| Raul Reiman | |
|---|---|
 Raul Reiman toisella luokalla Riisikkalan koulussa Kylmäkoskella vuonna 1958. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. syyskuuta1950 Helsinki |
| Kuollut | 12. helmikuuta1987 (36 vuotta) |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | sanoittaja, säveltäjä |
| Muut tiedot | |
| Aktiivisena | 1974–1987 |
| Infobox OK | |
Raul Tapio Reiman (11. syyskuuta1950Helsinki –12. helmikuuta1987) oli suomalainensanoittaja jasäveltäjä, joka työskenteli myösmuusikkona. Hän oli alkuperäiseltä ammatiltaansähköasentaja. Reiman soitti myöskitaraa.[1]
Raul Reiman syntyi Helsingissä, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensaToijalassa jaSääksmäenTarttilassa. Opiskeltuaan sähköasentajaksi 1960-luvun lopussa hän työskenteli sekä sähköasentajana että keikkamuusikkona 1970-luvun puoliväliin saakka, jolloin hän ryhtyi päätoimiseksi sanoittajaksi. Reiman harrastiDX-kuuntelua, minkä ansiosta hän oli oppinut englannin, saksan ja espanjan kielet. Iskelmätekstejään hän kävi näyttämässä levytuottajaToivo Kärjelle, joka huomasi nuoren kirjoittajan kyvyt ja opasti häntä runotekniikassa. Reimanin ensimmäinen levytetty teksti oliKirkan laulama ”Pintaa” vuodelta 1974, ja tuona vuonna hänen sanoituksiaan päätyi levylle kahdeksan.[2]
Sanoittaja ja levytuottajaVexi Salmi muisteli 2000-luvun alussa ensitapaamistaan Reimanin kanssa:
» Hän saapui työhuoneeseeni Musiikki Fazerille, esitteli itsensä ja sanoi: 'Olen muuten maan paras iskelmätekstittäjä ja tulen tekemään enemmän lauluja kuin kukaan muu.' Toivotin hieman huvittuneena uudelle tulokkaalle onnea tietämättä, että hän tulisi todella pitämään lupauksensa.[3]»
Reiman teki elämänsä aikana yhteensä lähes 1 300 tekstitystä, joista vajaat 900 on päätynyt levylle saakka. Monien Reimanin tekstien aiheina olivat suomalaisten henkilökohtaiset tragediat, kuten epäonnistunut parisuhde, avioero ja työttömyys. Reimanin kynästä ovat syntyneet muun muassa kappaleet ”Titanic”, ”Minttu sekä Ville”, "Bussi Somerolle", ”Puhtaat purjeet”, ”Aamulla rakkaani näin”[4] ja ”Kyyneleet”. Lisäksi Reiman teki suomenkielisen tekstinMarie Myriamin kappaleeseen "Le cœur somnambule", josta tuli suomalaisena versionaPaula Koivuniemen hitti "Tummat silmät, ruskea tukka", sekä suomenkielisen tekstinToto Cutugnon kappaleeseen ”L'italiano”, josta puolestaan tuli suomalaisena versionaKari Tapion hitti”Olen suomalainen”. Reiman teki 1970-luvun lopulta lähtien paljon yhteistyötä säveltäjäJori Sivosen kanssa. Hän ei ollut missään vaiheessa kuukausipalkkaisena sanoittajana, mutta hän oli solminutFinnlevyn kanssa sopimuksen, joka velvoitti hänet kirjoittamaan työnantajalleen tietyn määrän tekstejä kuukaudessa.[3] Toivo Kärjelle Reiman teki 5 levytettyä tekstiä, näistä tunnetuimpinaEsa Pakarisen levyttämä valssi "Minä haaveilin vaan" (1981) jaEino Grönin levyttämä tango "Joka ilta kaipaan sua vierellein" (1984).[5] Kärjen jäämistössä on vielä jokunen toistaiseksi esittämätön.
