alussa joukkojen määrä nostettiin 250 000:een, muttaBerliinin muurin murtumisen jakylmän sodan päättymisen jälkeen Yhdysvallat veti suuren osan joukoistaan pois. Saksassa on kuitenkin yhä Yhdysvaltojen sotilasvoimaa ja tärkeitä tukikohtia. Esimerkiksi Euroopassa toimivien ilmavoimien päämaja onRamsteinin lentotukikohdassa.[70]

Hallinnolliset alueet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Saksan osavaltiot, joista punaisella kaupunkivaltiot Berliini, Bremen ja Hampuri.
Saksan piirikunnat ja keltaisella piirittömät kaupungit.

Saksan liittotasavalta on 16osavaltiosta (saks.Land) koostuvaliittovaltio. Nämä osavaltiot ovat:

  1. Baden-Württemberg
  2. Baijeri
  3. Berliini
  4. Brandenburg
  5. Bremen
  6. Hampuri
  7. Hessen
  8. Mecklenburg-Etu-Pommeri
  9. Ala-Saksi
  10. Nordrhein-Westfalen
  11. Rheinland-Pfalz
  12. Saarland
  13. Saksi
  14. Saksi-Anhalt
  15. Schleswig-Holstein
  16. Thüringen

Saksan liittotasavallan perustamisen jälkeen lakkautettuja osavaltioita ovatBaden,Württemberg-Baden jaWürttemberg-Hohenzollern, jotka vuonna 1952 yhdistettiin nykyiseksi Baden-Württembergin osavaltioksi.[71] Osavaltioista pinta-altaan suurin onBaijeri, joka muodostaa viidesosan Saksan pinta-alasta. Väkiluvultaan suurin osavaltio on kuitenkin 18 miljoonan asukkaanNordrhein-Westfalen.Bremen on sekä pinta-alaltaan että väkiluvultaan pienin osavaltio.[72]

Jotkin osavaltiot on jaettuhallintopiireihin. Osavaltiota ja hallintopiiriä alemman tasoisia hallintoalueita ovatpiirikunnat japiirittömät kaupungit. Piirikuntia Saksassa on 295 ja piirittömiä kaupunkeja 107. Piirikunnat on jaettu edelleenkuntiin, joita on hieman yli 11 000. Kunnista yli 2 000 on kuntamuodoltaankaupunkeja .

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Frankfurt am Main, Saksan finanssikeskus jaEuroopan keskuspankin päämaja.
Pääartikkeli:Saksan talous

Saksan ostovoimakorjattu bruttokansantuote on maailman viidenneksi suurinYhdysvaltain,Kiinan,Intian jaJapanin jälkeen.[73] Saksa on Euroopan suurin kansantalous, ja sitä pidetään useinEuroopan unionin talousveturina. Viennin kokonaisarvo oli maailman suurin vuoteen 2009, jolloin Kiina ohitti Saksan.[74] Vienti tuottaa kolmanneksen Saksan kansantulosta. Merkittävimmät vientituotteet ovat ajoneuvot, koneet, kemikaalit, lääkkeet, elektroniikka, elintarvikkeet ja tekstiilit. Tärkeimpiä viennin kohdemaita ovat Ranska, Yhdysvallat, Britannia, Alankomaat, Italia, Itävalta ja Belgia.[13] Tunnettuja pörssiyhtiöitä ovat muun muassaAdidas,Allianz,BASF,Bayer,BMW,Mercedes-Benz Group,Deutsche Bank,Deutsche Post,Deutsche Telekom,E.ON,MAN,ThyssenKrupp,Siemens jaVolkswagen.

Länsi-Saksan talous kasvoi toisen maailmansodan jälkeen voimakkaasti, koettiin niin sanottu talousihme. Aineellisen hyvinvoinnin kasvu oli nopeaa ja maassa vallitsi täystyöllisyys.[75] Sittemmin talouskasvu hidastui. Kriisivuonna 2009 bruttokansantuote putosi 5,6 %; sen jälkeen talous kasvoi koronavuoteen 2020, jolloin bruttokansantuote putosi useita prosentteja. Koronavuoden jälkeen talouskasvu jatkuu. Saksan osuus maailmantaloudesta on hiljalleen laskenut, kuten muidenkin länsimaiden. 2020-luvun alussa sen osuus maailman bruttokansantuotteesta on ollut kolmisen prosenttia.[11]

Saksan merkittävimmät luonnonvarat ovatkivihiili,kupari,ligniitti,maakaasu,nikkeli,potaska,puu,rautamalmi,suola jauraani sekä rakennusmateriaalit, puutavara ja viljelysmaa.[13] Saksan on määrä luopuaydinvoimasta vaiheittain vuoteen 2022 mennessä.[76]

Maatalous tuottaa 0,9 % Saksan brutto­kansantuotteesta ja työllistää 2,4 % työvoimasta. Sen tuotteita ovat perunat, vehnä, ohra, sokerijuurikas, hedelmät, kaalit, nautakarja, siat ja siipikarja.[13]

Saksan työttömyysaste on viitisen prosenttia (syyskuu 2019). Matalin se on etelässä, noin kolme prosenttia. Suurin osavaltio eli Nordrhein-Westfalen ylittää valtakunnallisen keskiarvon; itäiset osavaltiot eivät enää erotu erityisen synkkinä työttömyyden suhteen.[77]

Saksan vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen. 2020-luvun alussa vuotuinen ylijäämä on ollut noin 4–7 prosenttia brutto­kansantuotteesta.[11] Saksassa on yksi prosentti maailman työvoimasta, mutta maailman viennistä Saksan osuus on 10 prosenttia.lähde?

