Sýmin saari lähisaarineen.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta | Vígla, 616 m |
| Pinta-ala | 58,1 km² |
| Asukasluku | 2 590 |
|---|---|
| Suurin kaupunki | |
| Kieli |
Sými (kreik.Σύμη; myösSími),antiikinSyme (kreik.Σύμη,Symē), onKreikansaari, joka kuuluuDodekanesian saariryhmään. Se on yksi saariryhmän kahdestatoista pääsaaresta. Sými sijaitseeVälimeressäTurkin rannikollaRódoksesta 44 kilometriä luoteeseen.[1] Saaren pinta-ala on 58,1 neliökilometriä ja asukasluku oli 2 590 vuonna 2011. Hallinnollisesti saari kuuluuSýmin kuntaan,Ródoksen alueyksikköön jaEtelä-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkaupunki onSýmin kaupunki.[2][3]
Sými asutettiinesihistoriallisella ajalla, ja tämän jälkeen saarta ovat asuttaneet monet eri kansat ja se on ollut monen eri kansakunnan alaisuudessa.Johanniittain ritarikunta otti Sýmin haltuunsa 1309 ja antoi saarelaisille monia kaupankäyntiä helpottavia erioikeuksia.Osmanien kaudella saarella oli huomattavan laajaautonomia.Kreikkaan saari liitettiin Dodekanesian kanssa vuonna 1948.
Nykyään Sýmin talous perustuu kaupankäyntiin, rakennusteollisuuteen ja matkailuun. Aiemmin saari tunnettiin kuitenkinpesusienensukeltajista, kalastajista ja laivanrakentajista. Saaren suosituin nähtävyys onArkkienkeli Mikaelin luostari.
Kreikkalaisessa mytologiassa saaren nimen alkuperästä kerrotaan kahta eri tarinaa.Eustathios Thessalonikelaisen mukaan saaren ensimmäinen asukas oli merenjumalaGlaukos, joka ryöstiIalysoksen kuninkaan tyttären Symen ja toi tämän vaimokseen nykyisin Sýminä tunnetulle saarelle.[4] YlijumalaZeuksen karkotettuatitaaniIapetoksen pojanPrometheuksen tämä meni Sýmille hakemaan turvaa.[3] Erään myytin mukaan Prometheus asui Sýmillä kuolemaansa saakka.[3]Khariitit eli ”Kolme kaunotarta” syntyivät mytologian mukaan saarella.[5] Toisen version mukaan Sými on puolestaan saanut nimensä meren jumalanPoseidoninnymfivaimon jaKhthonioksen äidin Symen mukaan.[3]
Eustathioksen,Strabonin jaStefanos Bysanttilaisen mukaan Sýmillä oli useita eri nimiä antiikin aikana, kutenMetapontis,Aigle jaKirke.Aelianuksen jaPtolemaioksen töistä on löydetty Sýmille myös nimitysElkussa.[6] RunoilijaHomeroksen kirjoittamassaIlias-eepoksessa Sýmin kuninkaana oliTroijan sodan aikanaNireus. Nireus oli kertoman mukaan raukkamainen, mutta kaunis soturi. Hän otti osaa Troijan sotaan.[7]
Roomalaisen kirjailijanPlinius vanhemman mukaan saari saimuinaiskreikan apinaa tarkoittavan nimenScimmia, koska se yhdessä lähisaarineen muistuttaa muodoltaanKykladeilla sijaitsevaaDeloksen saarta. Plinius vanhemman mukaan sanastaScimmia kehittyi sanaSými. Myös italialainen 1400-luvun matkailijaCristoforo Buondelmonti mainitsee sanan tulevan apinaa tarkoittavasta sanastamimo taisimeia. Buondelmontin mukaan Zeus muutti Prometheuksen apinaksi, kun tämä oli luonut ihmiset ja opettanut näille pitkäikäisyyden salaisuuden. Alun perin tämä oli ollut vain jumalten yksinoikeus.[6]
