Arkeologisten todisteiden perustella Riiassa oli kauppakeskus jo 100-luvulla eaa.[9] Kauppakeskus sijaitsiliiviläisten muinaisella asuma-alueella ja viikinkienVäinäjoen kautta kulkevanidäntien suulla.[10][11]selvennä
1100-luvun jälkipuoliskolla alueelle alkoi tulla saksalaisia kauppiaita jaristiretkeläisiä. Vuonna 1158 Baltian saksalaiset kauppiaat perustivat kaupallisen asutuksenLiivinmaalle nykyisen Riian alueelle.[12] Noin vuonna 1180 alueelle saapui kauppiaiden mukana myös Bremenin roomalaiskatolisen arkkipiispan lähettämä lähetyssaarnaajaMeinhard, joka käynnisti liiviläisten kastamisen ja muutamaa vuotta myöhemminYkskylän (latv.Ikšķile) kirkon ja kivisen linnoituksen rakentamisen Riiasta vajaa 30 kilometriä kaakkoon eli Väinäjokea ylävirtaan. Toinen linnoitus rakennettiin asukkaiden turvaksi tätä lähemmäksi, Väinäjoen saareen nykyisenSalaspilsin lähelle. Tässä vaiheessa seutu oli vieläPolatskin ruhtinaan veronkantoaluetta ja Baltian maiden asukkaiden käännytystyökristinuskoon rauhanomaista. Vuonna 1186 Meinhard vihittiin Ykskylän piispaksi, mutta hän kuoli vuonna 1196. Hänen seuraajansa saapui käännytystyöhön paavin kannustaman ristiretkeläisjoukon mukana vuonna 1198, mutta uusi piispa sai pian surmansa taistelussa liiviläisten kanssa.[11][13][14]
Piispa Albert von Buxhövdeniä pidetään Riian perustajana.
Vuonna 1200 Liivinmaan uusi piispaAlbert von Buxhövden saapui Riikaan mukanaan 23 laivaa ja 500 aseistettua ristiretkeläistä.[11][15] Seuraavana vuonna 1201 von Buxhövden perusti Väinäjoen ja sen vähäisen Rige-sivuhaaran väliselle liiviläisalueelle Riian kaupungin hallinnolliseksi, kirkolliseksi ja kaupalliseksi keskukseksi. Kaupunki oli ensimmäinen koko Liivinmaalla. Liivinmaan piispanistuin siirrettiin Ykskylästä Riikaan, jonne ryhdyttiin rakentamaan Neitsyt Marialle omistettuatuomiokirkkoa (peruskivi vuonna 1211).[11][16][17] Vuonna 1202 Buxhövden perusti Riiassakalparitariston ritarikunnan, jonka tavoitteena oli turvata tilapäisiä ristiretkeläisiä vakaampi ritarijoukkobalttien käännytystyön turvaksi.[18] Hän myös salli hopearahan lyömisen kaupankäynnin edistämiseksi.[19]
Riika kärsi 1200-luvuilla peräti viidestä tulipalosta, minkä seurauksena kaupungissa kiellettiin puurakennusten rakentaminen kaupunginmuurien sisäpuolelle. Kaupunki kehittyi silti kauppakeskukseksi, ja se liittyiHansaliittoon vuonna 1282.[18]
Kun Hansaliiton merkitys väheni, edelleen kasvanut Riika joutui yhä enemmän ulkomaiden poliittisen ja sotilaallisen mielenkiinnon kohteeksi.Uskonpuhdistuksessa maat, mukaan lukien Riika, siirtyivät protestanttisuuteen.[14] Vuonna 1561 Riika sai 20 vuodeksi vapaakaupungin aseman[15].