Raul Reiman osallistui esittävänä artistina vuoden 1978Syksyn Sävel -laulukilpailuun Prinsessa Kultakutri -yhtyeensä kanssa, mutta ei menestynyt mainittavammin.[6] Varsin melankolinen ja mollisointuinen ”Viimeinen kesä” -niminen kappale kertoo katkerasta henkilöstä jota kuolema lähestyy. Arvoitukseksi jää vain, suunnitteleeko kappaleen ”minähenkilö” varsinaisesti itsemurhaa, vai onko tämä juuri vastikään saanut kuulla olevansa kuolemansairas.[7] Eräässä haastattelussa Reiman myönsi olevansa kiinnostunut kuolemanjälkeisestä elämästä ja kuoleman vaikutuksesta kuolevan lähimmäisiin, mutta kiisti haluavansa mässäillä kuolemalla.[3]
Eurovision laulukilpailujen kotimaisessa karsinnassa samana vuonna 1978 Reiman tuliLea Lavenin esittämällä tulkinnallaAamulla rakkaani näin toiseksi ja hävisi vain niukastiSeija Simolan esitykselle. Vuonna 1981Taiska esitti SuomenEuroviisu-karsinnoissa Reimanin säveltämän ja sanoittaman kappaleenHiroshima. Se tuli kilpailussa kolmanneksi.[8] Niin ikään Reimanin sanoittama, Jori Sivosen säveltämä jaFrederikin esittämäTitanic tuli samassa karsinnassa seitsemännelle sijalle. Reimanin käsialaa oli myösTeuvo Valon elämäkertalaulu ”Miehen ikään” ja tribuuttiOlavi Virralle ”Muistatko Olavi Virran”. Nämä laulut Reiman sekä sanoitti että sävelsi.
Raul Reiman kuvaili työnsä tarkoitusta iskelmäsanoittajanaPeter von Baghin jaIlpo HakasalonIskelmän kultaisessa kirjassa vuonna 1986:
»Kun suomalainen juo, hän juo pullonsa perjantaina. Minä tähtään sanoituksissani siihen, että hän kuuntelee niitä kaljakapakassa lauantaiaamuna. Jos hän silloin unohtuu kuuntelemaan tekstejäni, olen saanut yhteyden häneen.”[9]»
Reiman oli työtoveriensa mukaan luonteeltaan äärimmäisen ujo ja herkkä, jopa arka, minkä vuoksi häntä ei juuri nähty levynjulkistamistilaisuuksissa eikä muissakaan viihdealan tapahtumissa. Parhaiten hän viihtyi kotonaanKirkkonummenMasalassa kirjoittamassa. 1980-luvulla vallinnut ylenkatseellinen suhtautuminen iskelmämusiikkiin erityisesti rockväen taholta haavoitti Reimania enemmän kuin hänen parkkiintuneempia kollegojaan.[3] Jori Sivosen mukaan Reimaniin koski erityisen kipeästiOuti PoppinIlta-Sanomiin kirjoittama murskaava arvio Reimanin sanoittamastaKake Randelinin albumista.[10] Toisaalta Reiman arvosti suuresti sitä, ettäJuha Vainio sävelsi hänen tekstinsä ”Jaska ja Eetu ja Eikka”, jonka Vainio otti myös mukaan vuonna 1981 ilmestyneelle albumilleen ”Albatrossi ja sorsa”. Lisäksi Vainio piti ”Olen suomalainen” -kappaleen sanoitusta Reimanin mestarinäytteenä ja tunnusti, ettei hän olisi itse kyennyt tekemään parempaa tekstiä.[3]
Sanoittajana Reiman oli valmis muokkaamaan tekstejään tuottajan tai laulajan toiveiden mukaan, toisin kuin arvostaan ja asemastaan tietoiset vanhemmat kollegat Juha Vainio taiVexi Salmi. Ensimmäisenä suomalaisena sanoittajana Reiman kehitteli tietokoneelleen riimi- ja fraasipankin, josta oli helppo poimia oikeansävyisiä ilmaisuja kulloisiinkin tilanteisiin.[3]
Reiman teki itsemurhan, vaikka iltapäivälehdet kertoivatkin hänen kuolleen pitkällisen sairauden seurauksena.[11] Reimanin sanoittajakollega Vexi Salmi muisteli, että työpaineiden kasvaessa Reiman alkoi käyttää yhä enemmän alkoholia ja myöhemmin kuvaan tulivat myös rauhoittavat lääkkeet. Humalassa ollessaan Reiman alkoi toistuvasti puhua itsemurhasta, ja toistuvia puheita ei kukaan ottanut enää vakavasti. Lopulta Reiman toteutti uhkauksensa ottamalla ylisuuren lääkeannoksen.[3] Reiman on haudattu Toijalan hautausmaalleAkaaseen.[12]
Lokakuussa 2006 saiToijalan Kellariteatterissa ensi-iltansa Raul Reimanista kertova esitysIskelmärunoilija Raul Reiman, jonka nimiroolia näytteli muusikkoVille Leinonen. Leinonen on myös julkaissut kaksi cover-albumia, jotka sisältävät paljon Raul Reimanin sanoittamaa musiikkia (Hei! 2007 jaHei taas 2017).[13] Samaan aikaan näytelmän kanssa ilmestyi myös kirjaRaul Reiman – iskelmärunoilija, joka sisältää hänen musiikillisen elämäkertansa sekä kattavan teosluettelon.
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Taiteenala | |