Tosin Buondelmonti kirjoitti myös, että nimi on peräisin henkilöltä nimeltä Simen, joka eli titaaniKronoksen aikoihin ja oli saaren ensimmäinen asukas. Hän mainitsee myös nimenSimia, joka olisi juontunut Simetos-nimisestä kuninkaasta. Buondelmonti kertoo myös, että nimi saattaa tulla sanastasima, joka tarkoittaa ”lähellä”. Sými sijaitsee hyvin lähellä Vähän-Aasian rannikkoa. TurkkilainenPiri Reis on maininnut 1500-luvulla, ettäturkiksi ”Symia” on ”qonbsu” eli lähelläAnatoliaa.[6]
Sými sijaitsee Välimereen kuuluvanEgeanmeren kaakkoisosassaRódoksen luoteispuolella jaTurkinDatçan niemimaan etelärannikon edustalla. Saaren pinta-ala on 58,1 neliökilometriä ja rantaviivan pituus on 85 kilometriä. Saari on noin kahdeksan kilometriä leveä leveimmältä kohdaltaan[8]. Pohjois–eteläsuunnassa pituus on noin 13 kilometriä[8]. Ródoksen saarelle on matkaa 24meripeninkulmaa eli noin 44 kilometriä. SatamakaupunkiPireukseen on matkaa puolestaan 255 meripeninkulmaa eli noin 472 kilometriä.[1]
Sými on kallioinen ja vuoristoinen saari.[1] Saaren korkein kohta on 616 metriä korkea Vígla.[1]
Sýmin läheisyydessä sijaitsee paljon pieniä saaria, kuten saarista suurinNímos sekä pienemmätSesklí,Marmarás,Pláti,Kouloúndros,Chondrós,Oxiá, Artikonísi jaTroumpéto sekäDiavátesin saaret (Karavalonísi jaMegalonísi).[1]
Sými ja sen pienemmät lähisaaret kuuluvat hallinnollisestiSýmin kuntaan. Kunta kuuluuRódoksen alueyksikköön ja seEtelä-Egean saarten alueeseen.[2]
Saaren suurin asutus on pääkaupunkiSýmin kaupunki (2 354 asukasta). Se muodostuu kahdesta osasta.[9] Toinen osa Gialós, jota kutsutaan myös nimellä Káto Pólis, käsittää sataman ympäristön.[9][3] Toinen osa on Chorió,[9] jonka toinen nimi on Áno Sými.[3] Chorió sijaitsee sataman yläpuolella.[9] Sýmin kaupungin lisäksi saarella on muutamia pienempiä asutuksia, kuten Marathoúnta, Emporeíos samannimisen lahden rannalla, Pédio niin ikään samannimisen lahden rannalla sekä Panormítis, jossa on suuri luostari.[2][1] (Katso myös:Luettelo Sýmin kunnan kaupungeista ja kylistä.)
Sýmin uimarannat ovat pääasiassa kallioita ja kivirantoja. Hienohiekkaiset rannat puuttuvat kokonaan. Symin itärannikolla sijaitsevat Nanoún, Vathín, Ágios Geórgios Disálonaksen, Gialóksen ja Marathoúntan rannat, joille pääsee Sýmin kaupungin Gialóksesta veneillä. Sýmin kaupungin kupeessa sijaitsee pieni Nósin ranta, joka on erityisesti päivämatkailijoiden suosiossa. Pédion kylän läheisyydessä sijaitsevat hiekaton Agía Marínan ranta sekä Ágios Nikólaoksen ranta. Myös Emporeíoksen kylässä sijaitsee uimaranta.[10]
Sýmin lämpötilat ovat tavallisesti asteen tai enemmän korkeampia kuin Ródoksella.[11] Aurinkoisia päiviä saarella on vuodessa vähintään 320.[12] Keskikesällä Sýmin lämpötilat ovat Kreikan korkeimpia.[13] Talvet ovat puolestaan leutoja.[12] Saarella ei ole omaa sääasemaa.[11]
Sýmin ilmastotilastoa
Lähde:Sími, GRC MSN Sää. Microsoft / Foreca. Viitattu 22.7.2009. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Aikoinaan Sýmiä, kuten muitakin Dodekanesian saaria, peittivät tiheät metsät, mutta saari muuttui karuksi, kun metsät hakattiin laivanrakennusmateriaaliksi.[14][15] Puita tuotiin sittemmin saarelle Turkista,[15] mutta tuonti loppuiKyproksen kriisiin vuonna 1974.[15] Nykyisin saarella onsypressi-,oliivipuu-,rautatammi-,kataja-,mänty- javiikunapuulehtoja.[14] Sýmin sypressimetsä yhdessä saaren itäosan kanssa on julistettuNatura 2000 -verkoston piiriin.[16] Lisäksi Sýmillä kasvaagranaattiomenaa,kiinanruusua,oleanteria jaihmeköynnöksiä.[14] Sými on nykyisin vihreimmillään tammikuusta huhtikuuhun, sillä silloin villikukat kukkivat.[12] Sýmin vesillä kasvaa esimerkiksi pesusientä.[15]