Vuosien 1656–1658Pohjan sodassa Riika joutuiVenäjän miehittämäksi, mutta se palautui sodan jälkeen Ruotsille.[15] Riika oli Ruotsin valtakunnan suurin kaupunki, jolla oli laajatitsehallinto-oikeudet. Vuonna 1683 ilmestyi ensimmäinen latviankielinenaapinen, ja vuonna 1698Raamattu julkaistiin latviaksi.[17]
Vuonna 1862 valmistui rautatie, joka yhdisti Riian Pietarin-Varsovan päärataanDünaburgissa. Samana vuonna perustettiin saksankielinen Riian teknillinen oppilaitos. Riian Venäläis-balttilainen vaunutehdas kasvoi Venäjän johtavaksi junavaunujen tuottajaksi.[23]
Riiasta tuli yksi Venäjän tärkeimmistä satamakaupungeista, jollaisena se pysyiensimmäiseen maailmansotaan saakka. Puutavaran vientisatamana se kasvoi maailman suurimmaksi. 1900-luvun alkuun mennessä Riika oli tullut myös huomattavaksi teollisuuskaupungiksi, ja se oli Venäjän kolmanneksi suurin kaupunkiMoskovan jaPietarin jälkeen.[14][23]
Valtiollisista muutoksista huolimattabaltiansaksalaiset pysyivät vuosisatojen ajan Riian suurimpana väestöryhmänä. Vuonna 1867 heitä oli 42,9 prosenttia kaupungin väestöstä.[24] Kaupungin hallintokielenäkin olisaksa vuoteen 1891 saakka, jolloin sen syrjäytti tästä asemastavenäjä. Samoihin aikoihin kuitenkin latvialaiset nousivat kaupungin suurimmaksi väestöryhmäksi ja Riiasta kehittyi Latvian kansallisen heräämisen tärkein keskus.[15]
Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä Riiasta oli kehittynyt puolen miljoonan asukkaan monikulttuurinen metropoli ja Börsenbankin ja Kommerzbankin kaltaisten modernien pankkien myötä merkittävä eurooppalainen finanssikeskus.[25]
Ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1917 Saksa miehitti Riian.[14] Seuraavan vuoden maaliskuussaBrest-Litovskin rauhansopimuksen mukaan Riika olisi joutunut Saksalle, mutta kun Saksa 11. marraskuuta 1918 joutui antautumaan länsiliittoutuneille, se ei voinut pitää aluetta hallinnassaan.[15] Sen sijaan Latvia julistautui itsenäiseksi 18. marraskuuta, ja Riika tuli sen pääkaupungiksi.[14][15] Latvian itsenäistyttyä Riika menetti asemansa Venäjän kaupan keskuksena jaBritannia jaSaksa tulivat Latvian tärkeimmiksi kauppakumppaneiksi.[26]
Maailmansota oli romahduttanut kaupungin talouden ja väestömäärän. Sotavuosien aikana Riika oli kokenut seitsemän eri vallanpitäjää ja vallanvaihdokset olivat asukkaille merkinneet ryöstelyä, terroria ja kuolonuhreja.[25]
LatvialaistaWaffen-SS-legioonaa Latvian itsenäisyyspäivänä vuonna 1943.
Toisen maailmansodan aikana Latvian ja sen mukana Riian miehitti ensinNeuvostoliitto kesällä 1940[15] ja seuraavana vuonnaOperaatio Barbarossan jälkeen Saksa.[14][27] Baltiansaksalaiset pitivät Saksaa vapauttajana, mutta Riianjuutalaisväestö joutui suuresti kärsimään. Marraskuun 30. päivänä ja joulukuun 8. päivänä vuonna 1941 25 000 Riian geton juutalaista marssitettiin mäntykankaalleRumbulaan ja teloitettiin. Suuri osa Riian juutalaisista joutui kaupungin läheisyyteen perustetulleKaiserwaldin keskitysleirille.[28][29] Sodan aikana Latvia menetti melkein kolmasosan väestöstään.[15]
Riian kaupunki Neuvosto-Latvian aikaan vuonna 1967 julkaistussa postimerkissä.
