Ruotsin valtio muodostui keskiajalla ja senousi suurvalta-asemaan Euroopassa 1600-luvulla. Maa kuitenkin menetti Skandinavian niemimaan ulkopuolelta valloittamansa alueet vähitellen 1700- ja 1800-luvuilla, lopulta Suomen vuonna 1809. 1800-luvun alkupuolelta lähtien Ruotsi on ollut puolueeton, eikä se ole osallistunut Euroopassa käytyihin sotiin.
Ruotsin väestötiheys onEuroopan unionin keskiarvon alapuolella, ja yli puolet maasta on metsää. Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovatkin Ruotsin talouden perustana, ja ruotsalaiset ovat perustaneet monia suuria yrityksiä, kutenScania,Volvo,Vattenfall,Ericsson,Ikea,H&M jaSkanska. Nykyisin Ruotsi on vaurashyvinvointivaltio, joka on sijoittunut korkealle useissa kansainvälisissä vertailuissa, kuten taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu ja inhimillinen kehitys. Maalla on merkittävä kirjallinen perinne ja kansainvälisesti tunnettumusiikkiteollisuus, ja maan urheilijat ovat menestyneet sekä kesä- että talviurheilulajeissa.
Nimi
Maan nimi, ”Ruotsi”, syntyiitämerensuomalaisissa kielissä Tukholmasta koilliseen sijaitsevanRoslagenin alueen nimen pohjalta.[10][11] Roslagenin nimi juontuu etymologisesti puolestaan soutamista tarkoittavasta verbistä. Itämerensuomalaisiin kieliin Ruotsia tarkoittava nimitys on levinnyt ilmeisesti niin sanottunaviikinkiaikana (n. 793–1066).[12]
Itämerensuomalaisista kielistä nimitys on lainattu myös naapurikieliin, kutenvenäjään muodossaRuś, josta on puolestaan johdettu venäläistä tarkoittavarusski. Nimitys on myöhemmin palautunut takaisin ruotsiin tarkoittaen venäläistä muodossaryss, mistä se on taas edelleen palannut jälleen suomeen muodossaryssä.[12]
Ruotsin pinta-ala on 450 295 neliökilometriä, ja se on siten neljänneksi laajin kokonaan Euroopassa sijaitseva maa.[9] Ruotsi on varsin pitkä ja kapeahko maa: maan suurin pituus on 1 572 kilometriä ja suurin leveys 499 kilometriä.[13] Maa sijaitsee lähes kokonaisuudessaanSkandinavian niemimaalla. Ruotsin rantoja huuhtoo idässä ja etelässäItämeri ja lounaassaPohjanmeri.Gotlannin jaÖölannin suuret saaret Itämeressä kuuluvat Ruotsiin. Tukholman edustalla sijaitsee laajasaaristo.
Noin 15 prosenttia Ruotsista sijaitseepohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Etelä-Ruotsi on suurelta osin alavaa maanviljelyseutua, mutta yli puolet maan pinta-alasta on metsää. Ruotsin länsiosa on vuoristoista. Norjan halki pohjois–eteläsuunnassa kulkevatSkandit eli vanhalta nimeltään Kölivuoristo ulottuvat myös paikoin Ruotsiin, mutta niiden korkeimmat huiput jäävät Ruotsin puolella yleensä 1 500 metriin. Korkein kohta on 2 111 metriä korkeaKebnekaise Lapissa. Kolme suurta jokea,Uumajanjoki,Tornionjoki jaÅngermanjoki, laskeePohjanlahteen. Vuorten eteläpuolella on järvialue. Suurin järvistä onVänern, joka on noin 5 500 neliökilometrin laajuisena Euroopan kolmanneksi suurin järvi. Muita yli tuhannen neliökilometrin laajuisia järviä ovatVättern jaMälaren.
Ilmasto
Ruotsin ilmastoon vaikuttavat sen pohjoinen sijainti ja Skandien antama suojaAtlantin lämpimiltä, kosteilta tuulilta. Koska maa on etelä-pohjoissuunnassa verraten pitkä, ovat maan etelä- ja pohjoisosan ilmastoerot melko suuret. Eteläisimmässä Ruotsissa ja lounaisrannikolla ilmasto on talvisinkin melko lauhkea, ja pysyvä lumipeite kestää tyypillisesti vain joitakin päiviä. Etelä-Ruotsissa näkyy myös Atlantin vaikutus, mikä pienentää kesä- ja talvilämpötilojen eroja sekä lisää sateita.[14] MyösGöteborgin seudun länsirannikolla meri pysyy useimmiten sulana ja pitää talvet leutoina.[15]
Suuressa osassa Ruotsia ilmasto on melkomantereinen, kesät ovat lämpimiä ja talvet kylmiä sekä lumisia. Tukholman pohjoispuolella ilmasto on kuivempi kuin Suomessa tai Etelä-Ruotsissa, Skandeilta tulevatföhn-tuulet ovat tyypillisiä. Sademäärä pienenee pohjoiseen päin mentäessä. Pohjoisimmassa Ruotsissa lumipeite pysyy maassa tyypillisesti noin puoli vuotta, kesällä taas esiintyy epäsäännöllisesti helteitä. Sateita saadaan koko maassa yleensä eniten loppukesällä ja syksyllä.[16][17]
Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Ruotsin eteläosissa ja rannikoilla vallitsee lämminkesäinen mannerilmasto, pohjoisosissa ja sisämaassa subarktinen mannerilmasto.[18] Ruotsin korkein lämpötila, 38 °C, mitattiinMålillassa heinäkuussa 1947. Kylmin lämpötila, −52,6 °C, mitattiinVuoggatjålmessa helmikuussa 1966.[19]
