Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Rokokoo

Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Matala ja kaarevalinjainen rokokoo-tuoli, joka on koristeltu sarjan ja selustan yläosan keskeltä sekä kaarevien etujalkojen yläosasta. Jaloissa ei ole tukiristikkoa kuten aiemmissa tyyleissä.[1]

Rokokoo ontyylisuuntaus, joka syntyiRanskan hovissa 1700-luvun alkupuolella ja levisi sieltä muihin Euroopan maihin. Rokokoota edelsibarokki ja seurasi taiteenlajista riippuenuusklassismi taiklassismi.[2] Rokokoo on ensisijaisestisisustus- jahuonekalutyyli, mutta sen vaikutus näkyi 1700-luvulla myös muilla aloilla. Rokokoon piirteitä ovat mukavuuden tavoittelu, siro leikillisyys, eloisat ääriviivat, kaarevat linjat ja kevyt väriasteikko.

Nimitys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Rocaille-aiheinen ikkunakoristeObermarchtalissa Saksassa.

Rokokoon nimitys tulee tyylille tunnusomaisista koristeaiheista jaornamenteista.Rocaille on alun perin tarkoittanut kivistä, simpukoista tai koralleista tehtyä koristeluolaa tai muuta sommitelmaapuutarhasuunnittelussa ja -arkkitehtuurissa.[3]

Rokokoo-nimitystä käytettiin myös pilkkanimenä, sillä jotkut näkivät erityisesti myöhäisen rokokoon yhtä teennäisenä kuin sen suosimatluolasommitelmat.[4]

Vaiheet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranska

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Rokokoon varhaisvaihe alkoi Ranskassa vuonna 1715Aurinkokuningas Ludvig XIV:n kuoltua ja kesti vuoteen 1730. Aurinkokuninkaan aikana vallalla ollut jäykkä, kaavamainen ja mahtaileva barokki alkoi korvautua uudella, vapaammalla ja hienostuneemmalla elämäntavalla.[5]

Rocaille-ornamentin rokokoohon toi italialaissyntyinen kuninkaallinen suunnittelijaJuste-Aurèle Meissonnier, joka myös antoi rokokoolle sen tunnusomaisen järjestelmällisenepäsymmetrian. Meissonnier loi rokokoolle pohjan 1720-luvulla hopea- ja pronssiesineillään, sisustuksillaan ja huonekaluillaan, ja hänen tyyliään kutsuttiin nimityksellägrande pittoresque.[6] Toinen johtava varhaisrokokoon sisustussuunnitelija oliGilles Marie Oppenord, joka oliOrleansin herttuan hoviarkkitehti. Myös taidemaalari ja sisustussuunnittelijaAntoine Watteaulla oli vaikutuksensa varhaisrokokoon kehitykseen. Varhaisvaiheen nimekkäin huonekalusuunnittelija oli lipastoistaan tunnettuCharles Cressent, Orleansin herttuan hoviebenisti.[7]

Ranskan täysrokokoon (Ludvig XV:n tyyli) aika oli vuosina 1730–1750.[5] Kauden tunnetuin puuseppä oliJean Francois Oeben.[8] Myöhäisrokokoo kesti Ranskassa vuodet 1750–1774 kuningasLudvig XV:n kuolemaan, jolloin sen syrjäytti arkkitehtuurissa ja sisustuksessauusklassismi.[5]

Muut maat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Englannissa rokokoo sai vaikutteita etenkin Ranskan varhaisrokokoosta, ja se kehittyi maassa omaperäiseksi tyyliksi. Englantilaisen rokokoon varhaiskausi 1720–1750 nimettiin kuningatarAnnan mukaanQueen Anne -tyyliksi. Siihen otettiin piirteitä myöhäisbarokista,gotiikasta ja kiinalaisuudesta. Englantilainen täysrokokoo vuosina 1750–1780 on nimetty aikansa nimekkäimmän huonekalusuunnittelijanThomas Chippendalen mukaanchippendaletyyliksi.[5] Englantilainen rokokoo oli ranskalaiseen verrattuna suoralinjaisempaa ja hillitympää, käsityöläisten taidetta.[9]