Saaren kukkuloilla ja kivisillä niemillä tavataan läpi vuoden esimerkiksimerikotkia jalokkeja.[14] Kesäkuukausien aikana saarella elää myös muun muassakäkiä.[14] Sými on julistettukansainvälisesti tärkeäksi lintualueeksi.[16] Sýmillä tavataan myösvuohia, muutamialampaita,käärmeitä jaliskoja.[14]Aaseja Sýmillä käytetään tavaroiden kuljettamiseen paikkoihin, joihin autoilla ei pääse.[14]
Sými on asutettuesihistoriallisella ajalla.[3]Antiikin kontekstissa saari tunnetaan nimimuodossaSyme. Siitä käytettiin myös nimiäAigle,Kirke jaMetapontis.[3][17]
Saarenpoliksen eli kaupunkivaltionSymen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Sýmin kaupungin paikalla. Senakropoliina toimi sama kukkula, jolla on ollut linnoitus myös myöhempinä aikoina. Kukkulalla onpelasgimuurien jäänteitä.[18] Ensimmäisenä akropolista asuttivatkaarialaiset, mutta se oli hylätty, kundoorilaiset saapuivat Symelle.[18] Doorilaisten lisäksi Symelle muuttilelegeja jalakedaimonialaisia.[3] Asuttajia saapui myös muun muassaRhodokselta,Argoksesta jaKnidoksesta.[18] Syme yhdessä muiden doorilaiskaupunkien kanssa joutui antiikin kreikkalaisen historioitsijanHerodotoksen mukaan vuonna 480 eaa. luovuttamaanPersian kuninkaalleKserkses I:lle 30 laivaa.[18] HistorioitsijaDiodoros Sisilialaisen mukaan taas Syme yhdessäKosin ja Rhodoksen kanssa olisi lahjoittanut Kserkses I:lle 40 laivaa.[18]
Kserkses I kärsi vuonna 480 eaa.Salamiin taistelussa tappion kreikkalaisia vastaan, minkä seurauksena Syme tuli osaksiDeloksen meriliittoa ja sen oli maksettava verojaAteenalle. HistorioitsijaThukydideen mukaan ateenalaiset käyttivät Symeä sotilasasemanaan ja asevarastonaan. Syme otti vuonna 378 eaa. osaatoiseen Ateenan liittoon. Yhdessä muiden Kreikan kaupunkien, kuten Ateenan, kanssa Syme nousiMakedonian kuningasFilippos II:sta vastaan tämän ollessa piirittämässä kreikkalaistaByzantionin kaupunkia.[18] Filippos II joutuikin luopumaan Byzantionin piirityksestä.[19] Syme, kuten muutkin Dodekanesian saaret, liitettiin vuonna 146 eaa.Rooman valtakuntaan.[20]
Rooman valtakunnan jakauduttua Sýmistä tuli muun Kreikan tavoin osaBysantin valtakuntaa.[20] Bysantin vallan aikana Sými kuului muun muassa Kibyrrhaiotainteemaan eli hallinnolliseen alueeseen. Kibyrrhaiotain teema oli ”laivastoteema”, ja sen pääpaikka oli luultavastiAttaliassa.[21] Muita teemaan kuuluneita kaupunkeja olivat esimerkiksi Knidos,Rhodos,Miletos jaHalikarnassos. Bysantin aikana sýmiläiset rakensivat Bysantillekorvetteja, pieniä sotalaivoja, sekä työskentelivät niissä.[22]
