| Rhadét | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Merkittävät asuinalueet
| ||||||||||
| Kielet | rhadé | |||||||||
| Uskonnot | kristinusko, perinteiset uskot | |||||||||
| Infobox OK | ||||||||||
Rhadét (myös nimilläÊ Đê,Ede, Rade) ovat etninen ryhmäVietnaminkeskisellä ylänköalueella jaKambodžassa[2]. Rhadét ovat yksi alueen monesta eri ryhmästä, jotka tunnetaan yhdessä ylätermillädegat tai montagnard.Vietnamin sodan aikana rhadét taistelivat kommunisteja vastaan ja jatkoivat sissisotaa vuoteen 1992 saakka. Vietnamin sodan seurauksena rhadéja asuu nykyisin myösYhdysvalloissa.
Rhadéjen puhumarhadén kieli kuuluuaustronesialaisiin kieliin ja se on sukuachamien puhumalletšamin kielelle. On mahdollista, että rhadéjen edeltäjät muuttivat nykyisille alueilleen Vietnamin rannikoltavietnamilaisten siirtolaisten tieltä 900-luvun jälkeen.[3] Vietnamin jakautuessaPohjois- jaEtelä-Vietnamiin Etelä-Vietnam uudelleenasutti tuhansia vietnamilaisia keskiselle ylängölle, mikä herätti vastustusta paikallisessa väestössä.Vietnamin sodan aikanaCIA pelkäsi tämän johtavan alueen heimotkommunistien puolelle. CIA aloitti tämän torjumiseksiCIDG-ohjelman, jolla suojeltiin paikallisia kyliä kommunisteilta aseistamalla ja kouluttamalla paikallisia. Ensimmäinen CIDG-ohjelma aloitettiin Buon Enao -rhadékylässä vuonna 1961 ja seuraavan vuoden lopulla ohjelmaan oli liittynyt noin kolmasosa kaikkiaan 100 000–140 000 Vietnamin rhadésta. Myöhemmin näissä joukoissa palvelleet perustivat järjestönFront Unifié de Lutte des Races Opprimées (1965), jonka tarkoituksena oli taistella Etelä-Vietnamia ja sen uudelleenasutuspolitiikkaa vastaan. 1965 kapinoi vuosina 1964 ja 1965, mutta järjestöä saatiin neuvottelujen kautta liittymään Etelä-Vietnamin alueellisiin joukkoihin kommunisteja vastaan. FULRO jatkoi toimintaansa kommunistien voitettua Vietnamin sodan ja sen viimeiset taistelijat evakuoitiinKambodžasta vasta vuonna 1992.[4] Sodanaikaisten rhadéjen ja amerikkalaisten välisten suhteiden takia rhadéista tuli toiseksi suurin Vietnamilainen etninen ryhmä Yhdysvalloissa. Vuoteen 1989 mennessä enää noin kolmasosa rhadéista asui perinteisissä kylissään Vietnamin painostaessa paikallisia muuttamaan vietnamilaisiin kyliin. Kiistat uskonvapaudesta ja maan omistuksesta ovat johtaneet yhteenottoihin vuosina 2001 ja 2004.[3]
Historiallisesti rhadéjen pääelinkeino on ollutkaskiviljely. Pääasiallinen viljelykasvi oliriisi, jonka lisäksi myöhemmin ovat vallanneet alaa myösmaissi,pippurit jacashew-pähkinät. Ranskan siirtomaa aikana alueelle tulivat myöskahvi jaluonnonkumi.Michelin pyrki perustamaan alueelle suuria kumiplantaaseja ja rhadét tulivat tunnetuksi niillä työskentelystä kieltäytymisellä. Rhadéjen ja muiden heimojen vastarinta pakotti maanomistajat lopulta hylkäämään suunnitelmat kumiplantaaseista keskisellä ylängöllä. Osa rhadéista kasvattaa kanoja, vuohia, hanhia ja muita kotieläimiä. Myös metsästyksellä ja keräilyllä saadaan vaihtelua ruokavalioon.[3]
Rhadéjen yhteiskunta onmatrilineaarinen. Perheen lapset saavat äitinsä sukunimen ja aviopuolisoiden avioituessa mies muuttaa tavallisesti vaimonsa taloon työskennellen vaimonsa perheen omistamalla maalla. Rhadét ovat perinteisesti asuneetpitkätaloissa, joilla voi olla pituutta 30 metriä. Aina perheen tyttären avioituessa pitkätaloa pidennetään uuden parin tiloiksi. Talon jokaisella tällaisella osalla on oma ulko-ovi. Talot on rakennettu maasta kohoaville paaluille, joiden alla voidaan säilyttää esimerkiksi puuta, ruokaa tai kotieläimiä suojassa sateelta. Kylissä on tavallisesti useita pitkätaloja ja kyliä ympäröi raivattu metsäaukea, jonka tarkoituksena on suojata kylää villieläimiltä ja etenkintiikereiltä.[3]
Rhadéjen perinteiseen uskoon kuuluvat useat eri jumaluudet, joihin liittyy erilaisia rituaaleja. Myös esi-isiä kunnioitetaan rituaalein. Tärkeimmät jumaluudet liittyvät eri tavoin maatalouteen ja etenkin riisin kasvatukseen.[5] Kuolleet haudattiin mataliin hautoihin, jotta kuolleen henki saattoi paeta ja haudat ympäröitiin puukaiverruksin sen suojelemiseksi muilta hengiltä. Puiden joissa oli köynnöskasveja, linnunpesiä tai ampiaispesiä uskottiin sisältävän henkiä ja ne eivät kelvanneet talojen rakennusmateriaaliksi.Kristinusko saapui Vietnamin keskiselle ylängölle ranskalaisten roomalaiskatolilaisten ja amerikkalaisten protestanttisten kirkkojen lähetyssaarnaajien mukana 1800-luvulla. Merkittävä osa rhadéista liittyi etenkin protestanttisiinevankelikalisiin kirkkoihin Vietnamin yhdistyttyä Vietnamin sodan jälkeen.[3]