Vuonna 1945 Riika joutui jälleen Neuvostoliiton miehittämäksi. Siitä tuliLatvian sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunki.[15] Teollistumisen (erityisestiVEF-elektroniikkatehtaan laajentamisen[30]) ja Neuvostoliiton asutuspolitiikan tuloksena kaupunkiin muutti suuri määrä venäläisiä, mikä muutti kaupungin väestörakenteen.[31][30]
Nopean väestönkasvun vuoksi Riikaan alettiin suunnitella 1970-luvullametroverkkoa, mikä kuitenkin jäi ympäristönsuojelijoiden ja voimistuvan itsenäisyysliikkeen vuoksi rakentamatta. 1980-luvulla Väinäjoen yli rakennettiin kolme uutta siltaa. Kaupungin väkiluku saavutti 900 000 asukkaan rajan vuonna 1989, minkä jälkeen se kääntyi laskuun.[30]
Neuvostoliiton hajottua Riiasta tuli 17. syyskuuta 1991 jälleen itsenäisen Latvian pääkaupunki.[14] Vuonna 2004 Latvia liittyiNatoon jaEuroopan unioniin. Vuonna 2004 halpalentoyhtiöiden tulo johti matkailijoiden määrän kasvuun.[32]
Riika sijaitseeItämereen kuuluvanRiianlahden etelärannikolla Rigavan rannikkotasangolla. Kaupungin historiallinen keskusta kohoaa Väinäjoen rannalla noin kymmenen kilometrin päässä merestä. Maasto on alavaa ja hiekkapitoista tasankoa, jonka korkeus on 1–10 metriä merenpinnasta.[33] Osa kaupungin alavimmasta alueesta on tulvaherkkää.
Riian ilmasto on kohtalaisen lämmin ja kostea, koska kaupunki sijaitsee lähellä merta. Kesät ovat viileät ja pilviset, ja heinäkuun korkeimpien vuorokausilämpötilojen keskiarvo on 21,7 °C. Talvet ovat melko lämpimät, ja suojasäitä on usein. Tammikuun keskimääräinen lämpötila on −5 °C. Maa peittyy lumeen tavallisesti joulukuun puolessavälissä, ja lumi sulaa maaliskuun puoleenväliin mennessä. Vuoden kaikista päivistä 40 prosenttia on pilvisiä.[33]
Lähes kaikki tärkeät Latvian rahoituslaitokset sijaitsevat Riiassa, mukaan lukienLatvian keskuspankki. Ulkomainen kauppa Riian kautta on ollut kasvussa viime vuosina, ja kauppa on saanut uutta pontta 1. toukokuuta 2004 lähtien, jolloin Latvia liittyi Euroopan unioniin. Yli 50 prosenttia Latvian yhtiöistä on rekisteröity Riian alueella.[34] Tämä näkyy myös Latvian kansantaloudessa. Maan bruttokansantuotteesta Riika toi vuonna 2009 kaikkiaan 55 prosenttia.[35]
Liikevaihdoltaan Riian kymmenen suurinta yritystä olivat joulukuussa 2009 (liikevaihto milj.LVL)[36][37]:
Latvenergo, sähkövoiman tuotanto ja jakelu (609,75)
Rimi Latvia, kauppa (404,39)
Latvijas gāze, maakaasun jakelu lämmitykseen (329,71)
Latvija Statoil, polttoaineen vähittäismyynti (260,47)
Elko grupa , tietokoneiden, tietokonetarvikkeiden ja ohjelmistojen tukkukauppa (229,45)
Latvijas mobilais telefons, mobiili tietoliikenne (146,23)
Riiassa valmistetaan noin puolet koko Latvian teollisuustuotannosta, keskittyen rahoitusalan yleishyödyllisiin palveluihin, ruokiin ja juomiin, lääkkeisiin, puunjalostus-, tulostus- ja julkaisutoimintaan, tekstiileihin ja huonekaluihin sekä tietoliikennelaitteiden valmistukseen.lähde?