Kunneljäs ristiretki oli valloittanut Konstantinopolin vuonna 1204, Rhodoksen kuvernööriLeo Gabalas perusti Rhodokselle itsenäisen valtion, johon kuului myös Sými, ja asettui sen johtajaksi. Vuonna 1233Nikaian keisarinJohannes III Vatatzeksen joukot hyökkäsivät Rhodokselle ja pakottivat Leon vasallin asemaan.[23] Gabalasten valta päättyi vuonna 1249, kun nikaialaiset valtasivat Rhodoksen.[24][25] Sými liitettiin vuonna 1204[26] perustetun Nikaian keisarikunnan osaksi. Nikaian keisariMikael VIII Palaiologoksen joukot valtasivat Konstantinopolin takaisin vuonna 1261 ja elvyttivät Bysantin valtakunnan, johon Sými tämän jälkeen kuului jälleen.[22][27][26]
Johanniittain ritarikunta eli Pyhän Johanneksen hospitaalin sääntökunta Jerusalemissa otti saaren haltuunsa vuonna 1309.[3][28] Johanniittain ritarikunta antoi Sýmin asukkaille vuonna 1373 kaupankäyntiä auttavia erioikeuksia.[3] Myös laivanrakennus kehittyi ritarien valtakaudella.[28]Osmanit yrittivät toistuvasti vallata Sýmin, mutta sýmiläisten onnistui torjua vuosina 1460, 1485 ja 1504 tapahtuneet hyökkäykset.[28]
Vuodesta 1522 lähtien Sými kuului osmanien valtakuntaan.[29] SulttaaniSuleiman Suuri antoi sýmiläisten säilyttää erioikeutensa.[29] Valloitusta seuranneena vuonna annetussa säädöksessä Sýmin tuli maksaa veroa vuodessa ainoastaan ”mak-tou”-nimellä tunnettu määrä rahaa.[29] Muiden alueiden oli maksettava muitakin veroja.[29] Sými oli myös huomattavanautonominen osmanien kaudella, ja se kykeni jopa ostamaan maa-alueitaVähän-Aasian rannikolta.[3] Vanhimmat asukkaat käyttivät kaikkea oikeudellista, hallinnollista ja taloudellista valtaa saarella. Sýmin vanhin mies oli johtaja (theproestos). Lisäksi saaren asukkaat valitsivat vuosittaisessa kokoontumisessaan 12 neuvonantajaa. Neuvonantajiksi valittiin yleensä henkilöitä, jotka toimivat esimerkiksi pormestarin, kassanhoitajan, kaupankäynnin tarkastajan ja verojenkerääjän viroissa. Nämä valitut olivat vastuussa myös terveydenhuollosta ja koulutuksesta sekä ylläpitivät esimerkiksi julkisia rakennuksia ja satamia.[29]
Kerrotaan, että Suleiman Suuri olisi antanut etuoikeuksia Sýmille paikallisten tarjottua sulttaanille muun muassa pesusieniä ja leipää. Etuoikeuksia uudistettiin vuosien saatossa useasti:Mehmed IV uudisti niitä vuonna 1652,Ahmed III 1721,Osman III 1755,Abd-ul-Hamid I 1774 ja 1775,Selim III 1806 jaMahmud II 1813. Sulttaani Osman III:n valtakaudella vuonna 1755 Sýmin vuotuiseksi veroksi määrättiin 60 000aspraa. Saaren vanhimmat lisäksi joutuivat maksamaan saarella olevalle osmanivalvojalle 30piasteria kerran kuukaudessa. Tämä osmanivalvoja oli lähinnä vain merkki saaren kuulumisesta osmanien valtakuntaan, eikä hänellä ollut mitään erityistä tehtävää.[29]
Sými tunnettiinpesusienensukeltajista, kalastajista ja laivanrakentajista.[3] Tämän aikakauden muistona Sýmin satamassa on nykyisinkolmisoudun korkokuva,[3] joka on kopio Ródoksen saarella,Lindoksessa sijaitsevasta kolmisoudusta.[30] MatkaajaVincent Stochove kävi Sýmillä vuonna 1630 ja kuvaili paikallisia laivoja. Laivoissa oli hänen mukaansa hyvä rakenne, yhdeksän penkkiä, taitavat merimiehet ja nopeat airomiehet. Stochoven mukaan alukset olivat voittamattomia, jos vauhti säilyi hallinnassa. Hän kertoi myös, että sýmiläiset sukeltavat jo lapsena merenpohjaan ja hakevat sieltä pesusieniä. Toinen matkaaja,Henry Blount, puolestaan kävi Sýmillä vuonna 1636. Blount kertoi sýmiläisten miesten noudattavan nuorelta iältä lähtien hyvin tiukkaa ruokavaliota, jonka ansiosta he pysyvät notkeina ja kunnossa ja saattavat olla merellä pidempään ja kalastaa pesusieniä helpommin.[29]