Luonto ja luonnonsuojelu
Yli puolet Ruotsista on metsän peitossa. Aivan eteläisimmässä Ruotsissa ja Göteborgin rannikkoseudulla vallitsevat lehtimetsät, mutta selvästi suurin osa maan metsistä on havumetsiä.[20] Ruotsin yleisimmät puulajit ovatkuusi (42 prosenttia),mänty (39 prosenttia) jakoivu (12 prosenttia).[21]Alvareiksi kutsutaan kuivia kanervaa ja ketokasvillisuutta kasvavia kalkkikiviylänköjä, joita on Öölannissa.[22] Tuntureilla on paikoin myöstundraa. Ruotsin kuusi suurta nisäkäslajia ovathirvi,ahma,susi,karhu,ilves jamyskihärkä. Hirviä on paljon, myös kaupunkien lähellä. Ahmat elävät lähinnä poronhoitoalueella ja karhut Luoteis-Ruotsissa, myskihärkiä tavataanHärjedalenissa ja Lounais-Ruotsissa.[23]
Ruotsissa on 29 kansallispuistoa. Ensimmäiset yhdeksän niistä perustettiin vuonna 1909. Niiden lisäksi maassa on 3 200 luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat yhteensä neljä miljoonaa hehtaaria. Maan 4 000:staNatura 2000 -alueesta noin 60 prosenttia on kansallispuistoja tai luonnonsuojelualueita.[24]
Kustaa Vaasan muotokuvaKatu Tukholmassa maan siirtyessä oikeanpuoliseen liikenteeseen vuonna 1967
Esihistoria
Jääkauden loppuessa ihmisiä alkoi asettua Ruotsiin, ensin jäättömille rannikoille ja myöhemmin myös sisämaahan. Jäätikkö oli kokonaan kadonnut noin vuonna 7000 eaa. Asutus oli liikkuvaa, kesäisin kalastettiin ja pyydystettiin hylkeitä rannikolla, talveksi ainakin osa väestöstä siirtyi sisämaahan hirvijahtiin. Varhaisellakivikaudella asukkaita oli vain muutamia tuhansia. Noin 5000 vuotta eaa. saviastiat tulivat käyttöön.[25] Noin vuosina 4100–1700 eaa. kivikautiset yhteisöt Etelä- ja Keski-Ruotsissa harjoittivat jo maanviljelyä ja karjanhoitoa.[26]Pronssikaudella, noin 1700–500 eaa., muodostui luokkayhteiskunta, joka kykeni hallitsemaan arvometallien, kuten kullan ja pronssin, valmistusta ja omistusta. Yläluokan haudoista on löytynyt monenlaisia tarvekaluja kuolemanjälkeistä elämää varten.[27] Pronssikauden esineistä osa tehtiin paikallisesti, osa tuotiin Manner-Euroopasta. Manner-Euroopassa alettiin käyttää rautaa arkiesineissä aiemmin kuin Skandinaviassa.[28]
800- ja 900-lukujen aikana Etelä- ja Keski-Ruotsissa vallitsiviikinkikulttuuri. Ruotsalaiset viikingit kävivät kauppaa, sotivat ja liikkuivatItämeren alueella,Venäjällä ja ainaMustallamerellä asti.[31] Kristinusko saapui Ruotsiin jo viikinkiajalla, mutta vakiintui lopullisesti vasta 1100-luvulla.[32]
Vuonna 1389Tanskan jaNorjan valtionpäämiehestäMargareeta I:stä tuli myös Ruotsin hallitsija. VarsinainenKalmarin unioni syntyi 1397, kun Margareetan sukulainenEerik Pommerilainen kruunattiin koko Pohjolan kuninkaaksiKalmarissa.[35] 1400-luvulla Ruotsissa esiintyi sekä sisäisiä valtataisteluja että kapinointia unionia vastaan. Ruotsi erosi unionistaKustaa Vaasan johtaman kapinaliikkeen voimin. Kustaa Vaasa kruunattiin itsenäisen Ruotsin kuninkaaksi vuonna 1523. Kustaa Vaasan aikana Ruotsista tuliprotestanttinen valtio, ja kuninkuudesta perinnöllistä.[36]
1600-luvulla Ruotsista tuli eurooppalainensuurvalta, erityisesti kuningasKustaa II Aadolfin aikana. Vuoteen 1658 mennessä Ruotsi hallitsi suuria osia Tanskasta, nykyistä Suomea,Inkerinmaata,Viroa,Latviaa jaPohjois-Saksan tärkeitä kaupunkeja.[37] Vuosien 1611–1721 välisestä ajasta Ruotsi oli sodassa 72 vuotta.[36]
1700-luvulla Ruotsi kuitenkin menetti suurvalta-asemansa.Venäjästä tuli uusi pohjolan suurvalta, kun se kukisti Ruotsinsuuressa Pohjan sodassa yhdessä Tanskan ja Saksi-Puolan kanssa. Ruotsi menetti suuren osan edellisellä vuosisadalla valtaamistaan alueista.[36] Vuonna 1808 alkaneessaSuomen sodassa Venäjä valtasi Ruotsilta Suomen, joka liitettiin Venäjään 17. syyskuuta 1809Haminan rauhassa. Vuonna 1814 Ruotsin kruunu sai Napoleonin sotien jälkiseurauksenaNorjan Tanskalta, mutta maita yhdisti poliittisesti vainyhteinen hallitsija.[36]
Ruotsi 1900- ja 2000-luvulla
