Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Ranska

Tämä on hyvä artikkeli.
Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Ranska voi tarkoittaa myösranskan kieltä.

Ranskan tasavalta
République française
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
*   Manner-Ranska *   Euroopan unionin jäsenmaat *   Ranskan merentakaiset alueet
  •   Manner-Ranska
  •   Euroopan unionin jäsenmaat
  •   Ranskan merentakaiset alueet
Valtiomuotopuolipresidentillinentasavalta
PresidenttiEmmanuel Macron
PääministeriSébastien Lecornu
PääkaupunkiPariisi (n. 2,2 miljoonaa as.)
48°49′N,02°29′E
Muita kaupunkeja
Pinta-ala
– yhteensä643 801 km² (koko alue)
551 500 km² (France métropolitaine)[1] (sijalla 42)
– josta sisävesiä3 374 km²
Väkiluku (2021)67 422 000 (koko alue)[2]
65 252 000 (France métropolitaine)[3] (sijalla 21)
– väestötiheys118 as. / km²
– väestönkasvu0,25 %[2] (2020)
Viralliset kieletranska (français)
Lukutaito99
Valuuttaeuro (EUR)
BKT (2024)
– yhteensä3 130 mrd. USD[4]  (sijalla 5)
– per asukas47 360 USD[4] (sijalla 20)
HDI (2018)0,893[5] (sijalla 20.)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous1,7 %[1]
– teollisuus18,6 %[1]
– palvelut79,7 %[1]
AikavyöhykeUTC+1
– kesäaikaUTC+2
Itsenäisyys
 –Rooman valtakunnasta
 –Verdunin rauha


486
843
LyhenneFR
– ajoneuvot:F
– lentokoneet:F
Kansainvälinen
suuntanumero
+33
TunnuslauseLiberté, Égalité, Fraternité
(Vapaus, tasa-arvo, veljeys)
KansallislauluMarseljeesi

Edeltäjä(t)Ranskan neljännen tasavallan lippuRanskan neljäs tasavalta
Infobox OKNimi-testi OK

Ranskan tasavalta (ransk.République française) eliRanska (ransk.France,[fʁɑ̃s]) on valtio, joka koostuuLänsi-Euroopassa sijaitsevasta ydinalueesta sekä useistamerentakaisista alueista.

Merentakaiset alueet mukaan luettuna Ranskanpinta-ala on 643 801 neliökilometriä ja väkiluku on noin 67,5 miljoonaa. Ranskan eurooppalainen ydinalue, jota kutsutaan termilläFrance métropolitaine, sijaitseelauhkealla ilmastovyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä seutua, jossa vallitseevälimerenilmasto.[1] Manner-Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, joten se on Euroopan kolmanneksi laajin valtio hetiVenäjän jaUkrainan jälkeen.

Nykyisen Ranskan valtion katsotaan syntyneen vuonna 843, kunKaarle Suuren pojanpojat jakoivatFrankkien valtakunnan keskenäänVerdunin sopimuksella. Näin syntyi kolme valtakuntaa, joista läntisin, Länsi-Frankia, kattoi suurin piirtein nykyisen Manner-Ranskan alueen. Länsi-Frankiassa valtaan nousi vuonna 987Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikkiRanskan kuninkaat elikapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneetValois’t jaBourbonit[6].

Ranska onYhdistyneiden kansakuntien jäsen,Euroopan unionin jaNaton perustajajäsen sekäYK:n turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen. Se on myös ydinasevalta.Ranskan viidennen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin vuonna 1958, mistä lähtien maa on ollutpuolittain presidenttivaltainentasavalta.

Ranska on paitsi teollisuusmaa, myösEuroopan tärkein maatalousmaa, ja suuri viinintuottaja.[7][8] Se on myös yksi maailman suosituimmista matkakohteista: vuonna 2007 maassa vieraili yli 80 miljoonaaturistia.[9][10]

Ranskan kieli on maan yleisin ja ainoa virallinen kieli. Vähemmistökieliä, kutenbretonia jabaskia, saa opettaa koulussa vapaaehtoisina aineina. Suurin uskonto onkristinusko, mutta Ranska onsekulaari valtio ja maassa asuu paljon uskonnottomia ihmisiä jaateisteja. Toiseksi suurin uskonto Ranskassa onislam. Ranskan kulttuurimatkakohteista tunnetuimpia ovatLouvren taidemuseo,Eiffel-torni,Pompidou-keskus jaVersailles’n palatsi. Ranskan kuvataide kukoisti etenkinimpressionismin aikana, ja 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pariisista tuli taidemaailman keskus. RanskalaisenPierre de Coubertinin aloitteesta perustetutnykyaikaiset olympialaiset on järjestetty Ranskassa kuusi kertaa, viimeksikesäolympiakisat Pariisissa vuonna 2024.[11]

Maantiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Ranskan maantiede

Manner-Ranska sijaitsee Länsi-EuroopassaAtlantin valtamereltäVälimerelle ulottuvalla alueella. Sitä rajaavat pohjoisessaEnglannin kanaali, lännessäBiskajanlahti, etelässäPyreneet jaVälimeri sekä idässäAlpit,Juravuoret jaRein. Naapurivaltioita ovatBelgia,Luxemburg,Saksa,Sveitsi,Italia,Espanja,Andorra jaMonaco. Manner-Ranskaan kuuluu myösKorsikan saari (ransk.la Corse) Välimeressä. Manner-Ranskan pinta-ala on 551 500 neliökilometriä, ja rantaviivaa sillä on 3 427 kilometriä.[1]

Ranskanmerentakaisista hallintoalueista suurin onRanskan Guayana (ransk. la Guyane française)Karibianmeren etelärannikolla. Lisäksi hallintoalueisiin kuuluuUuden-Kaledonian saariryhmä (la Nouvelle-Calédonie),Ranskan Polynesia (ransk. la Polynésie française) ja lukuisia muita pieniä saaria jaatolleja ympäri maailmaa. Merentakaisten alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 91 927 neliökilometriä.[1] Näin ollen valtion kokonaispinta-ala on 643 801 neliökilometriä. Tästä alueesta vesistöä on 3 374 km². Rantaviivaa valtiolla on 4 853 kilometriä.[1]

Pinnanmuodot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Mont Blanc aamuauringossa.
KalliorantojaBretagnessa.

Ranskan korkein kohta,Mont Blanc (4 810 metriä), sijaitsee Alpeilla Ranskan ja Italian rajalla.[12] Mont Blanc on näkökulmasta riippuen Euroopan korkein kohta[13] tai ainakin kuuluu viiden korkeimman joukkoon[14]. Matalin kohta Ranskassa on kaksi metriä meren pinnan alapuolella oleva kohtaRhônejoen suistossa.[12]

Suurin osa Manner-Ranskasta onalankoa. Alankoalue ulottuu Belgian ja Saksan rajoiltaBretagneen ja sieltä rannikkoa myöten kaartuen Rhônen suistoalueelle. Rhônen lisäksi Ranskan tärkeimpien jokien,Seinen,Loiren jaGaronnen, suistoalueet sijaitsevat alangolla.[13] Alanko on hyvää viljelysmaata, sillä se on tasaista ja hedelmällistä. Suurin osa siitä onkin otettu viljelykseen.[15]

Manner-Ranskan keski- ja eteläosissa sijaitseeKeskiylänkö (ransk. le Massif Central), joka kattaa suunnilleen kuudesosan maan pinta-alasta. Keskiylängön eteläosissa sijaitsee korkea ja kuiva kalkkikivitasanko, mutta luoteessa nuorehkoista ja kuluneista tulivuorista on syntynyt laajoja vuoristoja, ja kaakossa jyhkeät graniittimassiivit muodostavat jyrkän seinämän Rhône- jaSaônejokien laaksoihin. Keskiylängön korkein kohta on 1 885 metriä korkeaPuy de Sancy.[15] Keskiylänköä halkovat useat jokisolat. Rhônen laakso erottaa Keskiylängön Alpeista. Alpit hallitsevat Kaakkois-Ranskan maisemaa, ja ne muodostavat luonnollisen Italian vastaisen rajan. Alppien pohjoispuolella on korkeat kalkkikivisetJuravuoret, jotka erottavat Sveitsin ja Ranskan. Juravuoria halkoo Rhône, joka virtaaGenevenjärvestä kohtiLyonia. Muita vuoristoalueita ovatPyreneet etelässä Espanjan ja Andorran rajalla ja metsäisetVogeesit Reinin laakson reunalla.[16]

Ilmasto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Ranskan ilmasto
Garonnejoki virtaa huhtikuisen Toulousen halki.

Manner-Ranska sijaitseelauhkealla vyöhykkeellä lukuun ottamatta aivan eteläisintä osaa, jossa vallitseevälimerenilmasto. Vaikka Pohjois- ja Etelä-Ranskassa sademäärä on suunnilleen sama, Pohjois-Ranska sijaitsee länsituulten vyöhykkeellä ja siellä sataa tasaisesti ympäri vuoden. Etelä-Ranskassa lähes kaikki sade saadaan viileään talviaikaan.[17]

Esimerkiksi Pohjois-RanskanBrestissä kylmimmän kuukauden keskimääräinen alinlämpötila on noin neljä astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein lämpötila noin 21 astetta. Etelä-RanskanNizzassa kylmimmän kuukauden keskimääräinen alin lämpötila on noin viisi astetta ja lämpimimmän keskimääräinen korkein noin 27 astetta.[18]