Nykyisen Chorión hautausmaan paikalla toimi vuosina 1765–1821 koulu, jossa työskenteli useita korkea-arvoisia opettajia. Saarella toimi 1700-luvulla myöshagiografiakoulu.[29]
Sýmin väestö oli vaurasta juuri ennenKreikan vapaussodan puhkeamista vuonna 1821. Asukkaat kävivät kauppaaSmyrnan (nyk. İzmir),Konstantinopolin (nyk.Istanbul) jaThessalonikin kanssa, ja heillä oli kaikkiaan 50 kalastusvenettä ja saman verran suuria purjealuksia. Sýminapotti (proestos) Nikítas Chatzigiánnis lähetti vapaussodan alettuaAleksandrian patriarkkaTheofilos III:lle viestin, jossa kysyttiin, miten tilanteessa meneteltäisiin.[31]
Sými kuului kapinoivaan Kreikkaan väliaikaishallinnon toukokuussa 1823 tekemän päätöksen mukaan. Kuitenkin saari yhdessä muiden Dodekanesian saarten kanssa jäi 3. helmikuuta 1830 annetussa ”Lontoon protokollassa” vielä osaksi osmanien valtakuntaa. Tämä harmitti sýmiläisiä, minkä vuoksi he lähestyivät saman vuoden joulukuussaIoannis Kapodistriasta kirjeellä, jossa ilmoittivat haluavansa liittyä osaksi Kreikkaa.[31]
Osmanikomentaja Mehmed Sukyur bey pyrki pitämään kapinoineet saaret otteessaan muun muassa nostamalla veroja ja terrorilla. Sými myös menetti huomattavasti etuoikeuksiaan, kuten vapauden tulliverosta, ja etuoikeuksien poistamista vastustettiin ajoittain väkivaltaisestikin. Sýmin talous kuitenkin kasvoi huonosta asemasta huolimatta. Väestö vaurastui käydessään edelleen kauppaa Välimerellä, ja saarelle rakennettiin koristeellisia kirkkoja ja suuria monikerroksisia kartanoita Myös Chorión ja Gialóksen koulut olivat toiminnassa sekä saaren luostarit, kutenArkkienkeli Mikaelin luostari ja Mihail Roukounióti, kukoistivat. Sýmillä toimi jopa painotalo, jossa painettiinaikakauslehtiä jasanomalehtiä.[31]
Italia valloitti Sýmin ja muun DodekanesianKastelórizoa lukuun ottamatta vuonna 1912.[30][32] Italialaismiehityksen aikana Sýmin talous laski nopeasti.[7] EsimerkiksiKálymnoksen saari otti Sýmiltä merkittävimmän pesusiententuottajan aseman.[7] Italialaiset vainosivat ja sortivat sýmiläisiä,[33] ja useat sýmiläiset lähtivät saarelta ja muuttivatYhdysvaltoihin jaAustraliaan.[7] Monet asukkaat joutuivat lisäksi lähtemään saarelta työn perässä, sillä purjelaivojen korvaaminenhöyrylaivoilla oli kova kolaus paikallisille laivanomistajille.[33]
Arkkienkeli Mikaelin luostarista tuli miehityksen aikanavakoilukeskus, josta vakoiltiinympärysvaltoja. Italialaiset saivat kuitenkin vihiä tästä ja tappoivat keskuksen johtajan, apotti Chrýsanthos Maroulákiksen sekä hänen työtoverinsa. Arkkienkeli Mikaelin luostarissa vuonna 1919 järjestetyssä toisessa pandodekanesialaisessa konferenssissa päätettiin Dodekanesian yhdistämisestä Kreikkaan. Konferenssi johti siihen, että italialaiset hakkasivat ja karkottivat papit Sotíros Karanikólaksen ja Nikítas Papantoníoun.[33]
