Luotain on nimetty egyptiläisenRosettan kiven, jonka avulla ratkaistiinhieroglyfikirjoitus, mukaan. Rosetta-luotaimen toivotaan antavan uutta tietoaaurinkokunnan tilasta ennen planeettojen muodostumista.
Laskeutuja on saanut nimenNiilin Philae-saaren mukaan. Tuolta saarelta löytyiobeliski, jonka monikielisen tekstin avullaRosettan kivi pystyttiin kääntämään.
Rosetta kiersi ja tutki kohdekomeettaansa 789 Maan vuorokauden ajan. Tehtävänsä päätteeksi luotain ohjattiin törmäämään komeettaan. Yhteys Rosettaan menetettiin suunnitellusti30. syyskuuta2016 kello 11.19 (UTC).[1]
1980-luvullaHalleyn komeetan ohilento aiheutti paljon kohua. Useat avaruusluotaimet lensivät komeetan ohi pyrkien tutkimaan sitä. Tällaisia olivat mm.NASAnICE, NeuvostoliitonVega ja ESAnGiotto. Niille kaivattiin jatkoa.
NASA ja ESA aloittivat yhteisten komeettamissioiden suunnittelun. NASA veti Comet Rendezvous Asteroid Flyby (CRAF) -lentoa, ja ESA johti sitä seuraavaa Comet Nucleus Sample Return (CNSR) -lentoa. Molempien piti perustua Mariner Mark II -satelliittirunkoon. CRAF oliCassinin sisaralus, ja kun Cassinin kustannukset nousivat vuonna 1992 liian suuriksi, NASA peruutti CRAF-mission. ESA pyrki tämän jälkeen toimimaan itsenäisesti. Vuoteen 1993 mennessä ESAkin totesi näytteenhaun komeetalta Maahan liian kalliiksi. Tämän jälkeen ESAn missiosta tuli CRAFin kaltainen, ohilentoon yhdistettiin kuitenkin laskeutuminen pinnalle.
Rosetta oli alun perin tarkoitus laukaista12. tammikuuta2003 kohtaamaan komeetta46P/Wirtanen vuonna 2011.Ariane 5:n laukaisu epäonnistui11. joulukuuta2002, ja siksi Rosettaa ei uskallettu laukaista vuoden 2003 alussa. Tämän takia komeetan uudeksi kohteeksi piti valita komeetta 67P/Tšurjumov–Gerasimenkon, joka saavutettaisiin vuonna 2014.
SuomalainenPatria on suunnitellut ja rakentanut Rosettan runkorakenteen (alumiinihunajakennorakenne) sekä sen sähkötehon jakelun laitteita.Ilmatieteen laitos on rakentanut osia Rosettan ja sen laskeutujan instrumenteista. Luotaimessa niistä ovat COSIMA (Cometary Secondary Ion Mass Analyzer), MIP (Mutual Impedance Probe), LAP (Langmuir Probe) ja ICA (Ion Composition Analyzer). Laskeutujaan Ilmatieteen laitos toimitti veden etsintään käytettävän PP-laitteen (Permittivity Probe), massamuistin (CDMS/MEM) laskeutujan tietokoneyksikköön sekä maatukilaitteistot COSIMAlle ja MIP:lle.[2]
8. marraskuuta2007: julkaistiin tieto uudesta asteroidista, joka sai rutiininomaisesti luettelodesignaation2007 VN84. Asteroidin radanmääritys osoitti, että se tulee ohittamaanMaan vain 0,000081AU:n eli 1,89 maapallon säteen etäisyydeltä (vastaa noin 5 600 km:n korkeutta maanpinnasta).[4] Varsin nopeasti kuitenkin huomattiin asteroidin radan vastaavan Rosetta-luotaimen rataa ja osoittautui, että kohde 2007 VN84 todellakin on Rosetta, joka oli saapumassa Maan läheisyyteen hakemaan vauhdinlisäystä. Asteroidien luetteloinnista vastaavaIAU:nMinor Planet Center jäädyttikin uuden ”asteroidin” luettelotunnuksen vuorokauden vaihduttua marraskuun yhdeksänneksi, vain vajaa kaksi tuntia löydön virallisen julkaisun jälkeen.[5][6]
5. syyskuuta2008: asteroidiŠteinsin ohilento. Tästä Rosettan ensimmäisestä tieteellisestä tutkimuskohteesta haettiin lisätietoa muun muassa asteroidin koostumuksesta.[7] Ohilennon aikana ilmeni, että asteroidin muoto epäsymmetrinen timantti. Sen mitat ovat 5,9 x 4,0 kilometriä. Šteinsilla on suurikraatteri pohjoispuolella ja seitsemästä pienemmästä kraatterista koostuva ketju.[8]
Tampereen teknillisen yliopiston professori Mikko Kaasalaisen johtama tutkimusryhmä onnistui kartoittamaan matemaattisen mallin avulla Šteinsin pimeän puolen.[9]
10. heinäkuuta2010: asteroidi21 Lutetian ohilento 3 162 km:n etäisyydeltä. Luotain otti runsaasti kuvia siitä. Asteroidin muoto muistuttaa etäisesti perunaa ja sen halkaisija on 134 kilometriä. Ohilennon aikana luotaimen nopeus oli 15 km/s, ja ohilento oli ohi minuutissa.[10][11]
20. tammikuuta2014: luotain heräsi 957 vuorokauden horroksesta ja lähetti Maahan viestin, joka ESA:n twitter-tilillä julkaistiin twiittinä: ”Hei maailma”.[12]
15. syyskuuta 2014: luotaimen Philae-laskeutujalle löydettiin laskeutumispaikka. Laskeutumisen arvioitiin tapahtuvan marraskuussa.[13]
12. marraskuuta 2014: luotaimen Philae-laskeutuja laskeutui onnistuneesti komeetan pinnalle.[14]