Norja irtaantui Ruotsin kruunun hallinnasta vuonna 1905.Ensimmäisen maailmansodan aikana Ruotsi olipuolueeton, vaikkaympärysvallat toisinaan boikotoivat maataSaksan keisarikunnan kanssa tapahtuneen vilkkaan kaupankäynnin takia. Myöstoisessa maailmansodassa Ruotsi oli puolueeton.[36] Sodan alkupuolella Ruotsi kävi vilkasta kauppaa Saksan kanssa ja myönsi saksalaisille joukoille kauttakulkuoikeuden. Ruotsi oli virallisesti puolueeton myöskylmässä sodassa, mutta todellisuudessa läheisessä yhteistyössä länsivaltojen kanssa.[38]
SosiaalidemokraattiTage Erlander oli Ruotsin pääministerinä yhtäjaksoisesti 23 vuotta vuosina 1946–1969. Tämä teki hänestä pisimpään vallassa olleen demokraattisesti valitun pääministerin maailmassa. Pohjoismaisen hyvinvointivaltion rakentaja Erlanderia seurasi pääministerinä vuonna 1969 toinen sosiaalidemokraatti - Olof Palme.[39]
Kaksi merkittävää poliitikkoa on murhattu toisen maailmansodan jälkeen: pääministeriOlof Palme ammuttiin 1986 ja ulkoministeriAnna Lindh puukotettiin kuoliaaksi 2003.[36]Intian valtameren maanjäristyksen seurauksena joulukuussa 2004 Thaimaassa kuoli 543 ruotsalaista. (Suomalaisia kuoli 178.)[41]
Viime vuosina jengiväkivalta ja muu jengirikollisuus ovat nousseet yhdeksi suurimmista huolenaiheista Ruotsissa.Ammuskelujen, tuhopolttojen ja pommi-iskujen määrä on kasvanut monissa Ruotsin kaupungeissa.YK:n vuoden 2021 tietojen mukaan Ruotsissa oli yksi Euroopan korkeimmista asekuolleisuusluvuista. Vuonna 2023 maassa oli syyskuuhun mennessä tapahtunut 261 ampumista, joissa kuoli 36 ja haavoittui 73 ihmistä. Pahamaineisimpia paikkoja maassa ovat monet 1960- ja 1970-luvunmiljoonaohjelman aikana rakennetut suurten kaupunkien pääosin halvoista vuokra-asunnoista koostuvat lähiöt, ns.altistuneet alueet, joiden väestöstä suurin osa onmaahanmuuttajataustaisia ja vain pieni osa kantaruotsalaisia. Lähiöt ovat voimistaneetsegregaatiota eli eri sosiaalisten ryhmien eriytymistä toisistaan omille alueilleen kaupungin sisällä.[42][43][44][45][46][47]
Kaarle XVI Kustaa on Ruotsin nykyinen kuningas ja valtionpäämies.Ruotsin valtiopäivien istuntosali.
Ruotsi on perustuslaillinen, parlamentaarinen monarkia. Ruotsin vuonna 1975 voimaan tulleen nykyisen valtiosäännön mukaankuningas ei enää käytä edes muodollista toimeenpanovaltaa. Kuningas hoitaa valtionpäämiehelle kuuluvia edustustehtäviä sekä toimii ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, mutta yleisesti ottaen kuninkuus on nykyään hyvin symbolista ja ylin poliittinen valta on pääministerillä. Silti kuninkaalla on laaja vaikutusvalta ja useimmat ruotsalaiset haluavat säilyttää monarkian. Nykyinen kuningas onKaarle XVI Kustaa ja pääministeri Ulf Kristersson.
Lainsäädäntövaltaa Ruotsissa käyttää yksikamarinenparlamentti (valtiopäivät,ruots.riksdag), toimeenpanovaltaapääministerin johtama hallitus ja tuomiovaltaa riippumattomat oikeusistuimet. Parlamentissa on 349 jäsentä.[9]Parlamentarismi on ollut käytössä vuodesta 1917[48] ja naisilla äänioikeus vuodesta 1919.[49]
Ruotsissa on monipuoluejärjestelmä. Ruotsin valtiopäiväpuolueita ovat vuonna2022 seuraavat (suluissa valtiopäiväedustajien määrä):[50]
Vuodesta 1970 vuoteen 1994 valtiopäivävaalit järjestettiin joka kolmas vuosi.[51] Nykyään vaalit pidetään joka neljäs vuosi syyskuun kolmantena sunnuntaina. Äänioikeutettuja ja vaalikelpoisia ovat viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet. Pohjoismaiden ja EU-maiden Ruotsissa asuvat kansalaiset saavat äänestää kunnallis- ja aluevaaleissa. Maassa on 29 vaalipiiriä. Käytössä on suljettulistavaali, mutta 1998 lähtien myös osittainen henkilövaali. Yli 8 prosenttia puolueen äänistä saanut nousee henkilöäänimäärän mukaisessa järjestyksessä listan kärkeen. Kunnallis- ja aluevaaleissa raja on 5 prosenttia ja vähintään 100/50 ääntä. Valtiopäivävaaleissa puolueen on ylitettävä neljän prosentin äänikynnys tai 12 prosenttia yhdessä vaalipiirissä saadakseen yhtään edustajia. Euroopan parlamentin vaaleissa raja on myös neljä prosenttia. Aluevaaleissa äänikynnys on kolme prosenttia, mutta kunnallisvaaleissa äänikynnys ei ole käytössä.[52]
Vuoden 2022 vaalien jälkeen valitut Ruotsin uudet valtiopäivät valitsi puhemiehekseen maltillisen kokoomuksenAndreas Norlénin.[53]
Sisäpolitiikka