Toinen maailmansota sai muuttoliikkeen saarelta kiihtymään entisestään.[33] Sodan aikana Sými kärsi suuria vahinkoja pommituksissa.[33] Suurin osa rakennuksista, muun muassa useat kartanot, tuhoutuivat.[33][34] Sodan aikana, 24. syyskuuta 1944[33]Saksa valtasi Sýmin.[7] Saksalaiset räjäyttivät linnoituksensa, kun havaitsivat olevansa häviämässä sodan.[7]
Useat Sýmistä lähteneet ja sieltä karkotetut lähtivät vapaaehtoisina taistelemaan saksalaisia miehittäjiä vastaan Dodekanesiaan.[35] Lopputuloksena Sýmillä, Kampsopouloun talossa allekirjoitettiin Dodekanesian rauhansopimus 8. toukokuuta 1945.[30][35] Sopimuksella Saksa luovutti Sýmin muun Dodekanesian mukanaliittoutuneille.[30]
Dodekanesian sopimuksen allekirjoittamisen jälkeenBritannia otti vallan saarella.[35] Tämä sai sýmiläiset pelkäämään, että Kreikkaan liittyminen olisikin vaarassa.[35] Lopulta Sými yhdessä muun Dodekanesian kanssa liittyi virallisesti Kreikkaan 7. maaliskuuta 1948.[30] Kreikan kuningasPaul I puolisoineen vieraili Sýmillä 18. lokakuuta 1948.[35]
Sýmin sataman arkkitehtuuri suojeltiin 1970-luvun alkupuolella.[13] Samalla vuosikymmenellä alkoi myös Sýmin talous elpyä, mikä johtui paljolti matkailusta.[34]
Sými ja YhdysvaltainFloridassa sijaitsevaTarpon Springs solmivat ystävyyskaupunkisuhteet vuonna 2008.[36] Tarpon Springsissä on prosentuaalisesti enemmän kreikkalaisperäisiä asukkaita kuin missään muualla Yhdysvalloissa.[37] Myös Yhdysvalloissa asuvat sýmiläiset ovat keskittyneet Tarpon Springsiin.[38]
Sýmissä asui vuoden 2011 väestönlaskennassa 2 580 asukasta,[2] joista lähes kaikki asuivat Sýmin kaupungissa.[38] Vuonna 2001 asukkaita oli 2 606,[39] vuonna 1991 puolestaan 2 332[40] ja pesusienenkalastuksen kultakaudella, vuonna 1912 22 500.[38] Maailmansotien aikana väkiluku romahti ja sýmiläisiä muutti suurin joukoin Yhdysvaltoihin ja Australiaan.[38]
Ródoksen saarella, Pireuksessa ja Ateenassa asuu useita sýmiläisiä, Ródoksella joidenkin tietojen mukaan tuhansia, jotka säilyttävät Sýmillä perheensä taloa ja aina säännöllisesti vierailevat saarella. Saarella asuu myös 120 kreikkalaista varusmiestä.[38]
Sýmissä asui vuonna 2006 noin 120 ei-kreikkalaistaEuroopan unionin kansalaista,[41] joista noin 50 oli brittejä.[42] Brittien lisäksi saarella asuu paljon italialaisia ja saksalaisia.[41] Sýmillä asuu ja työskentelee myös yli 200 hengen joukko, joka koostuuvenäläisistä,albaaneista jabulgarialaisista.[38]
Sýmissä oli 1990-luvun lopussa suhteellisesti enemmän sata vuotta täyttäneitä kuin missään muualla Euroopassa. Keskimääräinen elinikä oli 85 vuotta, kun taas muualla Euroopassa se oli naisilla 82,5 ja miehillä 78 vuotta. Saarella tiedetään asuneen näin iäkkäitä ihmisiä jo satoja vuosia sitten. Esimerkiksivenetsialainen Pietro Casola kirjoitti saarella käytyään vuonna 1494, että hän oli tavannut 140-vuotiaita asukkaita. Sýmin väkiluku oli 1990-luvun lopussa noin 2 700. Tällöin arveltiin saarella olevan 40 sata vuotta täyttänyttä, mutta luku saattoi olla suurempikin, koska vanhat ihmiset mahdollisesti unohtavat syntymävuotensa. Tohtori jaepidemiologi Sávvas Karagiánnis on tutkinut saarellaelinajanodotetta. Hänen mukaansa sýmiläisten elinajanodote on paljon korkeampi kuin muualla Kreikassa ja tämä johtuu saarelaisten ruokavaliosta ja liikunnasta.[43]
