| Rapolan muinaislinna | |
|---|---|
 Rapolan linna | |
| Sijainti | |
  Rapolan muinaislinna | |
| Koordinaatit | 61°12′20″N,24°3′25″E |
| Valtio | Suomi |
| Paikkakunta | Valkeakoski |
| Historia | |
| Tyyppi | muinaislinna |
| Aiheesta muualla | |
| Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo | |
Rapolan muinaislinna onPirkanmaallaValkeakoskenSääksmäellä sijaitsevassaRapolan kylässä olevamuinaislinna.
HistoriallisessaHämeessä sijaitseva muinaislinna on rakennettu 65–70 metriäVanajaveden pinnan yläpuolelle kohoavalleharjulle. Harju ja sitä ympäröivä alue muodostavat merkittävänkulttuuriympäristön, joka kuuluuVanajaveden laaksonkansallismaisemaan. Muinaislinnan aluetta kiertää noin kilometrin pituinen valli, jonka päällä oli todennäköisestihirsivarustukset. Muinaislinna rakennettiin mahdollisestiviikinkiajalla 800–1000-luvuilla, ja sitä pidetäänVanajaveden reitin varrelle rakennettujen linnoitusten päälinnoituksena. Linnaa ei todennäköisesti käytetty kuin ajoittain, mutta pinta-alaltaan suuri linnoitusalue on saattanut tarjota suojaa lähialueen asukkaille.
Rapolanharju sijaitseeHämeenlinnastaLempäälään kulkevallaharjujonolla. Rapolan muinaislinna sijaitsee Rapolanharjun eteläpäässä, ja sen toisella puolella onVanajaveden Rautunselkä ja toisellaSääksmäen kirkonkylä. Alueelta on hyvät liikenneyhteydet Vanajavettä pitkin sekä nykyisen Hämeenlinnan alueelle että myös pohjoiseen.[1]
Muinaislinna kohoaa jääkauden synnyttämän harjun laella noin 65–70 metriä Vanajaveden vedenpinnan yläpuolella. Varsinaisen linna-alue sijaitsee 200 metriä leveällä ja 400 metriä pitkällä harjulaajentumalla, jonka alueella on kaksi jääkauden muodostamaa harjuhautaa elisuppaa. Niistä isompi on 200 metriä pitkä, 150 metriä leveä ja 15 metriä syvä. Pienempi hauta on 50 metriä pitkä, 40 metriä leveä ja 7 metriä syvä.[2]
Rapola onMuseoviraston määritelmän mukaan Suomen arvostetuimpiakulttuuriympäristöjä. Harju kuuluuVanajaveden laaksonkansallismaisemaan ja Sääksmäen–Tarttilankulttuurimaisema-alueeseen. Rapolan kulttuurimaisemaan kuuluu harjun lisäksiRapolan jaVoipaalan kartanot sekäSääksmäen kirkko.[3]
Harjun päälle rakennettiin aikoinaan maastonkohtia apuna käyttäen noin kilometrin pituinen kehämäinen valli, josta on jäljellä enäähirsivarustuksen tukikiveys ja hiekkapengerrys. Portteja linnoitukseen oli ainakin kaksi.[2] Muuri oli aikoinaan salvottu ja noin kymmenen hirsikerran korkuinen. Porttien kohdalla kehämuuri oli niin paksu, että portti oli kuin eräänlainen käytävä. Porttien ulkopuolella oli lisäksi ulkovarustukset.[1]
Kehämuuri ympäröi 52 000 neliömetrin laajuista aluetta. Harjuhaudat ovat saattaneet toimia linnan varusväen tai sen hevosten ja viljan piilopaikkana. Muurien sisäpuolelta on löydetty noin 80 asuinpaikan sijainniksi tulkittua syvennystä sekä 13 uunimaista tulisijaa.[4] Talot ovat olleet pohjaratkaisultaan suorakulmaisia ja pyöreitä.[1] Rapolan lähistöltä on myös muitakin muinaisjäännöksiä. Harjun länsirinteiltä on löytynytkalmistoja[5] ja lounaispuoleltamuinaispelto.[6] Kaikkiaan Rapolan muinaislinna muodostaa ympäristöineen Suomen laajimman yhtenäisen muinaismuistoalueen.[7]
Rapolan muinaislinna on luultavasti rakennettuviikinkiajalla 800–1000-luvuilla, mutta sen pinta-alasta on tutkittu vasta noin prosentti, joten käsitykset linnan historiasta voivat muuttua.[2] Läheiset kalmistot on ajoitettu 600-luvullekeskiajalle.[1]
Rapolan muinaislinnaa on pidettyVanajaveden reitin varrella olevien muinaislinnojen päälinnoituksena. Sieltä on ollut tietokoneella tehdyn analyysin perusteella hyvä tai tyydyttävä näkyvyys 17 kilometrin päässä kaakossa sijaitsevalleTenholan linnavuorelle, ja mahdollisesti sieltä on näkynyt myös noin 30 kilometrin päässä sijaitsevalleAulangon linnavuorelle.[2] Alueelta on löytynyt myös yksi SuomenUlfberht-miekoista, joka on ajoitettu 900-luvun lopulle.[8][9]
Vaikka Rapolasta on löytynyt runsaasti ihmistoiminnan jälkiä, sitä ei todennäköisesti käytetty kuin ajoittain. Linnan suuri ala saattaa merkitä sitä, että se ei ole palvellut ainoastaan läheisiä alueita vaan mahdollisesti koko Hämeen yläosaa.[1] Muinaislinnaa on saatettukin käyttää puolustautumisen lisäksi kaupankäynnissä ja oikeuskäytännöissä.[2]
Vanhin merkintä historiallisesta linnasta on vuoden 1641 tiluskartassa, jossa Rapola mainitaan raunioituneena linnana.[10] Myöhemmät tutkijat, kutenHjalmar Appelgren-Kivalo,Julius Ailio jaAnna-Liisa Hirviluoto, ovat arvioineet Rapolan Suomen merkittävimmäksiesihistorialliseksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Rapolan luonnollinen yhteys Rautunselkään oli vaarassa katketa 1980-luvulla, kuntie- ja vesirakennushallitus suunnitteli vetävänsä Hämeenlinnan ja Tampereen välisen moottoritien Rapolan länsipuolelta.Museoviraston johtaman taistelun jälkeen tielaitos päätti vuonna 1991 siirtää tien kulkevaksi vesistön länsipuolelta.[1]
Muinaismuisto- jaluonnonsuojelulaki suojelevat Rapolanharjua, ja Museoviraston muinaisjäännösten hoitoyksikkö on hoitanut aluetta vuodesta 1989. Suurin osa harjualueesta siirtyi valtiolle 1993, ja vuodesta 1994 hoitoalueeseen on kuulunut koko 140 hehtaarin laajuinen Rapolanharju ja sen kartanoympäristö.[11] Vuoden 2014 alussa harju siirtyi Metsähallituksen hallintaan.[12]
