SARS (lyhenneeng. sanoistaSevere Acute Respiratory Syndrome eli äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä) onhengitystieinfektio, jonka aiheuttaa SARS-koronavirus eli SARS-CoV. Keskimäärin 9,6 % tartunnan saaneista kuoleeMaailman terveysjärjestön mukaan.Kuolleisuus kuitenkin vaihtelee likimain välillä 0–50 % riippuen ihmisryhmästä. Muun muassa korkea ikä, miessukupuoli ja tietyt yhtäaikaissairaudet lisäävät kuolleisuutta.[1]
SARS aiheutti vuonna 2003 KiinanGuangdongista alkaneen ja kymmeniin maihin levinneenepidemian[2][3], jossa ainakin 8 000 ihmistä sairastui, joista noin 800 kuoli. Pääosa tapauksista ilmeni Etelä-Kiinassa.[4] Uusia SARS-tapauksia ei ole ilmennyt ihmisillä vuoden 2004 jälkeen.
SARS oireilee 2–10 päivän kuluttua tartunnasta. Yleisiä ensioireita ovat korkeakuume, kylmänväreet,päänsärky, väsymys tai lihaskipu. Tauti etenee muutamassa päivässä kuivaksi yskäksi,keuhkokuumeeksi ja pahimmillaanäkilliseksi hengitysvaikeusoireyhtymäksi.[5] SARSista parantuminen voi kestää noin kuukauden.[6]
SARS koronavirus eli SARS-CoV onbeetakoronavirus ja positiivisjuosteinenRNA-virus eli ssRNA(+)-virus. Virus omaalipidikuoren, jonka sisällä on viruksen noin 29 727nukleotidia pitkäperimä. Kuoreen on upottautunut viruksenRNA-perimän koodaamiaproteiineja, kuten useita tappimaisia spike-proteiineja. Ihmisissä virus tarttuu spike-proteiinien avulla sopivan solunsolukalvossa oleviinangiotensiinikonvertaasi 2 eli ACE2-reseptoreihin. Reseptoreita on muun muassa ihmisten keuhkojenendoteelissä.[7]
2003 alkaneen epidemian SARS-CoV on tiettävästi peräisinhevosenkenkäyökköihin kuuluvastalepakkolajista KiinanYunnanista.Naamaripalmunäädät olivat epidemiassa merkittävä väli-isäntälaji, eli ne tartuttivat viruksen ihmiseen toimien välikätenä lepakoiden ja ihmisten välillä.[8] Ensimmäinen SARS-tapaus ihmisellä todettiin 16. marraskuuta 2002Foshanin kaupungissa KiinanGuangdongissa.[2]
SARS-CoV tarttuu ensisijaisestipisaratartuntana. Tartuttavia pisaroita muodostuu eritoten silloin kun sairastunut henkilö yskii, aivastaa tai on hyvin lähellä tervettä henkilöä. Esimerkiksi kävely sairaan ohitse tai kauempana samassa huoneessa odottaminen hetken ajan eivät levitä virusta tehokkaasti. Pisarat kulkeutuvat terveen henkilön suun, nenän tai silmienlimakalvoihin, joista virus päätyy muualle kehoon aiheuttaen SARSin. Virus tarttuu myöskosketustartuntana, eli esimerkiksi silloin kun henkilö koskee virusta sisältäviä esineitä tai muita pintoja, ja koskee tämän jälkeen silmiinsä tai muihin limakalvoihin. Ei ole varmaa, että voivatko oireettomat virusta kantavat henkilöt tartuttaa muita.[9]
SARSinperusuusiutumisluku eli R0-arvo on 2–5. Virusta kantava tartuttaa siis keskimäärin 2–5 henkilöä.[10]
SARSin ensioireet ilmenevät yleensä 2–7 päivän kuluttua tartunnasta ja harvoin jopa 10 päivän kuluttua. Korkea kuume, kylmänväreet, päänsärky, väsymys tai lihaskipu ovat yleisiä ensioireita. Joskus voi ilmetä lievää hengenahdistusta, ripulia, kurkkukipua, nenänvuotoa tai ihottumaa. 2–3 päivän jälkeen ilmenee alahengitysteiden oireita, kuten kuivaa yskää, hengenahdistusta tai jopahypoksiaa. Noin 1/5-osassa tapauksista tässä vaiheessa vaaditaanhengityskoneen käyttöä. Vakavissa tapauksissa tauti eteneekeuhkokuumeeksi ja jopaäkilliseksi hengitysvaikeusoireyhtymäksi.[5] SARSin parantuminen voi kestää usein noin kuukauden.[6]
SARSin alkuvaiheessa veriarvot ovat usein normaalit. Noin puolella sairaista on myöhemmässä alahengitysteiden oireita ilmentävässä vaiheessaleukopeniaa taitrombosytopeniaa.Munuaisten toiminta säilyy pääosalla sairaista normaalina.[5]
Eräässä 1755 SARSiin sairastunutta kattaneessa tutkimuksessa alle 39-vuotiailla kuolleisuus oli noin 3 %, 40–59-vuotiailla 13 % ja yli 60-vuotiailla 55 %. Tutkimuksen mukaan miehillä riski kuolla tartuntaan on 1,5 kertaa suurempi kuin naisilla.[6] Uudemmassa 5327 SARSiin sairastunutta kattaneessa tutkimuksessa sukupuolten välillä ei kuitenkaan havaittu merkittävää eroa ja kuolleisuus iäkkäillä oli matalampi. Tutkimuksessa 0–19-vuotiailla kuolleisuus oli 1,7 %, 20–39-vuotiailla 2,4 %, 40–59-vuotiailla 8,9 %, 60–93-vuotiailla 17,7–25,5 %.[13]
Eri tutkimuksissa väestöryhmien todellisen kuolleisuuden arviointia vääristävät kuitenkin monet tekijät, muun muassa SARSin äkillinen leviäminen ja tähän liittyvä hoitoprotokollien, kokemuksen ja mahdollisesti välineistön puute. Joissakin tutkimuksissa vääristävänä tekijänä voi myös olla taudin leviäminen tiettyihin kiinalaisiin sairaaloihin, joissa olleista potilaista osa poti kuolleisuutta merkittävästi lisääviä sairauksia.[13]
Helmikuussa 2003 maailmassa alkoi SARS-epidemia, joka alkoi Kiinan Guangdongissa, levisi 29:ään maahan ja päättyi pääosin heinäkuussa 2003.[2] Suomeen SARS ei levinnyt vaikka Suomessa oli tartuntaepäilyitä ja tauti julistettiin Suomessa 2003 huhtikuussa yleisvaaralliseksitartuntataudiksi.[14]
Ensimmäinen SARS-tapaus todettiin 16. marraskuuta 2002 Foshanin kaupungissa Guangdongissa, mutta se tunnistettiin SARSiksi vasta paljon myöhemmin.[2] Foshanin sairastunut oli 46-vuotias mies. Helmikuun 2003 loppuun mennessä Etelä-Kiinassa oli todettu noin 300 tapausta, joista monet olivat terveydenhuollon työntekijöitä. SARS levisiHongkongiin erään lääkärin mukana tämän matkustaessa sinne Guangdongista. Lääkäri oli 21. helmikuuta 2003 Hongkongissa Metropole-nimisessä hotellissa, jossa hän tartutti vuorokauden aikana 10 ihmistä ennen kuin hän joutui sairaalaan. Nämä muut ihmiset loivat tartuntaketjuja, jotka levittivät SARSin myöhemmin kahteen hongkongilaiseen sairaalaan,Singaporeen,Torontoon jaHanoihin.[15]
26. helmikuuta 2003Maailman terveysjärjestölle (WHO) työskennellytCarlo Urbani tapasi SARSia sairastaneen. 28. helmikuuta Urbani varoitti WHO:ta tästä tuntemattomasta taudista, jonka hän arveli olevanlintuinfluenssa. 13. maaliskuuta ensimmäiset SARS-tapaukset todettiin Singaporessa ja 14. maaliskuuta Kanadassa. 15. maaliskuuta WHO nimesi taudin SARSiksi sen oireiden mukaan ja julisti senmaailmanlaajuiseksi terveysuhaksi. 11. maaliskuuta Urbani joutui sairaalaan ja 29. maaliskuuta hän kuoli. Ensimmäinen suomalainen kuoli SARSiin 6. huhtikuuta. Hän kuoli Pekingissä ja oli 53-vuotiasKansainväliselle työjärjestölle työskennellyt mies. 16. huhtikuuta SARSin aiheuttajaksi tunnistettiin SARS-koronavirus eli SARS-CoV.[2]
SARS saatiin pysäytettyä useissa maissa vuoden 2003 huhtikuun lopulla ja toukokuun aikana. Tauti saatiin rajattuaVietnamissa 28. huhtikuuta ja se oli siten ensimmäinen epidemian pysäyttänyt maa. Vietnamin jälkeen taudin pysäyttivät lopulta muutkin maat.[2]
Huhtikuussa 2004 SARS-CoV tartutti Pekingissä kaksi virusta laboratoriossa tutkinutta henkilöä.[16]
SARSin maailmanlaajuinen leviäminen 2002–2003. Oranssi: tapausten kokonaismäärä. Punainen: kuolleiden kokonaismäärä. Sininen: uusia sairastuneita per vuorokausi (lukuarvot kuvaajan oikealla laidalla). N/A: tapauksia ei ole esitetty tältä ajanjaksolta. Kuvaaja pohjautuu vanhoihin tietoihin ja noin 400 sairastapausta ja muutama kymmenen kuolintapausta on karsittu WHO:n viimeisimmistä tiedoista (katso[4]).
