Johan Georg Robert Boldt (3. tammikuuta1861Kuopio –26. kesäkuuta1923Helsinki) oli suomalainen opettaja ja kotiseutututkimuksen uranuurtaja. Boldt oli perustamassa Suomen ensimmäistäkotiseutuyhdistystäLohjalla 1894.[1]
Boldtin vanhemmat olivat kenraalimajuriJohan Dietrich Boldt ja Kuopion piispan, tohtoriRobert Frosteruksen tytär Nanny Frosterus. ToimittajaJean Boldt, kirjailija ja kirjastonhoitajaAlexander Boldt sekä sosialisti ja uskontofilosofiGeorg Boldt olivat hänen veljiään. Boldt pääsi ylioppilaaksi 1878 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnonHelsingin yliopistossa 1881. Boldt opiskeli tämän jälkeen pari vuottakasvitiedettäTukholmassa. Boldt kävi ensimmäisen kerran Lohjalla 1886 kasvitieteellisten tutkimustensa yhteydessä ja 1887 Boldtin leskeksi jäänyt äiti Nanny Frosterus vuokrasi kesähuvilan Lohjan Humppilanniemestä Hormajärven rannalta. Boldt tutustui läheisenPaloniemen kartanon omistajan, insinööri Albert Granstedtin tyttäreen Signe Maria Granstedtiin (1865–1929) ja meni hänen kanssaan naimisiin 1891.
Boldt toimiHelsingissä luonnonhistorian ja maantieteen opettajana ja kesät hän vietti vaimoineen Lohjan seudulla. Boldtin aloitteesta Lohjalla perustettiin 24. maaliskuuta 1894 Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys,Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävät. Boldt oli erityisen kiinnostunut suullisen kansanperinteen keräämisestä ja hän julkaisi uuden yhdistyksen nimissä useita tutkimuksia. Vuosina 1896–1897 yhdistys julkaisi kaksiLohjanjärven syvyyskarttaa joista Boldt ol laatinut järven itäpuolen käsittävän osuuden tehtyään noin 1400 syvyysluotausta.
Siirryttyään opettajaksiPoriin 1899 Boldt perusti sinne 1901 Länsi-Satakunnan kotiseutuyhdistyksen. Palattuaan myöhemmin Helsinkiin hän oli perustamassa Uudenmaan Kotiseutututkimuksen ystävät -nimistä yhdistystä ja vaikutti myös uusien kotiseutuyhdistysten perustamiseen lähinnä ruotsinkieliselle Uudellemaalle.
Boldt kuoli 1923 vähän ennen Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävien järjestämiä Lohjan 600-vuotisjuhlia. Hänet haudattiin lähelleLohjan Pyhän Laurin kirkkoa. Boldtin haudalla on Lohjan Kotiseutututkimuksen ystävien pystyttämä muistokivi, ja Boldtin aloitteesta 1911 perustetunLohjan museon alueella sijaitsee Boldtin syntymän 100-vuotispäivän muistoksi 1961 paljastettu taiteilijaTheodor Schalinin 1914 veistämän kipsisen Boldtin rintakuvan mukaan 1961 tehty pronssiveistos.[2] Lohjalla sijaitsee myös Boldtinkatu.