Kaupankäynti, rakennusteollisuus sekä matkailuun liittyvät palvelut, kuten kuljetukset, hotellit ja ravintolat, työllistävät puolet Sýmin nykyisestä väestöstä. Sýmin matkailu on riippuvainen muutaman päivän saarella viipyvistä tai Ródokselta tulevista päivämatkailijoista. Matkailukausi alkaa huhtikuussa ja päättyy lokakuuhun. Korkea sesonki ajoittuu heinä–syyskuulle. Kesäaikaan saarella lomailee myös ulkomailla asuvia sýmiläisiä.[1]
Muutamat asukkaat saavat elantonsa myöskalastuksesta jamaanviljelystä. Lisäksi Sýmillä toimii kaksi pientävenetelakkaa, jotka korjaavat ja rakentavat enimmäkseen kalastusveneitä. Aikaisemmin veneenrakennus oli kukoistava elinkeino.[1]
Sýmistä kulkee lautta 2–3 kertaa viikossa pääkaupunkiAteenan kupeessa sijaitsevaanPireukseen sekäRódokselle,Tílokselle,Lérokselle,Pátmokselle,Kálymnokselle jaNísyrokselle. Ródokselle, Lérokselle, Kálymnokselle jaKosille kulkee kahdesti viikossakatamaraani.Kantosiipialus liikennöi sesongin aikana Ródokselle joka päivä ja Kosille 2–3 kertaa viikossa. Turkin puolella sijaitsevaanDatçaan kulkee kolmesti viikossa kantosiipialus ja pikkuveneitä, joita kutsutaan nimelläkaíkia.[9]Kaíkia-veneillä pääsee myös Sýmin pienille lähisaarille.[1]
Sýmissä ei ole lentoasemaa, vaan lähin lentoasema sijaitsee Ródoksessa.[9] Sýmillä liikennöi takseja ja pikkubusseja.[9] Sýmin kaupungin Chorióssa ja Gialóksessa sijaitsevat linja-auto- ja taksiasemat.[1] Sýmin kaupungin Gialóksesta liikennöi taksiveneitä Ágios Nikólaokseen, Agía Marínaan ja Pédion rannalle.[9]
Sýmissä toimivat sairaalat Sýmin kaupungin Gialóksessa sekä Chorióssa Syllogos-aukion läheisyydessä.[44] Gialóksen klinikalla vastaanottoaan pitää lisäksi hammaslääkäri.[44] Saarenapteekki sijaitsee Gialóksessa.[44] Gialóksessa toimivat myös muun muassa poliisiasema, satamapoliisi, kaupungintalo, postitoimisto, kaksi pankkia pankkiautomaatteineen, leipomoita, supermarketteja, hotelleja, ravintoloita, tavernoja, baareja, matkatoimistoja janettikahvila.[44][1] Chorióssa toimii esimerkiksi ravintoloita, tavernoja, baareja, hotelleja, leipomoita ja supermarketteja.[1] Ympäri saarta on yleisiä puhelimia, jotka toimivat tavallisesti puhelinkorteilla.[44]
Sýmissä toimivat esikoulu sekä peruskoulut Ioannídio ja Petrídio. Näiden lisäksi saarella toimivat teknillinen ammattioppilaitos (TEE High School) ja Panormíteio-lukio.[45]
Petrídion koulu rakennettiin vuonna 1886 ja rakennustyöt kustansivat Sýmin asukkaat ja Nikíta Petrídes. He lahjoittivat koulun Sýmin kunnalle. Koulussa opiskeli vuosina 1902–1912 250 opiskelijaa ja lukukaudella 1914–1915 kirjoilla oli 369 opiskelijaa. Nykyisin oppilasmäärät ovat pudonneet ja opiskelijoita on vain noin 70.[46]
Sýmin kaupungin nähtävyyksiä on muun muassa sataman länsipuolella sijaitseva vuonna 1884 rakennettu kellotorni.[47] Chorióssa sijaitseeakropolis, jolla sijaitsi aikoinaan antiikinaikainen temppelialue. Vuonna 1407Johanniittain ritarikunnan ritarit rakensivat akropoliille linnoituksen. Suuri osa linnoituksesta paloitoisen maailmansodan lopullasaksalaisten jätettyä sinnedynamiittia.[10]