Saksan valtiontalous on vakaa. Sen ylijäämä oli vuonna 2018 noin 59 miljardia euroa. Saksan valtion kymmenvuotisen lainan korko oli vuonna 2019 negatiivinen, eli sijoittajat olivat valmiit maksamaan Saksan valtiolle rahojensa säilyttämisestä.[78]

Tiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Otto Hahn.
Gottlieb Daimler.

Heidelbergin yliopisto on perustettu 1386. Se on Saksan vanhin yliopisto ja yksi Euroopan vanhimmista. Maan opiskelijamäärältään suurin yliopisto onHagenin etäyliopisto. Saksassa toimii yhteensä 376 korkeakoulua.[79]

Lukuisat saksalaiset tutkijat ovat saaneetNobel-palkinnon. Tunnetuimpia heistä olivatMax Planck (fysiikka, 1918),Albert Einstein (fysiikka,1921),Werner Heisenberg (fysiikka,1932) jaOtto Hahn (kemia,1944).[80]

Muita tunnettuja luonnontieteilijöitä ovat mm.Born,Bosch,Bunsen,Ertl,Fahrenheit,Gauss,Hertz,Hilbert,von Humboldt,Kepler,Ohm,Röntgen.

Maassa on vaikuttanut useita kuuluisia filosofeja, kutenEngels,Habermas,Hegel,Heidegger,Husserl,Kant,Leibniz,Marx,Nietzsche jaSchopenhauer.

Saksalaisia keksijöitä ovatBenz,von Braun,Daimler,Diesel,Gutenberg,Lilienthal,von Linde,Otto,von Siemens,Zuse jaWankel.

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksassa on 549 lentokenttää, 41 981 kilometriä rautatietä ja 644 480 kilometriä maantietä, josta 12 800 kilometriä on moottoritietä. Satamakaupunkeja ovatBremen,Bremerhaven,Duisburg,Hampuri,Karlsruhe,Lyypekki,Neuss,Rostock jaWilhelmshaven.[13] Suuri osa mannertenvälisistä lennoista tuleeFrankfurtiin,Düsseldorfiin taiMüncheniin. Halpalentoyhtiöt käyttävät vähemmän suosittuja lentokenttiä, joista osa on vain kierrätettyjä armeijan laskupaikkoja; esimerkiksiFrankfurt–Hahniksi kutsuttu lentopaikka on 110 kilometriä Frankfurtin luoteispuolella.[81] Maan sisäisessä liikkumisessa toimii yksi Euroopan tehokkaimmista joukkoliikenne­järjestelmistä. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta linja-autoreittien verkosto on kattavampi.[81]

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan väestö

Saksa on Euroopan unionin väekkäin maa noin 84 miljoonalla asukkaallaan (31.12.2024).[10] Väestötiheys on keskimäärin noin 234 asukasta neliökilometriä kohden, joten Saksa on Euroopan tiheimmin asuttuja maita. Suurin etninen ryhmä onsaksalaiset, joita on noin 67 miljoonaa.Siirtolaistaustaisia asukkaita on noin 15 miljoonaa, joista noin 8 miljoonaa on saanut Saksan kansalaisuuden. Siirtolaisten suurimmat ryhmät ovat turkkilaiset ja entisen Jugoslavian alueen ihmiset.[82]

Saksankokonais­hedelmällisyysluku oli vuosina 2015–2021 verraten vakaa: noin 1,5–1,6.[83] Luku oli vuosikymmeniä alle 1,5 lasta, mutta nousi 2010-luvulla Euroopan keskitasolle.[84] 2010-luvulla Saksan liittotasavallan tilastokeskus arvioi väkiluvun laskevan 68 ja 73 miljoonan henkilön välille vuoteen 2060 mennessä.[85]

Saksassa on pieni tanskalainen vähemmistö, 21 000 henkeä vuonna 2000,Schleswigissä lähellä Tanskan rajaa, ja pienisorbin kieltä puhuva vähemmistö, 25 000 henkeä vuonna 1995,Saksissa jaBrandenburgissa.Friisin kieltä puhuu 12 000.Alasaksa on myös käytössä Pohjois-Saksan maaseudulla. Baijerin seudulla oli vuonna 2005baijerin kieltä tai murretta puhuvia kuusi miljoonaa ja vuonna 2006swaabin puhujia oli noin 820 000.[86] Vähemmistökielet ovatEuroopan neuvoston suojelemia.

Maahanmuuttajista merkittävimpiä ryhmiä ovatalbaanit,turkkilaiset,italialaiset,puolalaiset jakreikkalaiset. Huomattava ryhmä ovat myös erityisesti entisenNeuvostoliiton alueelta tulleet paluumuuttajat, joilla on osittain saksalaiset sukujuuret. Paluumuuttajat saavat automaattisesti Saksan kansalaisuuden eivätkä siten näy kansalaisuuteen perustuvissa tilastoissa.[87]

Uskonto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Uskonto Saksassa

Saksalaisista uskontokuntiin kuulumattomia on 46,8 prosenttia väestöstä.Katolisia on 23,7 prosenttia japrotestantteja on 21,5 prosenttia väestöstä.Muslimeja on 3,9 prosenttia ja muita uskontoja 4,1 prosenttia väestöstä.[88] Maahanmuutosta johtuen Saksan juutalaisväestö on nykyisin maailman nopeimmin kasvava.[89]

Suurimpia kaupunkeja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Berliini, Saksan pääkaupunki.
Hampuri.
Saksan metropolialueet.