Toisen maailmansodan jälkeen vallassa on ollut pääasiassa sosiaalidemokraattinen puolue. Sen johtoon ja pääministeriksi tuli 1969 hyvinvointivaltion rakentajana ja maailmanpolitiikan ”omanatuntona” tunnettuOlof Palme. Vuodesta 1976 vuorottelivat lyhytaikaiset kansanpuolueen ja keskustapuolueen hallitukset. Palme palasi valtaan 1982. Hänet murhattiin 1986. Seuraavaksi pääministeriksi tuliIngvar Carlsson. Vuoden 1991 laman aikaan pääministeriksi tuliCarl Bildt keskusta-oikeistolaisen kokoomuksen, liberaalien ja kristillisdemokraattien hallituksen johdossa. Carlsson palasi pääministeriksi 1994 vaalien jälkeen.[54] Hän luopui virasta 1996, josta lähtien pääministerinä oliGöran Persson. Vuoden 1998 vaaleissa sosiaalidemokraatit menettivät kannatustaan ja liittoutuivat vasemmistopuolueen ja ympäristöpuolueen kanssa. Hallitusratkaisu jatkui vuodesta 2002. Sosiaalidemokraatit kärsivät tappionvuoden 2006 valtiopäivävaaleissa, ja pääministeriksi tuli kokoomuspuolueenFredrik Reinfeldt. Hän jatkoi pääministerinä myösvuoden 2010 valtiopäivävaalien jälkeen.[40] Reinfeldtin hallituksen puolustusministeriSten Tolgfors erosi Saudi-Arabian kanssa tehtyjen asekauppojen vuonna 2012 aiheuttaman kohun vuoksi. Seuraajaksi tuli huhtikuussa 2012Karin Enström.[55]
Vuoden 2014 valtiopäivävaalien jälkeen pääministeriksi tuli sosiaalidemokraattien puheenjohtajaStefan Löfven. Toisena puolueena hallituksessa on ympäristöpuolue. Hallituksella ei ole enemmistöä valtiopäivillä,[56] ja hallituksen ensimmäistä budjettia ei hyväksytty valtiopäivillä. Hallituspuolueet pääsivät kuitenkin sopimukseen keskustaoikeiston puolueiden kanssa, ja uusilta vaaleilta vältyttiin. Sopimuksen on tarkoitus olla voimassa vuoden 2022 vaaleihin asti, ja siinä sovittiin, että myöskään seuraavien vaalien jälkeen oppositioon jäävä blokki ei kaada mahdollista vähemmistöhallitusta.[57][58]
Vuoden 2018 valtiopäivävaalien jälkeen hallituksen muodostaminen oli erittäin vaikeaa. Lopulta Ruotsin valtiopäivät valitsi pääministeriksi sosiaalidemokraattien puheenjohtajan ja vuodesta 2014 pääministerinä toimineen Stefan Löfvenin. Löfven muodosti taas vähemmistöhallituksen ympäristöpuolueen kanssa. Neuvottelut olivat vaikeita, koska sekä sosiaalidemokraattien johtama punavihreä blokki että porvaripuolueiden allianssi jäivät ilman enemmistöä valtiopäivillä. Ruotsidemokraatit ei kuulu kumpaankaan blokkiin, eivätkä muut puolueet halua tehdä sen kanssa yhteistyötä. Pattitilanne murtui, kun porvariallianssiin kuuluneet keskusta ja liberaalit lupasivat tukea Löfveniä pääministeriksi, jos hallitus tekee niille myönnytyksiä ohjelmassaan. Myös vasemmistopuolue ilmoitti, että se ei estä Löfvenin valintaa pääministeriksi.[59]
Kansainväliset suhteet
Ruotsi on ollutYhdistyneiden kansakuntien jäsen vuodesta 1946, vuosi YK:n perustamisen jälkeen. RuotsalainenDag Hammarskjöld oli YK:n pääsihteeri vuosina 1953–1961.[40] Ruotsi ei kuulu sotilasliittoihin, mutta käytännössä se on ollut läheisessä yhteistyössä läntisten maiden kanssa. Se on esimerkiksi toiminutNaton rauhankumppaninaBalkanilla jaAfganistanissa.[60] Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on vahvaa.[61]
Ruotsi on ollutEuroopan unionin jäsen 1. tammikuuta 1995 lähtien. Ruotsalaiset hyväksyivät Euroopan unionin jäsenyyden kansanäänestyksen jälkeen, jossa 52,3 prosenttia ruotsalaisista tuki Euroopan unioniin liittymistä. Liittymissopimuksen mukaan Ruotsin tulee liittyä yhteisvaluuttaeuroon, kun se täyttää niin sanotut Emu-kriteerit. Ruotsalaiset kuitenkin hylkäsivät euron vuonna 2003 pidetyssä kansanäänestyksessä.[40]
Ruotsista tuli sotilasliittoNatonjäsen 7. maaliskuuta 2024, kun liittymisasiakirja allekirjoitettiin Washington DC:ssä. Unkari ratifioi jäsenhakemuksen Nato-maista viimeisenä. Ruotsi haki jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa toukokuussa 2022.[62]
Ruotsissa on 21lääniä (län), 20aluetta (region) ja 290kuntaa (kommun). Läänit ovat osa valtionhallintoa. Alueet ovat alueellisesti samoja kuin läänit, mutta niillä on eri tehtävät kuin valtiota edustavillalääninhallituksilla. Alueet huolehtivat esimerkiksi terveydenhuollosta ja joukkoliikenteestä.Gotlanti on poikkeus, sillä sielläGotlannin kunta vastaa myös aluehallinnolle kuuluvista tehtävistä. Ruotsissa järjestetään joka neljäs vuosi yleiset vaalit (allmänna val), joissa valitaanvaltiopäiväedustajat, aluevaltuustot ja kunnanvaltuustot.
