SECAM (ransk.SÉCAM, Séquentiel Couleur à Mémoire) on yksi kolmesta pääasiallisesta analogisenSDTV:n värikoodausjärjestelmästäPAL:n jaNTSC:n ohella. SECAM:ia käytetään PAL:n tavoin yleensä 625 vaakajuovanlähetysjärjestelmällä, jossa kuva koostuu 576 vaakajuovasta ja kuvia on 25 sekunnissa (50 puolikuvaa sekunnissalomitettuna).
Toisin kuin PAL ja NTSC, SECAM ei käytäQAM-modulointia väritiedon koodaamiseen, vaan värisignaali käyttäätaajuusmodulaatiota, jolloin saadaan aikaan vain yksi signaali jokaista juovaa kohden. Tästä johtuen Db- ja Dr-värisignaalit vuorottelevat joka toisella juovalla, ja edellinen tieto tallennetaan viivelinjalle, jolloin kaikki väritiedot saadaan yhdistettyä kuvaan (vaikkakin väritiedon pystyresoluutio puolittuu). Taajuusmodulaatio estää vaihevirheet, joten SECAM ei PAL:n tavoin vaadi NTSC:lle ominaista värisävysäädintä, eikä siinä ole edes PAL:n kaltaisia värikylläisyyshäiriöitä. Samasta syystä SECAM ei kuitenkaan ole lineaarinen (kahden tahdistetun SECAM-signaalin yhdistäminen ei välttämättä tuota kelvollista SECAM-signaalia), joten videokuvan muokkaaminen on vaikeampaa kuin NTSC- ja PAL-järjestelmissä.
SECAM-järjestelmä kehitettiin Ranskassa, jossa sitä käytettiin ennendigitaalitelevisioon vaihtamista. On väitetty, että SECAM suunniteltiin ainakin osin ranskalaisen televisioteollisuuden suojelemiseksi tuontituotteilta.[1] Järjestelmä on yhä käytössä joissain Afrikan maissa, pääosin Ranskan entisissä siirtomaissa.OSKM-järjestelmän hylkäämisen jälkeen SECAM otettiin käyttöön myösNeuvostoliitossa sekä muissaitäblokin maissa. Päätös käyttää SECAM:ia PAL:n sijasta oli mahdollisesti poliittinen, sillä PAL-järjestelmää käytettiinLänsi-Saksassa, jossa se oli myös kehitetty.[2] Eri värijärjestelmän käyttö ei kuitenkaan vähentänyt länsisaksalaisten ohjelmien suosiotaItä-Saksassa, jossa yleistyivät pian vastaanottimet, jotka pystyivät SECAM:n lisäksi näyttämään PAL-värikuvaa. Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen monet entisen itäblokin maista vaihtoivat 1990-luvun aikana PAL-järjestelmään.