Saksassa on 82 yli 100 000 asukkaan kaupunkia.[90] Vuoden 2022 arvioidun väkiluvun mukaan yli 500 000 asukkaan kaupungit ovat[90]

  1. Berliini (3 755 251)
  2. Hampuri (1 892 122)
  3. München (1 512 491)
  4. Köln (1 084 831)
  5. Frankfurt am Main (773 068)
  6. Stuttgart (632 865)
  7. Düsseldorf (629 047)
  8. Leipzig (616 093)
  9. Dortmund (593 317)
  10. Essen (584 580)
  11. Bremen (569 396)
  12. Dresden (563 311)
  13. Hannover (545 045)
  14. Nürnberg (523 026)
  15. Duisburg (502 211)

Suurimmat metropolialueet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksassa on yksitoista virallista metropolialuetta, jotka muodostavat valtion kulttuurilliset, poliittiset ja taloudelliset keskukset.[91]

Kielet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Mies puhuu saksan kielen Saksassa virallisena kielenä pidettyä murretta (Hochdeutsch).
Pääartikkeli:Saksan kieli

Saksan virallinen kieli on saksan kieli, joka onindoeurooppalaisen kielikunnangermaanisen kieliryhmänlänsigermaaniseen haaraan kuuluva kieli, jolla on erittäin isomurrejatkumo. Sitä puhuu maailmanlaajuisesti äidinkielenään yli 100 miljoonaa ihmistä[92]. Saksassa virallisesti hyväksetty murre perustuu itäisen keskisaksan murteeseen;Martti Luther loi kirjoitetun saksan kielen normin ja kieliopin[93].

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Saksan kulttuuri

Saksankulttuuripolitiikka on vahvasti alueellista, osavaltiohallitusten johtamaa ja paikallisia ominaispiirteitä korostavaa. Liittovaltion hallituksessa on ollut kulttuuri- ja mediaministeri vasta vuodesta 1998 alkaen.[94]

Kirjallisuus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksalaiset kutsuvat itseään kirjojen kansakunnaksi, tai runoilijoiden ja ajattelijoiden maaksi (saks.Das Land der Dichter und Denker).[95] Maailman suurin vuosittainen kirja-alan tapahtuma,Frankfurtin kirjamessut, järjestetään Saksassa. Saksassa ilmestyy vuosittain noin 95 000 kirjaa.[94] Kymmenen saksalaista kirjailijaa on palkittuNobelin kirjallisuus­palkinnolla:Theodor Mommsen (1902),Rudolf Eucken (1908),Paul Heyse (1910),Gerhart Hauptmann (1912),Thomas Mann (1929),Hermann Hesse (1946),Nelly Sachs (1966),Heinrich Böll (1972),Günter Grass (1999) jaHerta Müller (2009).[96]

Teatteri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Deutsches Theater.

Saksassa pienissäkin kaupungeissa on oma teatteri ja kaiken kaikkiaan maassa lasketaan olevan 300 teatteria.[94] Tunnetuimpia niistä ovatDeutsches Theater Berliinissä,Münchner Kammerspiele Münchenissä ja maan vanhin paikallisteatteriNationaltheater Mannheim Mannheimissa. Monien teatterien yhteydessä toimii ooppera, joskus myös baletti. Berliinissä sijaitsevaVolksbühne on puolestaan profiloitunut yhtenä nykyteatterin ja kokeilevan draaman keskuksista Euroopassa.[97]

Saksan teatterihistorian suurimpiin hahmoihin kuuluuBertolt Brecht, yksi 1900-luvun merkittävimpiä teatteri­teoreetikoista, näytelmä­kirjailijoista ja ohjaajista. Hänen teoreettinen pääteoksensa onAikamme teatterista: epäaristotelisestä dramatiikasta, jossa hän esittelee oma teatterikäsityksensä,eeppisen teatterin peruspilarit.[98] Toinen merkittävä teatterin ja näytelmä­kirjallisuuden uudistaja oliHeiner Müller (1929–1995), jonka pääteosGermania – Kuolema Berliinissä purkaa jakautuneen Saksan aikaa 1900-luvulla yhdistäen sitä maan varhaishistoriaan.[99]

Nykyisistä teatterintekijöistä nimekkäimpiä on Volksbühnen johtaja ja pääohjaajaFrank Castorf.[100] Saksassa vaikuttaa myös useita nykyhetken kansainvälisesti tunnetuimmista nykydramaatikoista, heistä ehkä tunnetuimpanaRené Polleschlähde?, jonka näytelmiä on esitetty Suomessakin.[101]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ludwig van Beethoven.

Saksan maine musiikkimaana perustuu ennen kaikkea taidemusiikin säveltäjiin. Maassa toimii 130 sinfoniaorkesteria; niistä kuuluisin onBerliinin filharmonikot, jota on johtanut vuodesta 2002 brittiläinen SirSimon Rattle.[102]

Barokin jättiläinen oli saksalainenBach. Omana aikanaan Bachia suositumpia olivat kuitenkin maanmiehetHändel jaTelemann.[103] Klassismin ja romantiikan vaihteen nero oliBeethoven, joka luetaan Bachin ja itävaltalaisen Mozartin ohella usein kolmen suurimman säveltäjän joukkoon.[104] YstävyksetSchumann jaMendelssohn olivat täysromantiikan suurimpia nimiä. Myöhemmän romantiikan konservatiivisempaa siipeä edustiBrahms, josta Schumann oli povannut uutta Beethovenia. Romantiikan suurin saksalainen oopperasäveltäjä oli uudistushenkinenWagner, jonka jalanjäljissä kulki myöhäisromantiikan suurmies, oopperoistaan ja sävelrunoistaan tunnettuRichard Strauss.[105][106] Sotien välisenä aikana maan vaikutusvaltaisin säveltäjä oliPaul Hindemith.[107] Nykymusiikin vahvoista saksalaisnimistä suurimpana on pidettyKarlheinz Stockhausenia.[108]