Perinteisesti Ruotsi jaetaan myös kolmeenpääalueeseen (landsdel, aikaisemminhufvuddel), jotka ovatSveanmaa,Götanmaa jaNorlanti. Ruotsissa on myös 25maakuntaa (landskap). Maakunnilla ja pääalueilla ei nykyään ole minkäänlaista asemaa Ruotsin hallinnossa.
Tukholma on Ruotsin pääkaupunki ja tärkein talouskeskus.
Ikea on ruotsalaislähtöinen maailmanlaajuisesti tunnettu huonekalumyymäläketju.X2000 on ruotsalainen suurnopeusjuna.
Puutavara, vesivoima ja rautamalmi ovat Ruotsin ulkomaankauppaan suuntautuvan talouden perustana.[9] Palvelualoilla on kuitenkin yhä tärkeämpi osuus maan taloudessa. Vuonna 2010 palvelusektori tuotti 71,5 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 70,7 prosenttia työvoimasta.[9] Julkinen sektori muodostaa taloudesta suuren osan ja työllistää noin 30 prosenttia työvoimasta (2009).[63] Maan merkittävimmät luonnonvarat ovatsinkki,rautamalmi,kupari,lyijy,hopea,uraani japuu. Merkittävimmät vientituotteet ovat vuorostaankoneet,moottoriajoneuvot,metsätaloustuotteet,rauta,teräs jakemikaalit.[9] Työttömyyden on ennustettu pienenevän vuoden 2010 8,4 prosentista 7,5 prosenttiin 2011 ja edelleen 6,7 prosenttiin vuonna 2012.[64]
Maatalous tuottaa vain 1,9 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllistää prosentin työvoimasta. Se tuottaaohraa,vehnää jasokerijuurikasta sekälihaa jamaitoa.[9] Maatilat ovat keskittyneet maan etelä- ja keskiosiin. Rakennemuutoksen myötä tilakoko on suurentunut keskimäärin 32 hehtaariin, tiloja on enää 75 000 (alle neljäsosa 1950-luvun tilamäärästä) ja monet ovat erikoistuneet. Myös metsätalous on merkittävää, ja maa on Kanadan jälkeen maailman toiseksi suurin havupuusta tehdyn sahatavaran viejä.[65]
Ruotsilla on 10 ydinreaktoria sähköntuotantoon, kolmeForsmarkissa Uppsalassa lähellä Tukholmaa, kolmeOskarshamnissa (kiehutusvesireaktoreja) Smålandissa ja neljäRinghalsissa (kolmepainevesireaktoria ja yksi kiehutusreaktori) Hallandissa lähellä Göteborgia. Juutinrauman rannalla Malmön ja Helsingborgin välillä sijaitsevanBarsebäckin yksiköt suljettiin 1999 ja 2005. Suhde ydinvoimaan on ongelmallinen: kansanäänestyksessä 1980 hyväksyttiin ydinvoimasta luopuminen vuoteen 2010 mennessä, mutta päätös kumottiin vuonna 1997.[70] Ydinvoimalla tuotetaan noin 50 prosenttia sähköstä, eli 65–70 TWh vuodessa.[71][72]
Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Ruotsinbruttokansantuote ostovoiman mukaan laskettuna oli vuonna 2025 noin 800 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli noin 74 900 dollaria per capita. Se on korkeampi kuin Suomen, mutta matalampi kuin Norjan ja Tanskan.[7]
Ruotsin valtion nettovelka on noin yksitoista prosenttia bruttokansantuotteesta (2024) ja vaihtotase on vahvasti ylijäämäinen.[7]
Ruotsin päätieverkko on jaettueurooppateihin (europaväg), valtateihin (riksväg) ja lääniteihin (länsväg). Vuoden 2017 lopulla maassa oli yhteensä 2 145 kilometriämoottoriteitä[74]. Ruotsissa kulkevat eurooppatietE4,E6,E10,E12,E14,E16,E18,E20,E22,E45 jaE65. Ruotsissa oli aiemminvasemmanpuoleinen liikenne, ja maa siirtyi oikeanpuoleiseen liikenteeseen niin sanottunaH-päivänä 3. syyskuuta 1967.
Ruotsin ensimmäinenrautatieyhteys avattiin vuonna 1856, ja se yhdistiÖrebron jaNoran. Nykyään Ruotsissa on yhteensä noin 16 500 kilometriä rautateitä.[75] Ruotsissa raideliikenne on avattu kilpailulle, mutta silti suurimmat raideliikenneyhtiöt, kutenSJ, ovat valtion omistamia. Maan ainoa metrojärjestelmäTukholmassa avattiin vuonna 1950. Joissakin Ruotsin kaupungeissa liikennöiraitiovaunuja. Ruotsin joukkoliikenne on hyvin järjestetty ja saa valtiolta runsaasti tukea. Alueet vastaavat oman joukkoliikenteensä järjestämisestä, minkä vuoksi jokaisella alueella on yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä kulkumuodosta riippumatta. Junat ovat nopeampia kuin linja-autot, mutta varsinkin pohjoisessa on monia paikkoja, joihin ei pääse junalla. NopeimmissaX2000-junissa peritään lisämaksua.[76]
Ruotsissa on kaikkiaan 249 lentopaikkaa, joista 152:lla on päällystetty kiitotie. Ruotsin kansainvälisistä lentokentistä suurin onArlanda, joka sijaitsee noin 40 kilometriä Tukholman pohjoispuolella. Muita merkittäviä kansainvälisiä lentokenttiä ovat GöteborginLandvetterin lentoasema, NyköpinginSkavstan lentoasema,Malmön lentoasema,Luulajan lentoasema sekä TukholmanBromman lentoasema. Ruotsin kansallinen lentoyhtiö on yhteispohjoismainen lentoyhtiöScandinavian Airlines (SAS). Myös esimerkiksiLufthansalla jaRyanairilla on suuri merkitys maan asiakaslennoissa. Pidemmille sisämaan lennoille on monia muitakin vaihtoehtoja SAS:in ohella, kutenBRA ja halpalentoyhtiöNorwegian. Suurimmat lentoyhtiöt lyhytlennoille ovat nykyäänSkyways jaNexjet, jotka tekevät myös yhteistyötä SAS:in kanssa. Myös jotkin ulkomaalaiset lentoyhtiöt, kutenFinnair,Air France,British Airways,Continental Airlines jaAeroflot lentävät Arlandan ja jossain tapauksessa Landvetterin kautta. Arlandaan pääsee myös rautateitse pohjoisesta ja etelästä tiheillä aikaväleillä.lähde?
