Saha onviulun jousella soitettava kansansoitin, joka kuuluukitkaidiofonisiin soittimiin.[1]
Sahaa soitetaan tyypillisesti istuma-asennossa, jolloin sahan kahvaa pidetään vastenlannetta taipolvien välissä. Mikäli käytetään tavallista, useimmiten mahdollisimman pitkähköä, kirvesmiehensahaa, on se yleensä hiottu hampaattomaksi. Sahasta saa erikorkuisia ääniä taivuttamalla kädellä sen terää samalla kun se saatetaan värähtelemään jousella.[1]
Sahalle tyypillistä ohjelmistoa ovat kansanlaulut, hitaat iskelmät tai virret – tai yleensäglissando- javibrato-tehosteet musiikin taustalla.[1]
Vaikka sahansoiton mainitaan joskus alkaneenAppalakkien vuoristossaYhdysvalloissa 1800-luvulla, lienee todennäköisempää, että sahan musiikillinen käyttö on alkanut itsenäisesti useammissa maissa, myösEuroopassa. Sahansoiton synnyinmaiksi on mainittu Yhdysvaltojen ohella myösArgentiina jaVenäjä. Yleensä sahansoiton uskotaan alkaneen aikaisintaan 1600-luvun lopulla, kun terästeräisten sahojen massatuotanto alkoi.[2][3]
Monet pastorit ainakin Yhdysvalloissa saattoivat soittaa sahaa jumalanpalvelusten yhteydessä 1800-luvulla. Sahansoitto oli myös yleistävaudeville-näytöksissä 1900-luvun alussa.[2]
Erikoissahoja musiikkikäyttöön on tuotettu yli sata vuotta. 1900-luvun alussa Yhdysvalloissa oli yksistään yli kymmenen yritystä, jotka tuottivat soittosahoja. Mallit vaihtelivat tutusta terästeräisestä kultateräisiin mestariteoksiin. Eräs merkittävimmistä instrumentin kehittäjistä oli yhdysvaltalainenClarence Mussehl, joka käynnisti oman sahayrityksensä 1919. Hän alkoi käyttää erityistä joustavaateräslaatua, minkä ansiosta terästä tuli joustavampi ja ääni sai enemmän kantavuutta ja vibratoa. Kehitystyön tuloksena hän sai aikaan sahan, jonka ääniala oli 16–20 säveltä. Parhaana vuonna hänen yrityksensä myi 25 000 soittosahaa vuodessa.[2]
Toisen maailmansodan aikainen metallipula teki kuitenkin soittosahojen tuotannosta liian kallista, ja vain harvat yritykset jäivät eloon.[2]
Nykyisin sahaa soitetaan eri puolilla maailmaa.[2] Sahansoiton suomenmestaruuskilpailut pidetään vuosittain kesäkuussaVesannolla[4].
Vaikka sahansoittajista useimmat ovat miehiä, koska sahansoitto vaatii vahvaa vasenta kättä, ovat monet tunnetuista sahansoittajista naisia. Eräs kansainvälisesti tunnetuimmista sahansoittajista onNatalia Paruz, joka tunnetaan myös lempinimelläSaw Lady. Hän on esiintynyt yhdessäIsraelin filharmonisen orkesterin,Westchester Philharmonic Orchestran jaRoyal Air Moroccan Symphony Orchestran kanssa. Hän on myös esiintynytLincoln Centerissä yhdessä säveltäjäPeter Schickelen kanssa ja Yhdysvaltojen televisiokanavilla. Hänet voi myös nähdä soittamassaNew Yorkin metroasemilla.[2]
Marlene Dietrich soitti usein sahaa esimerkiksi toisen maailmansodan aikaisilla viihdytyskiertueilla, yhdessä elokuvassa, radiossa, sekä ystävilleen yksityistilaisuuksissa.[2]
Tervolaisten Petteri Heikkisen ja Kari Rönkön etsittyäYle TV2:nHakupalat-ohjelmassa suomalaisia sahansoittajia vuonna 1996, heitä löytyi 30. Vuonna 1997 Tervon Pelimanniyhdistys järjestiSaha soi -leirin, johon osallistui 13 sahansoittajaa. Leiri on järjestetty siitä asti yhtäjaksoisesti.[5].
Suomen Sahansoittajat ry perustettiin 2. heinäkuuta 2006 Tervossa. Yhdistys pyrkii pitämään yllä ja kehittämään sahansoiton harrastusta Suomessa. Jäseneksi pääsevät henkilöt, jotka harrastavat tai haluavat edistää sahansoittoa, hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen tai ovat sahamusiikin ystäviä. Puheenjohtajana toimii Sami Tupala.[5]Sahansoiton suomenmestaruuskilpailut on järjestetty vuodesta 1997Vesannolla[6].
Vuonna 2003pietarsaarelainen sahansoittajaEsko Pirttilampi saimestaripelimannin arvonimenKaustisen kansanmusiikkijuhlilla.[6]
