| Rotkorakkeli | |
|---|---|
 | |
| Uhanalaisuusluokitus | |
| |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Kottaraiset Sturnidae |
| Suku: | RakkelitOnychognathus |
| Laji: | tristramii |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
| Infobox OKNimi-testi OKIUCN-testi OK | |
Rotkorakkeli (Onychognathus tristramii) on kottaraisten heimoon kuuluvavarpuslintu. Laji on saanut tieteellisen nimensäenglantilaisenHenry Baker Tristramin mukaan. Suomenkielisen nimen linnulle on keksinytSeppo Vuolanto.[2]
Linnun pituus on 24–27 cm, siipien kärkiväli 44–45 cm ja paino 100–140 g.Kottaraista hivenen pitempi ja hoikempi lintu. Koiraan puku on kokomusta lukuun ottamatta oranssin väristäkäsisiipeä, joka näkyy vasta linnun lentäessä. Naaras on harmaampi. Silmä on punertava. Seurallinen laji, joka elää pienissä parvissa paitsi pesimäaikaa, jolloin parit pesivät yksittäin. Äänekäs, kuten useimmat kottaraiset, mutta laulu on melko hiljainen ja vaatimaton.
Esiintyy sangen pienellä alueella Lähi-idässä,Israelista Arabian niemimaan länsiosiin. Runsastunut ainakin Israelissa. Paikkalintu, mutta pesimäajan ulkopuolella parvet liikkuvat laajalti. Lajin elinalueen koko on 100 000–1 000 000 neliökilometriä ja sen kanta onelinvoimainen.[1] Lajia ei ole tavattu Suomessa.
Vuoristojen rotkot ja laaksot, nykyään yhä enenevässä määrin kaupungeissa ja teollisuusalueilla. Vierailee myös kaatopaikoilla.
Pesä sijaitsee rotkon tai kalliojyrkänteen hyllyllä tai kolossa, tai korkean betonirakennuksen kolossa tai ulkonemassa. Se on rakennettu oksista ja risuista, joskus myös tuoreista akaasian oksista, sekä vuorattu karvoilla, höyhenillä ja paperinpaloilla. Turkoosin värisiämunia on 3–5 ja naaras hautoo niitä noin 16 päivää. Molemmat emot huolehtivat poikasista, jotka ovat lentokykyisiä 28-31 päivän ikäisinä. Noin 2 viikkoa tästä ne itsenäistyvät ja muodostavat nuorten lintujen parvia.[3]
Ruokailee tavallisesti parvissa. Syö hedelmiä ja selkärangattomia. Laitumilla kuljeskelevista eläimistä, kuten naudoista, aaseista ja kameleista, se käy poimimassa loisia ja muita ötököitä. Kauriista se tutkii etenkin pään ja peräaukon tienoon.[3]