Väkijoukkoa TukholmanDrottninggatanilla.Maahanmuutto ja maastamuutto Ruotsissa vuosina 1850–2007.
Vuonna 2018 Ruotsin väkiluku oli 10 230 185 henkeä.[78] Noin 85 prosenttia väestöstä eläätaajamissa.[79] Maanasukastiheys on noin 22,5 asukasta neliökilometriä kohden ja se on huomattavasti suurempi maan eteläosassa kuin pohjoisosassa. Ruotsin pohjoisin pääalue,Norlanti, käsittää yli puolet maan pinta-alasta, mutta siellä asuu vain runsas miljoona asukasta.lähde?
Asukkaista valtaosa on ruotsinkielisiä, mutta Ruotsissa on myös huomattavasuomalainen jameänkielinen vähemmistö:Ethnologue-sivuston mukaan edellisiä on noin 201 000 ja jälkimmäisiä 30 000.[80] Etnisestisaamelaisia on yhteensä noin 14 600[80], joista kaikki eivät puhu saamelaiskieliälähde?.
Maahanmuutosta johtuen Ruotsin väestöstä vuoden 2018 lopussa 1 955 569 henkeä eli 19,1 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä ja 2 543 420 henkeä eli 24,9 prosenttia ulkomaalaistaustaisia. Vähintään toinen vanhemmista oli syntynyt ulkomailla 3 311 312 eli 32 prosentilla väestöstä. Yleisimmät maahanmuuttajien lähtömaat vuonna 2018 olivat Syyria (1,82 %), Suomi (1,45 %), Irak (1,41 %), Puola (0,91 %), Iran (0,7 6%) ja Somalia (0,67 %).[78]
Ruotsissa puhutaan pääasiassaruotsia, joka on lainsäädännössä vuonna 2009 määritelty sekä maan pääkieleksi ettäviralliseksi kieleksi. Ruotsin kielellä on paljon toisistaan eroavia murteita.[83] Yleiskielen oikeinkirjoitukseen on vaikuttanutVadstenan luostarista 1400-luvulta alkanut perinne. Tarve puhutun kielen yhtenäistämiseen tuli kansakoulun leviämisen myötä, ja silloin suosittiin Tukholman lähiympäristön kieltä.[84]
Suurin vähemmistökieli onsuomi. Euroopan unionin direktiivin johdosta viiden vähemmistökielen asema kirjattiin lakiin 1999; näitä ovatsaame,meänkieli (suomen murre), suomi,romanikieli jajiddiš. Näillä kielillä on virallinen asema valtion virastoissa, oikeudessa, päiväkodeissa ja vanhainkodeissa tiettyjen kuntien alueella. Saamen kielellä on virallinen asemaArjeplogin,Jällivaaran,Jokimukan jaKiirunan kunnissa. Suomi ja meänkieli ovat virallisia Jällivaaran,Haaparannan, Kiirunan,Pajalan jaYlitornion kunnissa.[85] Vuonna 2010 uudistettu kielilaki toi suomen vähemmistökieleksi 18 kuntaan Keski- ja Etelä-Ruotsissa, ja helmikuussa 2011 vielä viiteen muuhun kuntaan.[86] Romanilla ja jiddišillä on asema historiallisina vähemmistökielinä, ja Ruotsin hallituksella on tietty velvollisuus tukea niitä. Ruotsissa on paljon vähemmistökieliä suuren maahanmuuton seurauksena.[85]
Ruotsalaisista 59,3 prosenttia kuuluiRuotsin evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuoden 2017 lopussa. Kirkon väestöosuus, kuten myös lapsikasteet, on ollut jatkuvassa yli prosenttiyksikön laskussa. Vuonna 2017 lapsista kastettiin 42,4 prosenttia.[87] Vuonna 2010 tehdyssäeurobarometrikyselyssä 18 prosenttia ruotsalaisista ilmoitti uskovansaJumalaan, 45 prosenttia ilmoitti uskovansa johonkin ylempään voimaan ja 34 prosenttia ilmoitti, ettei usko mihinkään näistä.[88] Vuonna 2007 tehdyn tutkimuksen mukaan kolmannes ruotsalaisista katsoo olevansakristittyjä.[89] Vuonna 2010 tehdyn tutkimuksen mukaan vain 15 prosenttia Ruotsin evankelis-luterilaisen kirkon jäsenistä uskoo Jeesukseen.[90] Kymmenessä vuodessa kuusi suurinta ruotsalaista vapaakirkkoa on menettänyt 70 000 jäsentä, mikä on 15 prosenttia niiden jäsenkunnasta.[91]
Ruotsissa oli vuonna 2008 arviolta noin 450 000muslimia, joista neljäsosa oli uskonnollisia.[92] Vuonna 2010 Ruotsissa oli 110 000 uskoa harjoittavaa muslimia, kun vuonna 2000 heitä oli 90 000.[91] Joidenkin tutkimusten mukaan Ruotsin muslimeista vain 5 prosenttia harjoittaa uskoaan siten, että käyvät aina perjantairukouksissa ja rukoilevat viisi kertaa päivässä, kutenKoraani käskee tehdä.[93] Suurin osa Ruotsin muslimeista onsunnalaisia.lähde?