Saksassa, Italiassa ja Espanjassa rokokoo kehittyi pidemmälle kuin Ranskassa, mutta tyyli sai esikuvaansa raskaamman ja hengettömämmän sävyn.[10] Ruotsiin rokokoo saapui 1730-luvun alussa ranskalaisten taiteilijoiden mukana. Rokokoon valtavuosikymmenetRuotsissa olivat 1750-luvulta 1780-luvulle. Suomessa varhaisrokokoo omaksuttiin 1720-luvulla Englannista, ja tyyli jäi vallitsevaksi kokovapauden ajaksi.[11] Ranskalainen rokokoo ei Suomessa saavuttanut suosiota, ja se jäi aateliston ja yläluokan piiriin hillittynä muunnelmana. Etenkään sille tyypillistä epäsymmetriaa ei Suomessa juuri koskaan nähty.[12]

Uusrokokoo

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Uusrokokoo nousikertaustyylinä muotiin aluksi Ranskassa 1830-luvulla ja myöhemmin muualla, ja se säilytti suosionsa vuosisadan loppuun asti. Toisin kuin 1700-luvulla, uusrokokoossa suosittiin tummia puulajeja, kuten pähkinäpuuta jamahonkia. Huonekalujen kaarevuudessa mentiin entistä pidemmälle, ja verhoilua käytettiin aiempaa enemmän. Suomeen uusrokokoo tuli 1840-luvullaPietarista.[13]

Piirteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Sisustus ja arkkitehtuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
RokokoohuoneHatsinassa, Venäjällä 1800-luvulla. MaalausEduard Gau, 1878.

Rokokoo oli hovityyli, jonka keskus oliPariisi, Ranskan taide- ja seuraelämän keskus.[5] Rokokoo oli ennen kaikkea sisustustyyli; sen vaikutus arkkitehtuuriin oli melko pieni ja ilmenee yksikerroksisten rakennusten suosimisessa. Sisustustyylinä rokokoo oli kuitenkin hyvin kokonaisvaltainen – huoneiden koko interiööri suunniteltiin yhteen sointuvaksi jokaista yksityiskohtaa myöten.[14]

Rokokoon piirteitä olivat pyrkimys miellyttää, siro leikillisyys, eloisat ääriviivat ja kevyt väriasteikko. Suoria kulmia vältettiin, ja sisustusta hallitsivat epäsymmetria ja kaariviivat, liike ja keveys. Takat pienenivät aikaisemmasta, ja ovi- ja ikkuna-aukot muuttuivat korkeammiksi. Kultauksen käyttöä vähennettiin, ja heleät värit sekä helmenharmaa tulivat käyttöön. Tapetteina ja päällisinä käytettiin koristeellisesti kuvioitujasilkkejä. Seinillä käytettiin rintapaneeleja.[15]

Rokokoon suosikkihuonekalu olisohva, joita suunniteltiin monenmuotoisina. Sohvan merkitys rokokoossa kuvasti tyylin pyrkimystä mukavuuteen. Kalusteet alettiin myös järjestellä aiemmasta poiketen pois seinän vierestä vapaamuotoisiin ryhmiin, jotta ihmiset saattoivat viihtyä huoneissa seurustellen. Pienet ja helposti siirreltävät pöydät tulivat muotiin, ja niistä keksittiin monenlaisia muunnelmia. Peilien merkitys sisustuksessa nousi oleelliseksi, sillä niiden avulla huoneisiin saatiin valoisuutta samoin kuin uusistakristallikruunuista ja posliinikyntteliköistäkin.[16]

Lipasto vuodelta 1765. Rokokoolipastolle tyypillistä ovat kaarevat muodot, koristeelliset pronssihelat ja marmorikansi.

Rokokoon kalusteet tehtiin aiempaa vaaleammasta puusta, kutenpähkinäpuusta,pyökistä tairuusupuusta, ja ne usein maalattiin helein värein ja päällystettiin kauniisti. Tuoleista tehtiin mukavia istua, ja niiden selustat mataloituivat ja jaloista sekä selästä tehtiin kaarevat, minkä oli mahdollistanut kovien puulajien käyttöönotto materiaalina.[16][17] Vuoteissa suosittiin katoksia ja puolikatoksia, päätyjä ja kulmapylväitä.[16]

Rokokoon aikana otettiin käyttöönlipastot, lipastokaapit ja kirjakaapit. Etenkin lipastoista tehtiin kauniita ja koristeltuja, ja niiden kansi oli usein värillistämarmoria. Eräs täysrokokoolle tyypillinen tuote oli pulleamuotoinen lipasto, ”mahapiironki”.[16]