Chorióssa toimii Sými-museo, joka esittelee Sýmin saaren historiaa.[10] Museon vieressä sijaitsee Chatziagapitóksen talo Sýmin suuruuden aikakaudelta 1800-luvulta.[10] Kaupungissa toimii myös merenkulun historiaa esittelevä merimuseo.[47]
Sýmin suosituin nähtävyys on 1700-luvulla[7] rakennettuArkkienkeli Mikaelin luostari etelärannikon Panormitíksessa.[47] Mihail Roukouniótiksen luostari on puolestaan peräisin mahdollisesti 1300-luvulta ja näin ollen saaren vanhin.[10]
Sýmin talouden kukoistaessa 1700–1800-luvuilla saarella rakennettiin ja kunnostettiin useita luostareita ja kirkkoja. Tältä kaudelta on säilynyt myös kaksi- ja kolmikerroksisia taloja, joissa on pihamaat ja kiviset lattiat. Talojen etuosat on koristeltu uusklassisin elementein. Taloissa on pienet parvekkeet ja yksinkertaiset kaiteet. Ikkunoissa ja ovissa on koristelistat. Samankaltaisia taloja löytyy myös muun muassaChíoksen,Kastelórizon jaSýroksen saarilta. Taloissa sisällä on venetsialaisia peilejä, koristeveistettyjä kaappeja ja maalattuja kattoja.[34]
Toisen maailmansodan aikana suurin osa saaren rakennuksista tuhoutui pommituksissa. Nykyisin osa rakennuksista on kunnostettu esimerkiksi loma-asunnoiksi. Osa puolestaan on edelleen raunioina.[48]
Vuosittain heinä–syyskuussa järjestettävä Sými Festival (kreik.Φεστιβάλ της Σύμης) on tärkeä kulttuuritapahtuma saarella. Festivaaleihin kuuluu tanssia, teatteria, elokuvaa, modernia ja klassista musiikkia, konferensseja sekä kirjallisuusiltoja. Festivaaleilla on vuosien mittaan esiintynyt tunnettuja artisteja, kuten säveltäjäStávros Xarhákos, laulajaNaná Moúskouri, laulajaMaría Farantoúri, viulistiLeonídas Kavákos ja säveltäjäThános Mikroútsikos.[49]
Sými Festivalin lisäksi saarella on järjestetty erilaisia konferensseja, joiden aiheena on ollut esimerkiksi uusklassinen arkkitehtuuri, terveydenhuolto Egeanmeren pienillä saarilla sekäsiirtolaishellenismi.[49]
Sýmissä juhlitaan muun muassaJohannes Kastajaa 24. kesäkuuta ja suurmarttyyriMarinaa puolestaan 17. heinäkuuta. ProfeettaEliaa juhlitaan 20. heinäkuuta sekäPanagía Myrtidiótissan ja Panagía Alithianin juhla on 15. ja 24. elokuuta.Arkkienkeleitä juhlitaan 8. marraskuuta. Saarella vietetään myös esimerkiksihelluntaita.[50] Jokainen perhe ikään kuin adoptoi yhden Sýmin kappelin ja huolehtii siitä. Jokainen kappeli on omistettu jollekin pyhimykselle, ja aina pyhimyksen juhlapäivänä pyhimyksen kuvaa kierrätetään kylässä, jonka jälkeen kappelin ”adoptoinut” perhe tarjoaa kappelissa vierailijoille kahvia ja ”akoumion”-nimistä herkkua.[34]
Sýmiläiset noudattavat perinteistä välimerellistä ruokavaliota, johon kuuluuoliiviöljyä, hedelmiä, vihanneksia,linssejä ja kalaa. Ruokavalio ehkäisee sydänsairauksia.[43]
Sýmilla ontavernoja, ravintoloita, baareja ja pikaruokaloita.[10][51] Sýmillä ei ole paljon viihdettä tarjolla, ja iltaisin ihmisillä on pääasiassa tapana vierailla kahviloissa ja tavernoissa.[7]
Sýmissä toimii radioasema Star Radio Symi.[16] Paikalliset sanomalehdet ovat Symiaká néa (kreik.Συμιακά νέα), Symiakós (kreik.Ο Συμιακός), Foní tis Sýmis (kreik.Η φωνή της Σύμης) ja Symi Visitor.[16]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaSýmiWikimedia Commonsissa