Alle kouluikäisillä lapsilla on oikeus päiväkotiin (förskola). Ennen koulunkäynnin alkua lähes kaikki kuusivuotiaat käyvät esikoulun (förskoleklass).Oppivelvollisuus kestää yhdeksänvuotisen peruskoulun (grundskola) ajan, ikävuodet 7–16. Lukuvuoden 2015–2016PISA-tutkimuksen mukaan 15-vuotiaat ruotsalaiset sijoittuvat tiedoissaan ja taidoissaan hiemanOECD-maiden keskiarvon yläpuolelle.[94] Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikompi koulumenestys on laskenut maan PISA-tuloksia viime vuosina.[95][96]
Peruskoulun jälkeen ne, jotka suorittavat tasokokeen ruotsissa, englannissa ja matematiikassa, pääsevät lukioon (gymnasium). Käytännössä lähes kaikki ikäluokasta aloittaa lukion.[97] Toisin kuin Suomessa, Ruotsissa lukio-opetus käsittää korkeakouluun valmistavan koulutuksen ohella myös ammatillisen koulutuksen. Kunnallisten koulujen rinnalla on tarjollayksityiskouluja, joita käy yhdeksän prosenttia peruskoululaisista ja 20 prosenttia lukiolaisista. Niin julkisessa kuin yksityisessä koulussa opiskelu on oppilaalle ilmaista. Koulutus on pääosin verovarojen ja kuntien rahoittamaa.[98]
Ruotsissa toimii lukuisia yliopistoja ja korkeakouluja. Suurimmat yliopistot sijaitsevatUppsalassa,Lundissa,Göteborgissa jaTukholmassa. Vuonna 2000 32 prosentilla ruotsalaisista 25–64-vuotiaista aikuisista oli korkea-asteen tutkinto, mikä on suunnilleen saman verran kuin Suomessa ja viidenneksi eniten OECD-maissa.[99]
Terveys
Ruotsissa on hallituksen, alueiden ja kuntien vastuulla oleva, kaikille maassa asuville avointerveydenhuoltojärjestelmä. Terveydenhuolto on pääosin verovaroin rahoitettu. Ensimmäisen asteen terveydenhuoltoon kuuluvat terveyskeskukset (vårdcentral) sekä lähihoitajat ja kotilääkärit. Toiseen asteeseen kuuluvat läänisairaalat ja kolmanteen asteeseen seitsemän eri puolilla maata olevaa yliopistollista sairaalaa.[100] Vuonna 2015 ruotsalaisten elinajanodote oli 82,4 vuotta (miehillä 80,7 vuotta, naisilla 84,0 vuotta), mikä on maailman yhdeksänneksi korkein.[101]
Vuonna 1928 pääministeriPer Albin Hansson kuvasi Ruotsia sanallakansankoti (ruots.folkhemmet). Se oli hyvinvointivaltion vertauskuva vuosisadan loppuun asti. Käsitteeseen liittyi joukko yhteiskunnallisia instituutioita: päiväkodit, vanhainkodit, sairaalat, kunnalliset musiikkiopistot, ammattiliitot ja vappuparaatit. Toinen kansallisten symbolien joukko liittyy Ruotsin maaseutumenneisyyteen: lavatanssit,juhannussalko, joulupidot. Teollistuminen ja kaupungistuminen tapahtuivat maassa myöhään.[102]
Ruotsalainendynamiitin keksijä, kemisti ja insinööriAlfred Nobel määräsi testamentissaan omaisuutensa säätiölle, joka on jakanut vuodesta 1901Nobel-palkintoja uraauurtavasta työstä fysiikan, kemian, kirjallisuuden, rauhan, lääketieteen sekä taloustieteen aloilta.[103]
Ruotsalaisen arkkitehtuurin kulta-aikaa oli 1920-luku, jonkaart deco -tyyliin on palattu myöhempinäkin vuosikymmeninä.[104]Funktionalismi tuli Skandinaviaan Tukholman näyttelyssä 1930, jossaGunnar Asplund oli pääsuunnittelijana.[105] Kansankodissa piti tuottaa kohtuuhintaisia toimivia asuntoja kaikille. Seuraavan neljänkymmenen vuoden ajan Ruotsin arkkitehtien tärkein tehtävä oli asuntojen suunnittelu. Tasakatot ja suuret ikkunat eivät ole käytännöllisiä pohjoisen ilmastossa ja muutenkin puhtainta funktionalismia pehmennettiin kansallisilla vaikutteilla. AsplundinGöteborgin raatihuoneen lisärakennus on puhtaaksiviljelty esimerkki tuolta kaudelta.[106] Asplundin muita tunnettuja töitä ovatTukholman kaupunginkirjasto jaSkogskyrkogården.[107]
Ruotsinkielisen kirjallisuuden historia alkoi riimukivistä sekä muinaispohjoismaisista kielistä. Vanhimmat ruotsiksi kirjoitetut tekstit olivatkeskiaikaiset maakuntalait. Keskiajalla lähes kaikki kirjallisuus liittyi uskontoon ja oli kirjoitettu latinaksi. Ruotsin vanhin lähdeteos onEerikinkronikka. Ensimmäinen ruotsinkielinen romaani,Urban HjärnenStratonice, julkaistiin 1660-luvulla. Ensimmäisiä ruotsalaisia runoilijoita olivatGeorg Stiernhielm,Lars Wivallius jaLasse Lucidor. Tuon ajan tietokirjallisuuden uranuurtajana pidetäänOlof Rudbeck vanhempaa.
