| Rautio | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kalajoki | |
 |  |
sijainti | |
| Sijainti | 64°04′30″N,024°12′20″E |
| Lääni | Oulun lääni |
| Kuntanumero | 688 |
| Hallinnollinen keskus | Rautio |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Kalajoki |
| Liitetty | 1973 |
| – liitoskunnat | Kalajoki Rautio |
| – syntynyt kunta | Kalajoki |
| Pinta-ala | km² [1] (1.1.1972) |
| – maa | 190,5 km² |
| Väkiluku | 1 348 (31.12.1972) |
| –väestötiheys | 7,90 as./km² |
| Infobox OK | |
Rautio onPohjois-Pohjanmaalla sijainnut entinenSuomenkunta. Kunta liitettiinKalajokeen vuonna1973. Rautio valittiinPohjois-Pohjanmaan vuoden kyläksi2004 sekä SuomenVuoden kyläksi 2022[2]. Rautiosta on löydetty muun muassakivikautista asutusta. Raution läpi kulkee Vääräjoki, joka onKalajoen sivuhaara.
Raution naapurikunnat olivatAlavieska, Kalajoki,Himanka,Kannus,Sievi jaYlivieska.
Raution alueelta on löydetty Keski-Pohjanmaalla harvinainenkampakeramiikan aikainen Kivimaan asuinpaikka. Pysyvä asutus syntyi seudullekeskiajalla.[3]
Rautio kuului hallinnollisesti ja kirkollisesti 1500-luvun alkupuolella syntyneeseen Kalajoen suurpitäjään ja vuodesta 1645 lähtien sen kappeliksi tulleeseen Evijärveen eli nykyiseen Sieviin. Jo 1740-luvulla rautiolaiset tavoittelivat kappeliseurakunnan asemaa, mutta heidän yrityksensä raukesi. Vuonna 1796 Rautiosta muodostettiin 34 talollisen anomuksesta saarnahuonekunta, jossa Kalajoen pitäjänapulainen huolehti jumalanpalveluksista, kunnes vuonna 1803 saatiin oma saarnaaja. Vuonna 1826 Rautiosta tehtiin Kalajoen kappeliseurakunta ja samalla siihen liitettiin Kärkisenkylä. Rautio määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1912, mutta ero Kalajoesta toteutui vasta vuonna 1921.[3]
Raution kunnan kehitystä haittasi sen jatkuvasti pienenä pysynyt asukasluku. Rautio teki laajaa yhteistyötä naapurikuntiensa Kalajoen ja Alavieskan kanssa.[3]
Raution kunnan sisäinen tieverkko oli harva. Seudun tärkein maaliikenneväylä on Vääräjokea seuraavaseututie 774. Lähimpään kaupunkiin, Ylivieskaan, oli Raution kirkonkylästä linnuntietä 16 kilometriä, mutta maanteitse 26 kilometriä.Seinäjoki–Oulu-rata ohitti Raution kaakkoisrajan vain parin kilometrin päässä Sievin puolella.[3]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Raution väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970.
| Raution väestönkehitys 1880–1970 | ||||
|---|---|---|---|---|
| Vuosi | Asukkaita | |||
| 1880 | 1 157 | |||
| 1890 | 1 282 | |||
| 1900 | 1 370 | |||
| 1910 | 1 408 | |||
| 1920 | 1 479 | |||
| 1930 | 1 644 | |||
| 1940 | 1 591 | |||
| 1950 | 1 793 | |||
| 1960 | 1 658 | |||
| 1970 | 1 423 | |||
| Lähde: Tilastokeskus.[4] | ||||
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Rautiossa oli yksi taajama: kirkonkylä (434 asukasta). Vuonna 1960 kirkonkylässä oli 420 asukasta. Vuoden 1960 rajauksessa taajamia olivat myös 205 asukkaanAlapää ja 211 asukkaanKärkiskylä, jotka eivät olleet enää taajamia vuonna 1970.[5]
Rautio-viikko alkaa yleensäheinäkuun ensimmäisinä päivinä. Viikolla on vuosittain vaihtuva teema, joka liittyy Raution historiaan, nykyhetkeen tai tulevaisuuteen.
