| Robert Lucas | |
|---|---|
.jpg) | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. syyskuuta1937 |
| Kuollut | 15. toukokuuta2023 (85 vuotta) |
| Kansalaisuus | yhdysvaltalainen |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | H. Gregg Lewis ja Dale W. Jorgenson |
| Instituutti | Chicagon yliopisto |
| Tutkimusalue | rahapolitiikka, rationaalisten odotusten teoria |
| Tunnetut työt | Lucasin kritiikki |
| Palkinnot |  Nobelin taloustieteen palkinto |
| Infobox OK | |
Robert Emerson Lucas Jr. (15. syyskuuta1937Yakima,Washington –15. toukokuuta2023[1]) oliyhdysvaltalainenekonomisti, joka toimi pitkäänChicagon yliopiston professorina. Lucas tunnetaan parhaiten rationaalisten odotusten hypoteesista, Lucasin kritiikistä jarahan neutraaliuden tutkimuksestaan, ja hänen vaikutustaantaloustieteen tutkimukseen 1970-luvulta eteenpäin pidetään huomattavana.[2][3] Lucas saiNobelin taloustieteen palkinnon vuonna 1995.[4]
Lucas syntyi Yakimassa, Washingtonin osavaltiossa Robert ja Jane Lucasin esikoiseksi. Vanhemmat olivat muuttaneet YakimaanSeattlesta avatakseen pienen ravintolan, mutta taloudellisen tilanteen huonontuminen pakotti perheen palaamaan Seattleentoisen maailmansodan aikana. Vaikka Lucas tultiin tuntemaan vanhemmalla iälläänkeynesiläisen talouspolitiikan kriitikkona, hänen vanhempansa itse olivat innokkaitaFranklin D. RooseveltinNew Deal -politiikan kannattajia.[4]
Valmistuttuaan Roosevelt High Schoolista 1955, Lucas koki alustavasti haluavansa opiskella yliopistossa insinööritieteitä oltuaan koulussa hyvä matematiikassa ja luonnontieteissä. Saatuaan kuitenkin stipendinChicagon yliopistoon, hän joutui luopumaan insinöörihaaveista, koska yliopistossa ei ollut alan koulutusta. Luettuaan ensin muutamia matematiikan kursseja, Lucas päätyi lopulta opiskelemaan historiaa pääaineenaan Chicagossa ja suoritti lopulta kyseiseltä alalta alemman korkeakoulututkinnon (Bachelor of Arts).[4][3] Lucas sai stipendin tohtoriopintoihinBerkeleyhyn, Kalifornian yliopistoon, mutta vaihtoi kesken opintojen taloustieteeseen, joita opiskellakseen hän palasi takaisin Chicagoon. Lucas omaksui nopeasti vankan pohjan taloustieteen perusteiden tuntemuksessa suorittamalla paitsi alan kursseja kuin myös lukemalla yksityiskohtaisen tarkastiPaul Samuelsoninmagnum opustaFoundation of Economic Analysis.[4] Hän väitteli lopulta tohtoriksi taloustieteestä Chicagossa 1964 aiheenaan työn ja pääoman substituutiojousto Yhdysvaltain teollisuudessa.[3]
Akateemisen uransa alkuvaiheessa Lucas oli apulaisprofessorina ja professorinaCarnegie Mellon -yliopistossa 1963–1974, josta hän siirtyi opettamaan Chicagoon 1974 ja piti oppituolia hallussaan vuodesta 1980 lähtien.[3] Hän toimi myösAmerican Economic Associationin vuosittaisena puheenjohtajana 2002.[5]
Lucasin merkittävimpänä saavutuksena voidaan pitää makrotaloustieteen painopisteen siirtämistä entistä enemmän teoreettisen tutkimuksen suuntaan. Hänen mielestään tutkimuksen tehtävänä oli luoda abstrakteja matemaattisia malleja, joilla pystyttäisiin simuloimaan mahdollisimman tarkasti erilaisten politiikanmuutosten vaikutuksia joutumatta turvautumaan potentiaalisesti mielivaltaisen kalliisiin tosielämän kokeiluihin – mallien paremmuutta vertaillaan keskenään siis sillä perusteella, kuinka monella eri osa-alueella ne onnistuvat ”matkimaan” todellisuutta.[6] Mallien dynamiikka perustuu taloudenpitäjien huolellisesti määriteltyihin optimointiongelmiin, joiden ratkaisuna on hintamekanismin kautta tapahtuva markkinatasapaino[3]; esimerkki suhdannevaihtelut ovat Lucasin näkökulmasta luonnollisia lopputuloksia, kun taloudenpitäjät reagoivat ulkoisiin shokkeihin, eivätkä niinkään taloudessa jäykän hintamekanismin aiheuttamia epätasapainoja kuten aiempi keynesiläinen paradigma oli tulkinnut asian.[2] Luultavasti merkittävin yksittäinen perintö, jonka Lucas on jättänyt nykyiseen makrotaloustieteen tutkimukseen, onrationaalisten odotusten teorian vakiinnuttaminen osaksi tutkimuksen valtavirtaa[2][3]; hypoteesin mukaan taloudenpitäjien ennustukset eivät keskimäärin poikkea todellisista lopputuloksista.[7]
