STS-41-B oliNasanavaruussukkulaohjelman kymmenes jaChallenger-sukkulan neljäs lento. Laukaisu tapahtui 3. helmikuuta 1984 kello 13.00UTC-aikaaKennedyn avaruuskeskuksesta. Lento päättyi laskeutumiseen 11. helmikuuta kello 12.15. Lento oli ensimmäinen, jolla käytettiin uutta tehtävänumerointia: ensimmäinen numero ilmaisi vuoden sukkulaohjelman alusta lukien, toinen numero laukaisupaikan (1 Kennedyn avaruuskeskukselle, 2Vandenbergin lentotukikohdalle) ja kirjain lennon järjestysnumeron kyseisenä vuonna.
Lennon komentajana toimi kolmannella avaruuslennollaanApollo-Sojuz- ja sukkula-astronauttiVance D. Brand. Ensimmäisellä lennollaan olivat lentäjäRobert L. Gibson sekä tehtäväspesialistitBruce McCandless II,Ronald E. McNair jaRobert L. Stewart.Hyötykuormana lennolla oli kaksi kaupallistatietoliikennesatelliittia, yhdysvaltalainenWESTAR-VI ja indonesialainenPalapa B-2. Irrottamisen jälkeen satelliittienPAM-moottorit eivät toimineet odotetusti ja satelliitit jouduttiin noutamaanSTS-51-A-lennolla. Lisäksi rahtitilassa oli länsisaksalainen SPAS-I-laitteisto sekä viisiGAS-tutkimuslaitekanisteria. Sukkulan keskikannella suoritettiin kemiallisia, fysikaalisia ja biologisia tutkimuksia.
Astronautit McCandless ja Stewart suorittivatavaruuskävelyn, jolla McCandless kokeili ensimmäistä kertaaMMU-rakettireppua. Repun paineistettua typpeä käyttävillärakettimoottoreilla McCandless kykeni liikehtimään vapaasti ilman turvaköysiä aina sadan metrin päähän sukkulasta.
Challenger laskeutui lennon päätteeksi ensimmäistä kertaa takaisin Kennedyn avaruuskeskuksen 4,5 kilometrin mittaiselle kiitotielle.[1]
 | Edeltäjä: STS-9 | Nasan avaruussukkulalennot | Seuraaja: STS-41-C |