Jo1960-luvulta asti on puhuttu "krautrockista" viitaten saksalaiseen rockiin. SaksalaisetCan,Neu! jaAmon Düül II olivat1970-luvun kokeellisen rockin kärkinimiä. 1970-luvun alussa pinnalle tulleetKraftwerk,Tangerine Dream jaKlaus Schulze ovat olleet keskeisiä pioneereja elektronisen musiikin alalla. Saksassa on ollut myös vahva teknokulttuuri, joka näkyi esimerkiksiLove Parade -tapahtumien kautta. 1970-luvulla perustettu rock-yhtyeScorpions on maailmalla eniten suosiota saanut saksalainen ryhmä. 1980-luvulla erityisesti syntikkapop-duoModern Talkingin hitit löivät itsensä läpi maailmalla. Myöhempiä tunnettuja saksalaisyhtyeitä ovat esimerkiksi1990-luvulla tunnetuksi tullut metalliyhtyeRammstein sekä2000-luvulla rock-yhtyeTokio Hotel.[109]

Suosittua maassa on myös saksankielinen schlagermusiikki, joka vastaa Suomeniskelmämusiikkia.[110]

Elokuva

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksalainen elokuva sai kansainvälistä suosiota jo mykkäelokuvan aikana. Muun muassaFritz Lang sekä itävaltalais­syntyinen, mutta Saksassa useita uransa merkittävimmistä teoksista ohjannutF. W. Murnau kuuluvat lajin suurten mestareiden joukkoon. Langin merkittävimpiin Saksassa tekemiin elokuviin kuuluvat innovatiivinen, taloudellisesti epäonnistunut mutta sittemmin klassikon asemaan noussut tieteiselokuvaMetropolis[111] sekä lastenmurhaajasta kertova jännityselokuvaM – kaupunki etsii murhaajaa.[112] Murnaun elokuvista kenties parhaiten muistetaan vampyyrielokuvaNosferatu. Sekä Lang että Murnau siirtyivät sittemmin ohjaamaan Yhdysvaltoihin.[113][114]

Saksalaisessa elokuvassa vaikutti 1920–1930-luvuilla vahvastiekspressionistinen suuntaus. Lajin elokuvista kenties suurimmaksi klassikoksi on MurnaunNosferatun lisäksi noussutRobert WienenTri Caligarin kabinetti. Realistisesti yhteiskunnallisia teemoja käsittelemään pyrkinytNeue Sachlichkeit -suuntaus nousi samaan aikaan merkittäväksi erityisestiGeorg Wilhelm Pabstin ansiosta. Ensimmäinen saksalainen äänielokuva, itävaltalaisenJosef von Sternbergin ohjaamaSininen enkeli (1930), puolestaan esitteli tulevina vuosikymmeninä legendaksi nousevan saksalaisen elokuvatähden,Marlene Dietrichin.[115]

Kansallissosialismin aikana useat saksalaiset elokuvantekijät lähtivät maanpakoon. Aikakaudenpropagandan sävyttämistä elokuvistaLeni Riefenstahlin teokset, kutenTahdon riemuvoitto jaOlympia, ovat jääneet ennen kaikkea visuaalisten ansioidensa vuoksi elokuvahistoriaan. 1950-luvulla saksalaisen elokuvan kansainvälinen suosio hiipui. Aikakaudella tuotettiin erityisesti melodraamoja, komedioita ja musikaaleja. Ajan merkittävimpiin saksalaisiin elokuviin kuuluuOscar-ehdokkaana ollutBernhard Wickin sotaelokuvaSilta (1959).[116]

Berlinale PalastBerliinin elokuvajuhlien aikaan helmikuussa 2007.

Rainer Werner Fassbinderin sukupolvea (1960-luvulta 1970-luvulle) kutsutaan nimelläUusi saksalainen elokuva. Fassbinderiä pidetään yhtenä saksalaisen elokuvan merkittävimmistä ohjaajista. Hänen laajan tuotantonsa tunnetuimpiin töihin kuuluvat muun muassaAlfred Döblinin romaaniin perustuva televisiosarjaBerlin Alexanderplatzsekä elokuvatVeronika Vossin kaipuu,Maria Braunin avioliitto,Pelko jäytää sielua jaKauppias kaiken aikaa.lähde?

Sekä dokumentteja että fiktiota ohjannutWerner Herzog on elävistä saksalaisista ohjaajista merkittävimpiä. Kenties tunnetuimpia hänen töistään ovat näyttelijäKlaus Kinskin kanssa tehdyt elokuvat sekä palkittu dokumenttielokuvaGrizzly Man.lähde? Saksalainen elokuva on ollut uudessa nousussa 2000-luvulla:Caroline Link sai vuonna 2002parhaan vieraskielisen elokuvan Oscarin elokuvallaanJossain Afrikassa jaFlorian Henckel von Donnersmarck vuonna 2006 elokuvallaanMuiden elämä.[117]

Elokuvamaailman tunnetuimpiin tapahtumiin kuuluviaBerliinin elokuvajuhlia on järjestetty vuodesta 1951.[118]

Kuvataiteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Lucas Cranach vanhemman teos ”Kreuzigung Christi” (”Kristuksen ristiinnaulitseminen”).