Leimallista rokokoon sisustustaiteelle oli etenkin kiinalaisuus,chinoiserie. MielenkiintoKiinaan oli Euroopassa suurimmillaan juuri rokokoon aikana. Kaukoidästä tuotiin Eurooppaan uusia ja nopeasti suosioon nousseita materiaaleja kutenrottinkia, jalopuuta,helmiäistä, lakkahuonekaluja,posliinia, emalitöitä, norsunluuveistoksia, paperi- ja silkkitapetteja,riikinkukon sulkia, peililasille tehtyjä maalauksia sekä erilaisia kankaita kuten silkkiä,satiineja,tafteja jasametteja. Myös kiinalaiset sermit, huonekalut, paneelit ja pikkuesineet jäljitelmineen tulivat suosituiksi. Arkkitehtuurissa kiinalaisuuden vaikutusta olivat matalatpaviljongit.[18]

Maalaustaide

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Jean-Antoine Watteau,Pyhiinvaellus Kytheraan, 1717.

Rokokoon maalaustaiteen aihevalinnoissa näkyvätsensuaalinen kauneus ja elämänilo, ja niihin kuului fantasiahahmoja ja kepeitäeroottisia kohtauksia. Joutilaan yläluokan huvielämän kuvauksiin sijoitettiin keskustelevia nuoria miehiä ja naisia sekä erilaisia vauhdikkaita seuraelämään kuuluvia tapahtumia.[19]

Rokokoonmuotokuvataiteessa tavoiteltiin intiimisti kohteen persoonallisuutta, ja tyypillisiä ajalle olivat henkevästi ja vapautuneesti toteutetut naisten muotokuvat.[19]

Rokokookauden taidemaalarit suosivatöljyvärejä ja aiempaa enemmän myöspastellimaalausta. Tunnetuimpia tyylisuunnan edustajia olivatAntoine Watteau (1684–1721),Francois Boucher (1703–1770),Rosalba Carriera jaJean-Honoré Fragonard (1732–1806).[19]

Rokokoon aika merkitsi myös Euroopan taidemaailman laajenemista, kun pohjoismaisia maalareita otettiin ensi kerran eurooppalaisen taidemaailman jäseniksi ja Pohjois-Eurooppaan ja Venäjälle perustettiin kansallisiataideakatemioita, joita käynnistämään kutsuttiin ranskalaisia taiteilijoita.[19]

Posliiniveistos,Franz Anton Bustelli, 1756.

Veistotaide

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Rokokoonveistotaiteelle ovat tyypillisiä etenkin posliinista valmistetut pienikokoiset ihmishahmoja esittävätfiguriiniveistokset.[2] Aiemmasta jännittyneestä barokkityylistä poiketen rokokooveistosten hahmot ovat usein levollisissa asennoissa.[20]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Galantti tyyli

Musiikissa rokokoo liitetään enemmän sosiaalis-kulttuuriseen kuin musiikilliseen näkökulmaan. Rokokoohon luetaan 1700-luvun aateliston ja ylemmän porvariston pittoreskia musiikkimakua edustavia teoksia, ranskalainen 1700-luvun alun huilukoulukunta ja viulukoulu,François Couperinin pikkukappaleet jaJean-Philippe Rameaun harmoniset yllätykset. Rokokoota vastaava aikalainen musiikkityyli ongalantti tyyli. Sille on tunnusomaistahomofonia, pienten ornamenttien runsas ja intiimi käyttö sekä soitinten vähäisyys verrattuna edeltäviin tyyleihin.[21]

Pukeutuminen

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
François Boucher,Madame de Pompadour, 1756.

Rokokoon aika olimuodissa hyvin monivivahteista. Muodin noudattamisesta tuli entistä suurempien kansanjoukkojen hupia, ja muotiteollisuus sekä muotilehdet kukoistivat niin Ranskassa kuin Englannissakin.[22]

Naisten muotiin kuuluivat etenkin muhkeat hameenhelmat ja kireät yläosat sekäkorsetit. Pääntie oli neliön mallinen, kankaat kukkakuvioisia ja koristelu runsasta. Suurimmat hameet olivat ranskalaisnaisilla, jopa kolme metriä leveät, ja niissä saattoi olla pitkä laahus. Edessä olevasta halkiosta näkyi alushame. Englannissa puvut olivat yksinkertaisempia, ja avoimen yläosan kanssa käytettiin usein huivia. Myös Ranskan aatelismiesten pukeutuminen oli hyvin näyttävää.[23][22]

