Robotit (alkuperäinen englanninkielinen teosI, Robot) onIsaac Asimovin vuonna 1950 ensi kertaa julkaistuscifi-novellikokoelma. Novellit ovat itsenäisiä tarinoita, mutta liittyvät ihmisten,robottien jamoraalin teemoihin. Tarinoissa esiintyy myös ensi kertaa Asimovin luomatRobotiikan kolme pääsääntöä.
I, Robotin novellit julkaistiin yhdessäRest of the Robots -kokoelman (1964) kanssa vuonna 1982 nimelläThe Complete Robot. Vuonna1985 tästä ilmestyi lyhennetty suomennos nimelläRobotit (Kirjayhtymä 1985). Kokoelmassa ollutKaksisataavuotias ihminen voitti pitkän novellinHugo- jaNebula-palkinnon.
Se sisälsi novellit:
Toni Jerrman kirjoittiTähtivaeltaja-lehden 4/1985 arvostelussa, ettäRobotit-kokoelman ja sen alkuteoksen tarinat ovat järkyttävän yksinkertaisia. Mukana on vain pari siedettävää tarinaa. Jerrmanin mukaan novelleissa ei ole hitustakaan uusia ajatuksia.Pulp-lehdistön aikaan tarinat saattoivat olla kovia, mutta nykylukijalle Asimovin novelleilla ei ole mitään annettavaa.[1]
Portti-lehden arvostelijaJohanna Sinisalon mukaan kokoelma on tyhjänpäiväinen. Kirjailija jakaa roboteilleen kiusallisesti inhimillisiä piirteitä. Käytännöllisin robotti ei tosiasiassa olisi muodoltaan ja käyttäytymiskaavaltaan ihmisen kopio. Sinisalosta tuntuu kuin kirjailija olisi halunnut luoda uuden rodun, ”johon voi sitten voidaan suhtautua huvittuneen suvaitsevasti tai jopa kiintymyksellä (jos ollaan tarpeeksi vapaamielisiä) tai jota voi vapaasti vihata, alistaa ja pelätä”. Kertomusten juonet ovat ennalta-arvattavia ja henkilöt latteita.[2]
Antti Oikarinen kirjoitti teoksessaUlkomaisia tieteiskirjailijoita 1, että Asimovin robottinovellit ovat hämmästyttävän tylsiä, puisevia ja ennalta-arvattavia.[3]