Saksalaisen kuvataiteen varhaisimpia tunnettuja nimiä ovat renessanssimaalaritLucas Cranach vanhempi,Matthias Grünewald, jaHans Holbein nuorempi.Albrecht Dürer teki omakuvia ja tarkkoja kaiverruksia ja piirustuksia. Uskonpuhdistuksen ja 30-vuotisen sodan aikana taide kärsi rahoittajien puutteesta, mutta 1800-luvulla romantiikan maalarit, kutenPhilipp Otto Runge jaCaspar David Friedrich, palasivat saksalaisen taideperinteen pariin. Saksalainen taide kukoisti 1900-luvulla, ja yksi ensimmäisistäekspressionistien ryhmistä syntyi Dresdeniin 1905. Politiikka tuli taiteeseen ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa.Max Ernst aloittidadaismin Kölnissä.Otto Dix päätyi ekspressionismin ja dadaismin kautta uusasiallisuuteen. Kansallissosialismin nousu ajoi monia taiteilijoita maanpakoon. Natsit järjestivät erityisiärappiotaiteen näyttelyitä, joissa pilkattiin heidän taidekäsityksensä vastaisia teoksia. Kahtiajaon aikana Itä-Saksassa suosittiinsosialistista realismia, kun taas lännessä oli abstrakti taide vallalla.Joseph Beuys tunnetaan performanssi­teoksistaan.[119] Nykyisin Saksassa on 630 taidemuseota, joista monien kokoelmat ovat kansainvälisesti tunnettuja.Kasselissa on järjestetty vuodesta 1955 lähtien viiden vuoden välein laaja nykytaiteen näyttelydocumenta.[94]

ArkkitehditWalter Gropius, joka perustiBauhaus-liikkeen jaLudwig Mies van der Rohe, jonka tunnetuimmat työt on toteutettu Yhdysvalloissa, ovat olleet 20. vuosisadan merkittävimpiä saksalaisen arkkitehtuurin tekijöitä.[120]

Media

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Saksassa ilmestyy päivittäin 350 sanomalehteä, joista kymmenen leviää koko maahan. Niistä suurin on Bild, jonka levikki on 3,2 miljoonaa maan kaikkien lehtien yhteenlasketusta 25 miljoonasta.[94] Suurimpia aikakaus- ja sanomalehtiä ovatBild,Focus,Frankfurter Allgemeine Zeitung,Frankfurter Rundschau,Handelsblatt,Der Spiegel,Stern,Süddeutsche Zeitung,Der Tagesspiegel,Die Welt jaDie Zeit.[59]

Suurimpia julkisia televisioyhtiöitä ovatARD jaZDF, yksityisiäRTL, N24 ja n-tv.[59] YksityisetSat1 jaProSieben muodostavat yhteisen konsernin.lähde?

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Münchenin Olympiastadion.
Borussia Dortmund vastaanSchalkeBundesliigaottelussa.

Urheilulla on merkittävä asema saksalaisten elämässä. Urheiluseuroissa on 27 miljoonaa jäsentä ja lisäksi 12 miljoonaa harrastaa liikuntaa omatoimisesti.lähde?

Jalkapallo on Saksassa suosittu urheilumuoto. Rekisteröityjä pelaajia on jalkapalloliiton seuroissa 6,3 miljoonaa.[121]Bundesliiga on maailman toiseksi suurin urheilun ammattilaisliiga. Tunnettuja saksalaisia jalkapalloilijoita ovat mm.Franz Beckenbauer,Gerd Müller,Mesut Özil,Jürgen Klinsmann,Miroslav Klose,Lothar Matthäus,Marco Reus,Philipp Lahm,Bastian Schweinsteiger,Mario Götze,Oliver Kahn,Michael Ballack jaManuel Neuer. Saksa on voittanut jalkapallon arvokisaturnauksissa MM- ja EM-kisoissa useita mestaruuksia ja mitaleita. Saksa on voittanut jalkapallon maailmanmestaruuden 1954, 1974, 1990 ja 2014 sekä jalkapallon Euroopan mestaruuden 1972, 1980 ja 1996.

Autourheilussa saksalaiset ovat menestyneet hyvinFormula 1 -luokassa, jossaMichael Schumacher on voittanut ennätykselliset seitsemän maailmanmestaruutta.[122]Saksalaisia Formula 1 -kuljettajia on ollut yli viisikymmentä. Muita suosittuja urheilulajeja ovatkäsipallo,lentopallo,koripallo, jatennis.lähde? Maankäsipallomaajoukkue on voittanut sekämaailmanmestaruuden ettäolympiakultaa.[123] Saksankoripallomaajoukkue on saavuttanutEuroopan-mestaruuden sekäMM-kilpailuiden kolmannen sijan.[124] Myösjääkiekko on suosittu laji.Saksan jääkiekkomaajoukkue on parhaimmillaan yltänyt hopealle niin olympialaisissa kuin MM-kisoissa.Deutsche Eishockey Liga on maan ylimmän sarjatason ammattilaisliiga.

Olympialaisiin Saksa on osallistunut alusta eli vuodesta 1896 alkaen. Nykyisin sillä on kesäkisoissa tyypillisesti noin 450, talvikisoissa noin 150 urheilijan joukkue. Eniten mitaleita on saanut uimariFranziska van Almsick.lähde? Saksa on myös isännöinyt olympialaisia kahdesti,Berliinissä 1936 jaMünchenissä 1972.[125]

Muu kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kölnin tuomiokirkko.

Saksalainen keittiö kattaa joukon paikallisia ja alueellisia erikoisuuksia, mutta myös koko saksankieliselle alueelle tyypillisiä yhteisiä piirteitä on. Leipä on sekä aamiaisen että illallisen perusta: aamulla syödään usein sämpylöitä, iltapalaksi leipää, makkaraa, leikkeleitä, juustoa ja kenties salaattia tai muuta vihanneslisuketta. Päivän lämmin pääateria on edelleen lounas, vaikka työelämä on muuttamassa monien ruokailurytmiä. Yleisin liha on sikaa, mutta myös makkaraa syödään paljon. Peruna on ollut tärkeä osa saksalaista ruokavaliota 1600-luvulta asti.[126]

Saksan kieli on noin sadalla miljoonalla puhujallaan Euroopan unionin yleisin äidinkieli vastaten noin 18 prosenttia väestöstä. Saksa on englannin jälkeen toiseksi yleisin vieras kieli, noin 14 prosentin EU:n väestöstä osatessa sitä. Saksa oli ennenlingua franca Keski-, Itä- ja Pohjois-Euroopassa sekä pitkään tärkeä kieli myös tiedemaailmassa. Saksa on virallinen pääkieli Saksassa,Itävallassa jaLiechtensteinissa sekä virastokieliBelgian Liègessa,Luxemburgissa,Tanskassa,Sveitsissä jaItalian Etelä-Tirolissa.[127]

UnesconMaailmanperintö­luettelossa on Saksasta yli kolmekymmentä kohdetta. Suurin osa niistä on kulttuurikohteita.[128]

Nimi

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Suomen kielen sanaSaksa on peräisin pohjoissaksalaisestasaksien heimosta, joka keskiajalla tunnettiinItämeren alueella paremmin kuin muut saksalaiset ryhmät. Saksit ja suomalaiset kävivät 1200-luvulta lähtien kauppaa Itämeren alueen ja Pohjois-Saksan hansaliiton piirissä. Saksalaiset hansaliiton kauppiaat esittäytyivät suomalaisille nimellä Sachsen – tämän vuoksi sanaa saksa käytettiin ennen suomen kielessä myös merkityksessä kauppamies.[129]

Saksan omakielinen nimiDeutschland palautuu muinais­yläsaksalaiseen kansankieltä puhuviin viittaavaan sanaandiutisc.[130] Saksanlatinalainen nimiGermania (johon muun muassa englanninGermany pohjautuu) palautuu antiikingermaaneihin. Vastaavastiranskassa jaespanjassa käytetyt nimet (Allemagne, Alemania) perustuvatalemanneihin.Slaavilaisten kielten jaunkarin nimitykset (немец, nemec, nimet yms.) ovat alkuaan merkinneet mykkää tai kielitaidotonta eli vieraan kielen puhujaa.[131]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Bevölkerungszahlen 2014 und 2015 nach Bundesländern (pdf) 31.12.2015. Wiesbaden: Statistisches Bundesamt. Viitattu 27.8.2016. (saksaksi)
  2. Väkiluku 31.12.2024 (html) Statistisches Amt für Hamburg und Schleswig-Holstein. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  3. Väkiluku 31.12.2024 Bayerisches Landesamt für Statistik. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  4. abcVäkiluku 31.12.2024 Landesbetrieb IT.NRW : Statistik und IT-Dienstleistungen : Information und Technik Nordrhein-Westfalen. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  5. Väkiluku 31.12.2024 Hessisches Statistisches Landesamt. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  6. Väkiluku 31.12.2023 Statistisches Landesamt Baden-Württemberg. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  7. Väkiluku 31.12.2024 Stadt Leipzig. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  8. Väkiluku 31.12.2024 Statistisches Landesamt Bremen. Viitattu 29.7.2025. (saksaksi)
  9. Länder und Regionen (html) Statistisches Bundesamt. Viitattu 29.7.2024. (saksaksi)
  10. abcdBevölkerung: Deutschland, Stichtag (html) © Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 23.7.2025. (saksaksi)
  11. abcdeDownload World Economic Outlook database: April 2025 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 28.4.2025. (englanniksi)
  12. Human Development Report 2020. UNDP.org(englanniksi)
  13. abcdefghijkGermany The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)(englanniksi)
  14. Statistik: Einwohnerzahl in Berlin wächst weiter berlin.de. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  15. Drainage Library of Congress. 1995. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  16. Holiday in the Mecklenburg Lake District Havel Tourist. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)
  17. Mecklenburg Lakes/Mecklenburgische Seenplatte Visit Germany. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)
  18. Glacier ski area – Pure natural snow! Zugspitze. Viitattu 21.12.2011. (englanniksi)
  19. abClimate U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  20. Berlin World Weather Information Service. Arkistoitu 23.2.2024. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  21. Munich World Weather Information Service. Arkistoitu 13.7.2023. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  22. Lonely Planet s. 93−95(englanniksi)
  23. National parks – nature in its original state (ja linkatut alasivut) Germany Travel. Viitattu 8.7.2018.(englanniksi)
  24. Early History U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  25. Siegfried J. de Laet (toim.): History of Humanity: From the seventh century BC to the seventh century AD, s. 223. Unesco, 1996. ISBN 9789231028120 (englanniksi)
  26. The Carolingian Dynasty, 752-911 U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  27. The Saxon Dynasty, 919-1024 U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  28. The Empire under the Early HabsburgsGermany: A Country Study. Library of Congress, 1995.(englanniksi)
  29. Martin Luther U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  30. Austria and Prussia U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  31. abBismarck and Unification U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  32. Historic Figures: Wilhelm II (1859 - 1941) BBC. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  33. World War I U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  34. The Third Reich, 1933-45 U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  35. The Outbreak of World War II U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  36. Total Mobilization, Resistance, and the Holocaust U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  37. World War 2 - Defeat U.S. Library of Congress. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  38. abcdeTimeline: Germany BBC. 19.3.2012. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  39. How Germany's president is elected 28.6.2010. Deutsche Welle.(englanniksi)
  40. Election of the Federal President Bundestag.(englanniksi)
  41. Election of the Federal Chancellor Deutsche Bundestag. Viitattu 19.12.2011. (englanniksi)
  42. The President and Presidium Bundesrat. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  43. Dates of elections to parliaments in the federal states Bundesrat. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  44. Äärioikeisto rynni parlamenttiin Saksassa – Nämä ovat AfD:n viisi kärkihahmoa Ilta-Sanomat. 25.9.2017. Viitattu 22.2.2020.
  45. Kristillisdemokraattien ja liberaalien vaalivoitto varmistui Saksassa Helsingin sanomat. 28.9.2009. Helsingin Sanomat. Viitattu 28.9.2009.
  46. Saksa sai uuden presidentin 1.7.2010. Taloussanomat.
  47. Töyrylä, Katriina: Saksan liittopresidentti eroaa virastaan YLE. 17.2.2012. Viitattu 13.3.2012.
  48. Ihmisoikeusaktivisti Gauck valittiin Saksan presidentiksi 18.3.2012. Yle Uutiset. Viitattu 19.3.2012.
  49. Saksan uusi hallitus koostuu tutuista nimistä Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  50. Entinen ulkoministeri Steinmeier valittiin Saksan presidentiksi Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  51. Tässä on Saksan liittopäivien paikkajako ja lopullinen vaalitulo Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  52. Saksan uudet ministerit julki Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  53. Ursula von der Leyen on jokeriehdokas EU-komission johtoon Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  54. Ursula von der Leyen nousee ensimmäisenä naisena EU-komission johtoon Yle Uutiset. Viitattu 22.2.2020.
  55. Kauhanen, Anna-Liina & Häkkinen, Henri & Mahlamäki, Hanna: Saksan demarien liitto­kansleri­ehdokas Olaf Scholz HS:lle: Pohjoismaat voivat olla huoleti EU:n velka­unionista Helsingin Sanomat. 26.9.2021. Viitattu 6.5.2025.
  56. Burtsoff, Petri & Taussi, Sari & Myllyoja, Markus & Turtiainen, Suvi: Merkel toivotti onnea uudelle liittokanslerille Scholzille: "Tämän maan johtaminen on yksi kauneimmista töistä" Yle Uutiset. 8.12.2021. Yleisradio. Viitattu 6.5.2025.
  57. Saksan presidentti hajotti hallituksen – liittopäivävaalit helmikuussa yle.fi. Viitattu 19.2.2025.
  58. Tapiola, Paula: Kristillisdemokraattien Friedrich Merz valittiin liittokansleriksi Yle Uutiset. 6.5.2025. Yleisradio. Viitattu 6.5.2025.
  59. abcGermany country profile BBC. 19.3.2012. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  60. abU.S. Relations With Germany United States Department of State. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  61. Why is Donald Trump ignoring Germany? Deutsche Welle. 22.08.2019. Viitattu 28.2.2020. (englanniksi)
  62. Germany Steps Away From European Unity 2011. NY Times. Viitattu 30.9.2013.(englanniksi)
  63. Schröder: Russia Visit not the End DW. Viitattu 30.9.2013.(englanniksi)
  64. A deepening drift between Germany and Israel 7.3.2011. NY Times.(englanniksi)
  65. Personalzahlen www.bundeswehr.de. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  66. Bundeswehr der Zeitenwende: Kriegstüchtig sein, um abschrecken zu können Bundesministerium der Verteidigung. 17.7.2024. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  67. Weinlein, Alexander: Deutscher Bundestag - Aussetzung der allgemeinen Wehrpflicht beschlossen Deutscher Bundestag. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  68. Kommando Spezialkräfte Bundeswehr. 8.5.2024. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  69. Balling, Stephan: Ausländische Streitkräfte in Deutschland Deutscher Bundestag. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  70. Deployment of U.S. troops 2009. UPI.(englanniksi)
  71. Germany States statoids.com. Viitattu 25.2.2025.
  72. Germany: Urban Agglomerations citypopulation.de. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  73. Report for Selected Countries and Subjects IMF. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  74. Kiina kiilasi maailman ykkösviejäksi Yle Uutiset. 10.1.2010. Viitattu 25.3.2011.
  75. Wirtschaftswunder planet-wissen.de. Viitattu 23.4.2021. (saksaksi)
  76. Bundesregierung beschließt Ausstieg aus der Kernkraft bis 2022 Bundesregierung. Arkistoitu 25.8.2016. Viitattu 25.2.2025. (saksaksi)
  77. Arbeitsmarkt im Überblick – Berichtsmonat September 2017 – Deutschland Bundesagentur für Arbeit. Viitattu 18.10.2019. (saksaksi)
  78. Saksan 10-vuotisen lainan korko painui nollan alle Arvopaperi. Viitattu 27.10.2017.
  79. Facts about the German higher education system discover-germany.diplo.de. Viitattu 18.9.2010. (englanniksi)
  80. German Nobel Prize Winners – a History 10.10.2007. Deutsche Welle.
  81. abGermany travel Lonely Planet. Viitattu 25.2.2025.
  82. Immigration and integration Facts about Germany. Viitattu 20.12.2011.(englanniksi)
  83. Zusammengefasste Geburtenziffer nach Kalenderjahren Statistisches Bundesamt. Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
  84. Geburtenanstieg setzte sich 2016 fort Statistisches Bundesamt. Viitattu 26.6.2018. (saksaksi)
  85. Bevölkerungsvorausberechnung / Auf einen Blick: Entwicklung bei schwächerer Zuwanderung, Entwicklung bei stärkerer Zuwanderung Statistisches Bundesamt. Viitattu 25.1.2016. (saksaksi)
  86. Ethnologue report for Germany Ethnologue. Arkistoitu 8.12.2012. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  87. Jewish Berlin rises again - with Russian help BBC. 15.11.2000. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  88. Religionszugehörigkeiten in Deutschland 2024 Forschungsgruppe Weltanschauungen in Deutschland
  89. Jewish Life in Germany Germany Info. 17.5.2006. Arkistoitu 2006. Viitattu 25.2.2025.
  90. abGrößte Städte Deutschlands 2022 Statista. Viitattu 20.7.2024. (saksaksi)
  91. Startseite deutsche-metropolregionen.org. 27.7.2020. Viitattu 25.2.2025. (saksaksi)
  92. Tilastotietoa kielivalinnoista Suomen kieltenopettajien liitto ry. Arkistoitu 2022. Viitattu 20.6.2024.
  93. Sievät kylät ja hyvät viinit houkuttelevat Ranskan Alsaceen, maalaiskeittiössä tirisee niin läskisiivuja kuin etanoita Kaleva. Viitattu 12.12.2020.
  94. abcdeCulture and media Facts about Germany. Viitattu 2.12.2008.
  95. Das Land der Dichter und Denker Media WM 2006[vanhentunut linkki]
  96. All Nobel Prizes in Literature Nobel Prize. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  97. Volksbühne am Rosa-Luxemburg-Platz volksbuehne.berlin. Viitattu 25.2.2025. (saksaksi)
  98. Bertolt Brecht authorscalendar.info. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  99. Heiner Müller LeMO Biografie. Viitattu 25.2.2025. (saksaksi)
  100. Portrait: Frank Castorf Goethe Institut[vanhentunut linkki]
  101. Heidi Hoo Q-teatteri[vanhentunut linkki]
  102. Artistic direction Sir Simon Rattle Berliner Philharmoniker[vanhentunut linkki]
  103. Major Baroque Composers Music of the Baroque. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)
  104. The Greatest NY Times. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)
  105. The Romantic Era Music History 102: a Guide to Western Composers and their music. Viitattu 22.12.2011.
  106. Richard Strauss Classical.net. Viitattu 22.12.2011.
  107. Hindemith Sheet Music Piano Street. Viitattu 22.12.2011.
  108. Composer Karlheinz Stockhausen is dead USa Today. Viitattu 22.12.2011.
  109. Tokio Hotel About.com Education. Arkistoitu 29.8.2016. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  110. Roicke, Nico: Schlager louts: meet Germany's biggest pop stars The Guardian. 15.3.2011. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  111. Metropolis (1927) IMDb. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  112. M - kaupunki etsii murhaajaa IMDb. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  113. Fritz Lang(1890-1976) IMDb. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  114. F.W. Murnau(1888-1931) IMDb. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  115. Hudson, David: German Expressionism Green Cine. Viitattu 17.3.2011. (englanniksi)
  116. Notable Movies in German from the Silent Era to Now The German Way[vanhentunut linkki]
  117. Film, Fernsehen, Hörfunk Goethe-Institut. 2025. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  118. The International Film Festival Berliinin kaupunki. Viitattu 3.12.2011. (englanniksi)
  119. Germany Kunst You Handle it? Let's Go. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  120. German Architecture About Germany.
  121. Germany FIFA. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  122. Sexton, Billy: Successful Formula One Countries, Part Three: Germany bleacherreport.com. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  123. Handball: Germany The-Sports.org. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)
  124. Basketball: Germany The-Sports.org. Viitattu 22.12.2011. (englanniksi)
  125. Sherman, Joe & Keleher, Brian: Berlin (1936) & Munich Olympics (1972) Needham Schools. (englanniksi)
  126. Culture of Germany - history, people, clothing, traditions, women, beliefs, food, customs, family everyculture.com. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  127. Ethnologue report for language code: deu Ethnologue. Arkistoitu 30.1.2013. Viitattu 25.2.2025. (englanniksi)
  128. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco. Viitattu 15.4.2010. (englanniksi)
  129. Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? 9.6.2010. Suomen suurlähetystö, Berliini.
  130. Hans Eggers: Der Volksname Deutsch. Darmstadt: Wissenschaftliche Buchgesellschaft, 1970.
  131. Tuovinen, Juha: Euroopan rakentajat 1996. Yliopistolehti.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Aittokoski, Heikki: Lihavan kotkan maa. Reportaasi Berliinin tasavallasta. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23743-4
  • Herbert, Ulrich: Geschichte Deutschlands im 20. Jahrhundert. München: C. H. Beck, 2014. ISBN 978-3-406-66051-1
  • Räsänen, Matti ja Tuomi-Nikula, Outi: Saksanmaalla: kansanelämää keskiajalta nykypäivään. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2000. ISBN 951-746-142-9

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myösAasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Jäsenvaltiot
Rakenne
Kahdenväliset suhteet
Tunnukset
G8-jäsenet
Edustettuna
G8+5
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saksa&oldid=23607370
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp