 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Saattue on useankulkuneuvon joukkio, joka kulkee organisoidusti yhdessä. Saattueeseen voi kuulua vaikkapamoottoriajoneuvoja,laivoja, lentokoneita tai yhdistelmä näitä. Tyypillistä saattueille on työnjako. Esimerkiksi sotatilassa rahtilaivat kulkevat taistelualusten suojaamana.
Usein saattue on sotilaallinen käsite, mutta sitä voi käyttää myös ei-sotilaallisessa merkityksessä, kuten ajaessa kaukaisten ja syrjäisten alueiden läpi tai erilaisetautosaattueet kutenhautajaissaattue.
1900-luvun alussadreadnought -luokan taistelulaivojen kehittäminen mullisti voimasuhteita merellä. Uusien taistelulaivojen nopeus ja niiden tykkien kantama teki niistä ylivoimaisia kauppalaivojen tuhoajia. Taistelulaiva kykeni upottamaan useita aluksia näkymättömistä horisontin takaa ennen kuin sitä oli edes saattueesta havaittu. Uhkaa voitiin torjua ainoastaan suojaamalla saattuetta omalla taistelulaivalla. Tämä oli äärimmäisen kallista.
Taistelulaivojen olemassaolo oli pääsyy miksi Britannian Amiraliteetti ei ottanut saattuetaktiikkaa käyttöönsä pohjoisella Atlantillaensimmäisen maailmansodan alussa. Loppuvuoteen 1914 mennessäsaksalaiset taistelulaivat oli karkotettu valtameriltä ja pääasiallisen uhan muodostivatU-veneet. Sukellusveneet olivat vain hieman kauppalaivoja nopeampia ja kykenivät upottamaan muutaman laivan saattuetta kohden sillä niidentorpedo- ja kranaattivarasto oli rajallinen. Amiraliteetilta kului kuitenkin pitkä aika saattuetaktiikan omaksumiseen ja vasta vuonna 1917 sitä ryhdyttiin käyttämään. Saksalaisten sukellusveneiden aiheuttamat tappiot putosivat murto-osaan aiemmasta.
Saattueista esitettiin koituvan myös haittoja. Niiden nopeus määräytyi hitaimman aluksen mukaan, mikä estäisi nopeampien aluksien tehokkaampaa käyttöä. Satamien ylikuormitus lukuisten laivojen saapuessa olisi ongelma, myös toimettomuus seuraavaa saattuetta odotellessa. Ensimmäisen maailmansodan alusmenetyksiä analysoitaessa todettiin näiden ongelmien olevan mitättömiä verrattuna siihen, että saattueissa kulkiessaan riski tulla upotetuksi oli pienempi, vaikka sillä ei olisi saattajia lainkaan. Nopeampien alusten tehoton käyttö oli toisarvoista sen rinnalla, että koko laiva saattoi yksinään purjehtiessaan todennäköisesti tulla upotetuksi. Saattueiden käyttö todellisuudessa helpotti satamien työskentelyä, saattueiden kulkiessa tarkan aikataulun mukaisesti.
Toisen maailmansodan sytyttyä britit omaksuivat laivasaattueiden käytön kauppamerenkulussa aluksi vapaaehtoisena, sittemmin välttämättömyytenä. Sotaa käyväYhdistynyt kuningaskunta tarvitsi kipeästi materiaali- ja raaka-ainetoimituksiaAtlantin toiselta puoleltaKanadasta ja myöhemminYhdysvalloista.Saksalaiset kehittivät erityisiä taktiikoitaliittoutuneiden saattueita vastaan, ja liittoutuneet toisaalta vastataktiikoita.
Taistelulaivan musertava tuhovoima saattuetta vastaan kävi selväksi saattue HX-84:n tuhoamisen yhteydessä. 5. marraskuuta1940 saksalainentaskutaistelulaivaAdmiral Scheer hyökkäsi saattuetta vastaan. AluksetMaiden,Trewellard,Kenbame Head,Beaverford, jaFresno upposivat välittömästi ja muut vaurioituivat. Ainoastaan aseistetun kauppalaivanHMS Jervis Bayn uhrautuva puolustautuminen ja pimeys pelasti loput kauppalaivat tuholta.
Myös suojaamistehtävissä taistelulaivat osoittivat vahvuutensa. SaksalaistenScharnhorstin jaGneisenaun lähestyessä 41:n aluksen muodostamaa saattuetta HX-106 pohjoisella Atlantilla 8. helmikuuta1941, ne väistyivät paikalta havaitessaanHMS Ramilliesin. Sen 15 tuumaisten pääaseiden täysosumat olisivat merkinneet varmasti vakavia vaurioita.
Saksalaisten käyttämä taktiikka
Liittoutuneiden vastatoimia
Saattueen tunnus ilmaisi sen reitin. EsimerkiksiPQ merkitsi Islannin ja pohjoisen Venäjän välistä reittiä,QP taas paluuosuutta.