Naiset puuteroivat hiuslaitteensa, ja aikakauden loppupuolella niin naiset kuin miehetkin ryhtyivät suosimaan peruukkeja, joita naiset koristelivat mielikuvituksellisin koristein.[22]

Rokokoon tärkein muodinluoja oliMadame de Pompadour, Ranskan kuninkaan rakastajatar. Hänen viehtymyksensäpastelliväreihin ja kepeään tyyliin nosti hennot raidat ja kukkakuviot suosioon. Myöhemmässä vaiheessa näkyvään asemaan muodin esikuvana nousiMarie-Antoinette, joka suosi näyttävyyttä.[22]

Esimerkkejä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Esineitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Yksityiskohta Ludvig XV:n aikaisesta tuolista.
    Yksityiskohta Ludvig XV:n aikaisesta tuolista.
  • Siro rokokootyylinen pikkupöytä.
    Siro rokokootyylinen pikkupöytä.
  • Brittiläistä Chelsea-posliinia 1760-luvulta.
    BrittiläistäChelsea-posliinia 1760-luvulta.
  • Rokokoo-posliinia, Jacques-François Micaud.
    Rokokoo-posliinia, Jacques-François Micaud.
  • Tummasävyistä uusrokokoota, n. 1860, Joseph Meeks and Sons, Yhdysvallat.
    Tummasävyistä uusrokokoota, n. 1860, Joseph Meeks and Sons, Yhdysvallat.

Sisustusta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Rakennuksia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kankaita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Rokokoo-tyylinen vaatekangas noin vuodelta 1735.
    Rokokoo-tyylinen vaatekangas noin vuodelta 1735.
  • Rokokoo-koristeltu ranskalainen alushame ja puku, 1775−1780.
    Rokokoo-koristeltu ranskalainen alushame ja puku, 1775−1780.
  • John Collet, Korsetin käyttöä, eli muoti ennen mukavuutta, 1777.
    John Collet,Korsetin käyttöä, eli muoti ennen mukavuutta, 1777.

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Nokela, Leena: Sisustustyylit antiikista nykyaikaan. Otava, 1991 (1. painos 1981). ISBN 951-1-11455-7

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Nokela, s. 116.
  2. abRokokoo Jyväskylän yliopisto. Viitattu 20.4.2014.
  3. Valkeapää, Leena, Ulla Salmela, and Elina Bonelius: Taidehistorian sanasto. Jyväskylän yliopisto, TAIKU / Taidehistoria, 1997/2003. ISBN 951-34-0991-0 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 10.8.2016.
  4. Nokela, s. 78–79.
  5. abcdeNokela, s. 78.
  6. Nokela, s. 79.
  7. Nokela, s. 79–81.
  8. Nokela, s. 72.
  9. Nokela, s. 88.
  10. Nokela, s. 90.
  11. Nokela, s. 78, 94.
  12. Nokela, s. 93.
  13. Nokela, s. 256–257.
  14. Nokela, s. 81.
  15. Nokela, s. 81–82.
  16. abcdNokela, s. 83.
  17. Rokokoo 1720–1775 Pohjois-Pohjanmaan museo. Viitattu 20.4.2014.
  18. Nokela, s. 84–88.
  19. abcdRokokoon maalaustaide Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos, Jyväskylän yliopisto. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 20.4.2014.
  20. Jess Kroll: The Difference Between the Rococo and the Baroque Periods eHow. Viitattu 20.4.2014.
  21. Leena Unkari-Virtanen: Kokoelma:Länsimainen taidemusiikki Sibelius-akatemia. Viitattu 20.4.2014.
  22. abcdAbigail Westover: Rococo: florid or excessively elaborate 14.5.2012. History of Costume. Viitattu 20.4.2014.
  23. Rokokoo pukuni.webs.com. Arkistoitu 21.4.2014. Viitattu 20.4.2014.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestarokokoo.
Taidesuuntauksia
Esihistoriallinen taide
Klassinen aika
Bysantti
1000–1300-luvut
Renessanssi 1400-luku
1500-luku
1600-luku
1700-luku
1800-luku
Modernismi 1900 alkaen
1920 alkaen
1945 alkaen
Nykytaide 1960 alkaen
1980 alkaen
2000 alkaen
Vuodesta 1000 alkaen kyseessä ovat länsimaiset taidesuuntaukset
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rokokoo&oldid=22900045
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp