 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
| S-IC | |
|---|---|
 Apollo 10:n S-IC -vaihetta nostetaan pystyynVAB:ssä | |
| Valmistaja | Boeing |
| Maa | Yhdysvallat |
| Korkeus | 42 m |
| Halkaisija | 10 m |
| Massa | 2,28 miljoonaa kg |
| Käyttökohde | Saturn V |
| Moottori | 5 klpF-1 |
| Työntövoima | 33,4 miljoonaa Newtonia |
| Ajoaine | RP-1 jaNestehappi |
| Ajoaika | 150 s |
| Infobox OK | |
S-IC oliBoeingin rakentamaSaturn V -kantoraketin ensimmäinen eli alin rakettivaihe, joka aikaansaa raketin lennon suurimman työntövoiman. S-IC-rakettivaiheen massa oli yli kaksi miljoonaa kilogrammaa. Tästä valtaosa oliajoainetta, jonka polttoaine oli kerosiinipohjainenRP-1 ja hapetin olinestemäistä happea.
Rakettivaihe oli 42 m korkea ja halkaisijaltaan 10 m. Se tuotti 33 miljoonan Newtonin työntövoiman. Se nosti koko raketin lennon ensimmäisten 61 km matkalla. Keskimmäinen viidestäF-1-rakettimoottorista oli kiinteästi asennettu, mutta ulkokehällä sijaitsevat neljä olivat suunnattavia, niitä voitiin hydraulisesti kääntää kantoraketin lentoradan ohjaamiseksi.
Boeing sai sopimuksen vaiheen rakentamiseksi1961-12-1515. joulukuuta1961. Tässä vaiheessa NASAnMarshall Space Flight Centerin (MSFC) insinöörit olivat päättäneet tämän rakettivaiheen konstruktion pääpiirteet.
Rakettijärjstelmän valmistuksen pääpaikka oliMichoud Assembly FacilityNew Orleansissa. Raketintuulitunnelitestaus tehtiin Boeingin tehtaillaSeattlessa. Tarvittavat työkoneet valmistettiinWichitassaKansasissa.
Marchallin avaruuslentokeskus rakensi ensimmäiset kolme koejärjestelmää (S-IC-T, S-IC-S ja S-IC-F) sekä kaksi lentomallia (S-IC-1 ja -2). Rakettivaiheen suurten polttoainesäiliöiden rakentaminen kesti 7-9 kuukautta. Rakettivaiheen kokoonpano kesti 14 kuukautta. Ensimmäinen Boeingin rakentama vaihe oli koekappale S-IC-D.
 |  |
S-IC-moottorijärjstelemän suurin oli moottorikoneikko 21 kkg. Sen kantoi viiden F-1 -moottorin synnyttämän työntövoiman ja jakoi voiman tasaisesti koko raketin pohjarakenteeseen. Neljä ankkuria piti rakettia paikallaan laukaisutelineessä sen lisätessä työntövoimaa laukaisun alussa. Nämä olivat 4,3 m pitkiä ja 816 kg massaltaan. Neljä vakainta kestivät 1 100 °C lämpötilan.
Moottorikoneikon päällisen polttoainetankin tilavuus oli 770 000 litraa. Säiliö itsessään oli kuivamassaltaan 11 Mkg ja pystyi vapauttamaan 7 300 litraa sekunnissa. Tankin läpi puhallettiin typpeä ennen laukaisua polttoaineen sekoittamiseksi. Lennon aikana polttoaine paineistettiin heliumilla, joka oli varastoitu yläpuoliseen nestemäisen hapen tankkiin. Polttoaine ja LOX-säiliön välissä oli välitankki. LOX-säiliön tilavuus oli 1 204 000 litraa. Sen suunnittelu asetti erityisesti haasteita. Hapen syöttöputkien tuli olla suorat moottoriin eli niiden piti mennä polttoainesäiliön läpi. Putket piti eristää jotta niiden ympärillä oleva polttoaine ei jäätyisi ja säiliöön täytyi tehdä viisi lisäreikää.
| Sarjanumero | Käyttö | Laukaisupäivä | Nykyinen sijainti | Huomioita |
|---|---|---|---|---|
| S-IC-T | staattinen koepoltto | osanaKennedy Space Centerissä näytteillä olevasta Saturn V:stä | ||
| S-IC-S | rakennekuormitustestaus | sijainti tuntematon (viimeksi nähty MSFC:ssä) | ||
| S-IC-F | kokoonpanolaitoksen ja laukaisulaitteiston testaus | sijainti tuntematon | ||
| S-IC-D | maatestauksen dynamiikkamalli | U.S. Space & Rocket Center,Huntsville, Alabama | ||
| S-IC-1 | Apollo 4 | 1967-11-099. marraskuuta1967 | MSFC:n rakentama | |
| S-IC-2 | Apollo 6 | 1968-04-044. huhtikuuta1968 | MSFC:n rakentama; kuljetti kameroita | |
| S-IC-3 | Apollo 8 | 1968-12-2121. joulukuuta1968 | 30°12′N,74°7′W | Boeingin rakentama; massa 560 kg vähemmän kuin aiemmat vaiheet, jolloin hyötykuormaa saatiin lisättyä 36 kg lisää |
| S-IC-4 | Apollo 9 | 1969-03-033. maaliskuuta1969 | 30°11′N,74°14′W | |
| S-IC-5 | Apollo 10 | 1969-05-1818. toukokuuta1969 | 30°11′N,74°12′W | Viimeinen S-IC instrumentoinnin koelento |
| S-IC-6 | Apollo 11 | 1969-07-1616. heinäkuuta1969 | 30°13′N,74°2′W | |
| S-IC-7 | Apollo 12 | 1969-11-1414. marraskuuta1969 | 30°16′N,74°54′W | |
| S-IC-8 | Apollo 13 | 1970-04-1111. huhtikuuta1970 | 30°11′N,74°4′W | |
| S-IC-9 | Apollo 14 | 1971-01-3131. tammikuuta1971 | 29°50′N,74°3′W | |
| S-IC-10 | Apollo 15 | 1971-07-2626. heinäkuuta1971 | 29°42′N,73°39′W | |
| S-IC-11 | Apollo 16 | 1972-04-1616. huhtikuuta1972 | 30°12′N,74°9′W | |
| S-IC-12 | Apollo 17 | 1972-12-077. joulukuuta1972 | 28°13′N,73°53′W | |
| S-IC-13 | Skylab | 1973-05-1414. toukokuuta1973 | moottorien sammutus muutettiin muotoon 1-2-2 muodosta 1-4 Apollo Telescope Mount -tutkimusinstrumenttiin kohdistuvan kuorman vähentämiseksi | |
| S-IC-14 | käyttämätön | Johnson Space Centerissä esillä olevan Saturn V:n ensimmäisenä vaiheena | SuunniteltiinApollo 18/19 -lennoille | |
| S-IC-15 | käyttämätön | Michoud Assembly Facility | Tarkoitettiin Skylab-vararakettiin mutta ei koskaan käytetty | |