Useimmat Latvian kansallisista valtateistä alkavat Riiasta. Kansainvälisistä maantiereiteistä merkittävimpiä ovateurooppatietE22 (eli valtatie A6 ja A10),E67 (Via Baltica, valtatie A1 ja A7) jaE77 (A2 ja A8), jotka kulkevat myös Riian kautta tai ohi. Muita merkittäviä valtateitä ovat A3 ja A9.[38][39][40]
Riian kansainvälinen linja-autoasema on merkittävä kaukoliikenteen keskus, jolla liikennöi runsas 30 linja-autoliikenteen yritystä. Vuonna 2009 linja-autoasemalta lähti päivittäin keskimäärin 458 vuoroa, joista 50 oli kansainvälisiä kaukoliikenteen reittejä. Vuositasolla linja-autoaseman kautta kulki 2,281 miljoonaa matkustajaa.[37]
Riian satama on tärkeä meriliikenteen keskus niin rahti- kuin matkustajalaivoille. Riiassa käy vuosittain noin 60 000 laivamatkustajaa, eniten Ruotsista ja Saksasta.[45] Latvian lipun alla purjehtivatTallinkin matkustaja-autolautatM/SIsabelle jaM/SRomantika liikennöivät väliäTukholma–Riika.[46] Sataman rahtiliikenteen odotetaan kasvavan, koska kauppa on vilkastunut Latvian ja muiden entisen Neuvostoliiton valtioiden sekä Kiinan kansantasavallan välillä.[47]
Useat matkailijat saapuvat lentäenRiian kansainväliselle lentoasemalle (RIX), joka onairBalticin kotikenttä ja Baltian suurin lentoasema.[48] Lentoasema sijaitsee kymmenen kilometriä Riian keskustasta lounaaseen. Tätä vuonna 1973 toimintansa aloittanutta lentoasemaa nykyaikaistettiin vuonna 2001 kaupungin täyttäessä 800 vuotta.[49] Maaliskuussa 2007 avattiin uusi eteläinen terminaali.[50] Kiitotien pidentämistyöt valmistuivat lokakuussa 2008, jonka jälkeen lentokentälle on voinut laskeutua suuremmillakin konetyypeillä, joita ovatAirbus A340,Boeing 747,757,767 ja777.[51] Vuotuiset matkustajamäärät ovat kasvaneet vuodesta 1993 (310 000 matkustajaa) yli neljään miljoonaan vuonna 2009, Baltian suurimmaksi.[52][53] Vuonna 2010 lentoasema sai palkinnon parhaasta yli viisi miljoonaa matkustajaa käsittelevästä lentoasemasta.[54] Vuonna 2014 valmistui EU:n rahoittama kunnostushanke, jonka myötä lentoasema kykenee käsittelemään 5-6 miljoonaa matkustajaa vuodessa.[55] Pitemmän aikavälin kehityssuunnitelman mukaan Riika tähtää 14 miljoonan matkustajan lentoasemaksi vuoteen 2032 mennessä.[56][57]
Riian tärkeimpiä nähtävyyksiä on historialliseen keskustaan kuuluva Riian vanhakaupunki eliVecrīga, jossa on paljon historiallisia kortteleita ja jonne on vuosisatojen kuluessa noussut useita korkeita kirkkoja.Riian tuomiokirkko, jonka arkkitehtuuri yhdistelee muun muassavarhaisgotiikkaa jabarokkia, rakennettiin vuoden 1211 (peruskivi) jälkeisen vuosikymmenen aikana. Se on Baltian maiden suurin kirkko.Pyhän Pietarin kirkko on 123-metrinen rakennus, jonka ylätasanteelle voi nousta hissillä.Pyhän Jaakobin katedraali edustaa arkkitehtoniselta tyylisuunnaltaan varhaisgotiikkaa.[16] Esplanāden puistossa sijaitseva ortodoksinenKristuksen syntymän katedraali on yksi Baltian maiden suurimmista ortodoksisista kirkoista.[65][66]
Vanhankaupungin läheisyydessä sijaitsee lukuisiajugendtyylisiä rakennuksia. Riiassa on monia tunnettuja aukioita, joistaRats Laukumsilla sijaitsee Riian nähtävyyksiin kuuluvaMustapäiden talo.[67] Riian keskustassa sijaitseva viiden hehtaarin laajuinenVērmanes-puutarha on Riian vanhin julkinen puisto.[68]
Väinäjoen yli johtaa useita siltoja. Vanhin näistä on keskustan rautatiesilta (latv.Dzelzceļa tilts).Kivisilta (latv.Akmens tilts) yhdistää Riian vanhankaupungin ja Pārdaugavan lähiön.Saarisilta (latv.Salu tilts) yhdistää Maskavas Forštaten ja Zaķusalan.[73]Kaapelisilta (latv.Vanšu tilts) yhdistää vanhankaupungin Ķīpsalaan.[74] Vuonna 2008 valmistui ensimmäinen osa uudestaEteläsillasta (latv.Dienvidu tilts).[75]
Latvian tasavallan presidentin kanslia toimiiRiian linnassa, Kaapelisillan kupeessa osoitteessa Pils laukums 3.[76] Kesäkuussa 2013 presidentinlinnassa suoritettiin remonttia. Sen aikana 20. kesäkuuta 2013 syttyi tulipalo, joka tuhosi historiallista irtaimistoa sekä katto- ja lattiarakenteita.[77]
Riian julkisivu kehittyy kaupungin uudistuessa.Latvian kansalliskirjaston rakentaminen alkoi syksyllä 2007 Väinäjoen rannalle.[78]Valon linnaksi nimetty kansalliskirjaston uudisrakennus otettiin käyttöön vuonna 2014.[79] Ķīpsalaan rakennetaan kolmea muuta korkeaa rakennusta – 25-kerroksista Da Vinci -kompleksia ja kahta 30-kerroksista Z-Towers-tornitaloa.[80][81]
Riian Antonijas iela -katu onVenäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 nimetty kaupunginvaltuuston päätöksellä Ukrainas neatkarības ielaksi (’Ukrainan itsenäisyyden katu’). Kadulla sijaitsee lähetystörakennuksia, muun muassa Venäjän ja Ukrainan lähetystöt. Myös Suomen suurlähetystön rakennus sijaitsee siellä.[82]
Riian korkein päättävä elin on kaupunginvaltuusto (Rīgas dome). Siihen kuuluu 60 valtuutettua, jotka valitaan neljän vuoden välein järjestettävissä kunnallisvaaleissa. Valtuutetut valitsevat keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan, joka on samalla Riian kaupunginjohtaja, sekä kolme varakaupunginjohtajaa. Nykyinen kaupunginjohtaja (vuodesta 2020) onMārtiņš Staķis[83]. Kaupunginhallitukseen (Rīgas domes prezidijs) kuuluu kaupunginjohtaja sekä edustajia valtuuston poliittisista ryhmittymistä näiden valtuustopaikkamäärän mukaan.[84]
Riika on jaettu seitsemään hallinnolliseen piiriin. Kolme näistä perustettiin 1. syyskuuta 1941, ja kolme muuta perustettiin lokakuussa 1969.[85] Riiassa ei ole virallisia alemman tason hallinnollisia yksiköitä, mutta Riian kaupunginvaltuusto valmistelee suunnitelmaa, jossa Riika tulee koostumaan 58 kaupunginosasta.[86][87] Nykyiset piirien nimet on vahvistettu 28. joulukuuta 1990.[88]
Maaliskuun 2011 väestönlaskennan mukaan Riiassa oli 658 640 asukasta.[90] Kaupungissa asuu siis noin kolmannes koko Latvian väestöstä.[91] Riian väestöstä latvialaisia on 42,33 prosenttia, venäläisiä 41,03 prosenttia, valkovenäläisiä 4,19 prosenttia, ukrainalaisia 3,86 prosenttia, puolalaisia 1,99 prosenttia, juutalaisia 1,07 prosenttia ja loput 5,53 prosenttia muita kansallisuuksia.lähde?
Riian ja samalla koko Latvian väkiluku on ollut laskusuunnassa siitä lähtien, kun maa vuonna 1991 itsenäistyi Neuvostoliitosta.[92][93]
↑Venäjän imperiumin kaupunkitilaston mukaan Riika oli vuonna 1840 yksi valtakunnan suurimmista kaupungeista. Asukasluvultaan sitä suurempia olivat vain VenäjänPietari jaMoskova sekä lisäksi (luettelon ulkopuolelle jätetyistä) imperiuminPuolan kuningaskunnan kaupungeista ainakinVarsova.
↑abVuotta 2011 edeltävien vuosien osin laskennallisiin väkilukuarvioihin on syytä suhtautua varauksella. Maaliskuun 2011 väestönlaskennan väkiluvun pudotus edellisvuosiin verrattuna antaa viitteitä siitä, että kaupungin asukasluku saattaa olla pudonnut edellisten lamavuosien aikana tai jo aiemmin tilastoin mallinnettua väestönmuutosta nopeammin.
Koko Latvian koulujärjestelmä sai alkunsa vuonna 1211 perustetusta Riian tuomiokirkon koulusta. 1200–1500-luvuilla opetusta annettiin lähinnä saksan kielellä. 1500-luvun puolenvälin jälkeen myös latviankielistä opetusta kehitettiin. Itsenäistymisen jälkeen, vuoden 1919 lopulla, 8–14-vuotiaille lapsille tuli oppivelvollisuus. Samana vuonna Riikaan perustettiinLatvian yliopisto, maan ensimmäinen yliopisto.[103]
Nykyäänkin Riika on Latvian sivistyksen keskus. Vuoden 2008 alussa 79 prosenttia koko Latvian korkeamman asteen opiskelijoista opiskeli Riian oppilaitoksissa. Vuonna 2010 kaupungissa oli 13 valtion ja 14 yksityistä korkeakoulua (mukaan luettuna kaksi ulkomaisen korkeakoulun sivupistettä); koko Latviassa oli tuolloin 34 korkeakoulua. Lisäksi kaupungissa toimi 10 valtiollista ja 14 yksityistä ammattikorkeakoulua.[104] Riian korkeakouluista tunnetuimpia ovat:
Latvian yliopisto, vuonna 1917 perustettu Latvian vanhin yliopisto. Sinne siirtyi aikoinaan osa vuonna 1862 perustetun Riian polyteknillisen opiston opetuksesta.
Riiassa järjestetään vuosittainRiian maraton, johon osallistui vuonna 2012 yli 18 000 juoksijaa 59 eri maasta.[112] Vuonna 2018 osallistujia oli lähes 26 000, ja he edustivat 69 maata.[113]
↑abcdZetterberg, Seppo: Henrik ja Hänen Liivinmaan kronikkansa. (Johdantoluku eli sivut 8-42 suomennettuun teokseseen Henrik, Lättiläinen:Henrikin Liivinmaan kronikka) Suomalaisen kirjallisuuden seura, Helsinki, 2003. ISBN 951-746-521-1
↑Pasažieru pārvadājumu maršrutu shema (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen reittikartta, Huom. Kartta ei esitä koko Liettuan rataverkkoa eikä kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (latviaksi)
↑Interactive Local Train Traffic Timetable (Latvian rautateiden (LDz) sisäisen liikenteen aikatauluhaku, Riian keskusasema= Riga-Pasazieru. Huom. Haussa ei näy kansainvälisiä reittejä!) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi),(latviaksi) tai(venäjäksi)
↑International Timetable and Ticket purchase via the Internet (Kansainvälisen liikenteen aikatauluhaku ja lippujen osto. Haku ei näytä kaikkia muiden junayhtiöiden Latviaan liikennöiviä junia) Latvijas dzelzceļš, LDz. Viitattu 5.11.2011. (englanniksi),(latviaksi) tai(venäjäksi)
.jpg)
