 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedianlaatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmattarkemmin. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Tekstiä on kansantajuistettava. |
Reologia on oppimateriaalien, tyypillisestifluidien, muodonmuutoksista ja virtauksista. Se sisältää mm.kaasujen,nesteiden,polymeerien,geelien,bitumin, jaelintarvikkeidenviskoelastisten ominaisuuksien tutkimisen reologisilla mittauksilla. Mittauksilla saadaan tietoa esimerkiksi fluidien juoksevuusominaisuuksista, jotka vaikuttavat aineiden käyttäytymiseen prosessissa silloin, kun niitä siirretään tai sekoitetaan. Materiaalien reologinen käyttäytyminen riippuu yleensä niiden koostumuksesta ja mikrorakenteesta, sekä ulkoisista olosuhteista kutenlämpötilasta japaineesta.
Koskanewtonilaisten fluidienviskositeetti onvakiolämpötilassa ja -paineessa riippumaton leikkausnopeudesta, eivät ne tuota suuria ongelmia prosessilaitteiden ja putkistojen suunnittelussa.Ei-newtonilaiset virtausominaisuudet ovat kuitenkin usein toivottavia, kun prosessoitavien aineiden halutaan käyttäytyvän esimerkiksileikkausohenevasti. Ei-newtonilaisten fluidien käyttäytyminen prosessilaitteissa ja putkistoissa on huomioitava, koska fluidien käytös vaikuttaa huomattavasti lämmön- ja aineensiirtoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää sopivien sekoitussysteemien ja pumppujen valintaan. Virtausominaisuuksia kuvataanreogrammeilla, joissaleikkausjännitys taiviskositeetti esitetään leikkausnopeudenfunktiona. Viskositeettia ja sen leikkausnopeusriippuvuutta voidaan mitata rotaatiomittauksinreometreillä javiskometreillä. Oskillaatiomittausten avulla voidaan vastaavasti mitata materiaalien viskoelastisten ominaisuuksien riippuvuutta esimerkiksikulmataajuudesta (kuormitusajasta) ja oskillaatioamplitudista (muodonmuutoksen suuruudesta). Tällaisilla mittauksilla saadaan tyypillisesti tietoa mm. materiaalien jäykkyydestä jaelastisuudesta erilaisissa olosuhteissa ja erilaisten kuormitusten alaisena.
Reologiaa hyödynnetään yleisesti sekätieteellisessä tutkimuksessa ettäteollisessalaadunvalvonnassa jatuotekehityksessä.