Ruotsin kansallisrunoilijaksi on joskus kutsuttu 1700-luvulla elänyttäCarl Michael Bellmania tai 1800- ja 1900-luvun taitteessa elänyttäDan Anderssonia.
1800-luvun ruotsalaista kuvataidetta leimasivat ensin talonpoikaismaalaustaide, sitten romantiikka ja vuosisadan jälkipuoliskolla myös maisema- ja historiamaalaus. Maisemamaalaus nousi yleiseksi suuntaukseksi 1800-luvun puolivälistä lähtien, kärkinimenäänMarcus Larsson. Merkittävimpiä 1800-luvun ruotsalaisia taidemaalareita ovat muun muassaCarl Fredrik Hill,Ernst Josephson jaGustaf Cederström. 1800-luvun lopulla valtavaan kansainväliseen suosioon nousivatAnders Zorn, joka tunnetaan maalaismaisemista ja alastonkuvista sekäCarl Larsson, joka tunnetaan koti-aiheisista idyllisistä maalauksistaan.[110]
Ruotsalainen kansanmusiikki oli suosittua pääasiassa maalaisväestön keskuudessa 1600-luvulta 1800-luvun lopulle saakka. Eräs kansanmusiikin keskeisimpiä elementtejä olipelimannimusiikki, johon kuuluivat viulunsoitto sekä erilaiset tanssit ja marssit. Ruotsalaisen musiikin isänä pidetään barokkisäveltäjäJohan Helmich Romania. Ruotsin kansallisrunoilijaCarl Michael Bellman on sanoittanut monia ruotsalaisia kansanlauluja. Klassisen musiikin piiristä tunnettuja ovat myös muun muassaJenny Lind,Franz Berwald jaJussi Björling.Evert Taube jatkoi perinnettä lauluntekijänä.
Kahvia juodaan paljon.[113] Vuosina 2008–2010 Ruotsissa kulutettiin puhdastaalkoholia vuodessa 9,2 litraa 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti. Suosituimpia alkoholijuomia ovat viini ja olut.[114] Väkevistä alkoholijuomista suosittuja ovat etenkinakvaviitti japunssi.
Ruotsalaisten ruokavaliossa on nykyisin kansainvälisiä elementtejä: pizzaa, pastaa ja kiinalaista ruokaa. Perinteinen kotiruoka, husmankost, koostuu perunasta, lihasta tai kalasta ja kastikkeesta.[102]
Ruotsin jääkiekkomaajoukkue, Tre Kronor, on voittanut kaksi olympiakultaa ja yhdeksän maailmanmestaruutta.[124][125]Ruotsin jääpallomaajoukkue on eräs kautta aikain perinteikkäimmistä ja menestyksekkäimmistä maajoukkueista.Ruotsin salibandymaajoukkue on voittanut seitsemän maailmanmestaruutta ja kaksi MM-hopeaa. Ruotsi on myös menestynein maakäsipallon miesten maailman- ja Euroopan-mestaruuskilpailuissa.Brännboll on Ruotsissa suosittubaseballin japesäpallon lähisukulaispeli, jota harrastetaan lähinnä amatööritasollapuistoissa, eikä sillä ole varsinaista organisoitua toimintaa.
Jääkiekon lisäksi monet muutkin talviurheilulajit ovat suosittuja. Vuosittain järjestettävä 90 kilometrin mittainenVaasahiihto on maailman suurin hiihtotapahtuma.[123] Tunnettuja ruotsalaisia maastohiihtäjiä ovat nelinkertainen olympiavoittajaGunde Svan ja yhdeksän olympiamitalia voittanutSixten Jernberg.[123][126] Muita menestyneitä talviurheilijoita ovat alppihiihtäjätIngemar Stenmark jaAnja Pärson sekä taitoluistelua kehittänytGillis Grafström.[118][126]
Ruotsin sähköistä mediaa hallitsi pitkään lupamaksurahoitteinen julkinen palvelu, jota hoitaa Sveriges Television eliSVT. Sen tärkein kilpailija on vuonna 1992 perustettu kaupallinenTV4. Maa siirtyi digitaalitelevisioon varhain; analogiset lähetykset lopetettiin vuonna 2007. Monissa kotitalouksissa on kaapeli- tai satelliittivastaanotin. Ensimmäiset kaupalliset radioasemat aloittivat vuonna 1993, ja niitä on nykyisin yli sata.[128]
Dagens Nyheter on Ruotsin suurin aamulehti. Ruotsin tärkeimmät iltapäivälehdet ovat vuonna 1830 perustettuAftonbladet sekä vuonna 1944 perustettuExpressen. Sanomalehtien tilaaminen kotiin on yleistä, ja ruotsalaiset ovat maailman ahkerimpien sanomalehtien lukijoiden joukossa. Maassa ilmestyy kuusi päivittäistä sanomalehteä: Tukholmassa Aftonbladet, Dagens Nyheter, Expressen jaSvenska Dagbladet, GöteborgissaGöteborgs-Posten ja MalmössäSydsvenska Dagbladet.[128]
Nordström, Byron J.: Culture and customs of Sweden. Santa Barbara, Kalifornia: ABC-CLIO, 2010. ISBN 9781741047752Google-kirjat Viitattu 9.12.2011. (englanniksi)
.jpg)
.jpg)