Kasvillisuus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Ranska Pariisista pohjoiseen kuuluulehtimetsävyöhykkeeseen, jossa on atlanttinen ilmasto. Alueella luontainen kasvillisuus onpyökin jatalvitammen muodostamaa sekametsää. Myöseuroopanmarjakuusi jamuratti luonnehtivat Pohjois-Ranskan luontaista kasvillisuutta. Keski-Ranskassa, kutenBordeaux'n seudulla, luontainen kasvillisuus on Pohjois-Ranskan tapaan talveksi lehtensä pudottava lehtimetsä, mutta kasvillisuudessa on nähtävillä myös välimerellisiä piirteitä. Välimeren rannikolla kasvillisuus poikkeaa dramaattisesti muusta Ranskasta, ollen tyypillistäainavihantaa välimerenkasvillisuutta,korkkitammen jarautatammen muodostamia metsiä jamacchia-pensastoja. Seassa kasvaa kuitenkin myös harvakseltaankesävihantia, talveksi lehtensä varistavia puita.Korsikalta sen sijaan kesävihannat puut puuttuvat jo kokonaan.lähde?

Luonto ja luonnonsuojelu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Kumpuilevaa maastoaKeskiylängöllä.

Vielä kivikaudella Ranskan alue oli kokonaanmetsän peitossa, mutta valtaosa metsistä on kaadettu maanviljelyn tieltä, ja laajoja metsäalueita on enää vuoristoissa ja viljelykelvottomilla alueilla. 1900-luvulla maahan on istutettu havumetsiä, ja nykyisin pinta-alasta on metsää noin neljännes.[19]

Ranskassa eläviä suurikokoisia maanisäkkäitä ovatvillisika,saksanhirvi,metsäkauris,susi,kettu,karhu,mäyrä,gemssi javuorikauris. Merialueilla eläädelfiinejä.[20] Ranskassa on tavattu kaikkiaan 565 lintulajia.[21] Niistä erityisen suojelun kohteena ovatruisrääkkä japikkutuulihaukka sekä eräät petolinnut, kuten korppikotkat.[22]

Manner-Ranskaan perustettiin 1960– ja 1970-luvuilla kuusi kansallispuistoa:Vanoisen kansallispuisto,Port-Crosin kansallispuisto,Pyreneiden kansallispuisto,Cévennesin kansallispuisto,Ecrinsin kansallispuisto jaMercantourin kansallispuisto. Lisäksi merentakaisilla alueilla onGuadeloupen,Réunionin jaRanskan Guayanan kansallispuistot.[23] Vuonna 2012 Marseillen läheisyyteen Välimeren rannalle perustettiinCalanquesin kansallispuisto.[24]

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Albrecht Dürer, keisari Kaarle Suuri, 1512.
Pääartikkeli:Ranskan historia

Varhaishistoria

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskan luolista on löytynyt jäänteitä jo ihmiskunnan alkuaikojen kulttuureista. Pyreneiden molemmin puolin asui kivikaudella noin 30 000 vuotta sittenmetsästäjä-keräilijäkansoja, ja noin 4500 eaa. alkoi syntyä kyläasutusta. Alueelle asettui 500-luvulta eaa. kelttiläisiä kansoja, joita roomalaiset kutsuivat gallialaisiksi.[25] Nykyinen Ranska kattaa suurimman osan muinaisestaGalliasta, jonkaroomalainen sotapäällikköJulius Caesar valloitti vuosina 58–52 eaa.[25]

Keskiaika

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Rooman valtakunnan hajottua Ranskan alue kuuluifrankkien valtakuntaan, jonka hallitsijoina olivat ensinmerovingit ja myöhemminkarolingit. Valtakunnan mahtavin hallitsija oliKaarle Suuri, joka vuonna 800 kruunattiin myösRooman keisariksi.[26]

Ranskan valtion voidaan katsoa syntyneen vuonna 843, kun Kaarle Suuren kolme pojanpoikaa jakoivat valtakunnan keskenäänVerdunin sopimuksella. Näin syntyneistä valtioista läntisin oli Länsi-Frankia, jonka hallitsijana oliKaarle Kaljupää. Karolingien jälkeen valtaan nousi vuonna 987Hugo Capet. Hänen jälkeläisiään ovat kaikkiRanskan myöhäisemmät kuninkaat,kapetingit, myös suvun sivuhaaroihin kuuluneetValois’t jaBourbonit[6].

Verdunin sopimuksella perustetuista valtakunnista keskimmäinen,Lotharin valtakunta, jäi lyhytikäiseksi ja hajosi pian moniksi ruhtinaskunniksi. Osa niistä, kutenBurgundi,Provence,Franche-Comté,Alsace jaLorraine, liitettiin myöhemmin Ranskaan.[27]

Suurvalta-aika

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Édouard Detaille, Napoleon, 1806.
Francia, 1703

Ludvig XIV:n (1638–1715) aikana Ranska oli Euroopan keskeinen suurvalta.[28]Ranskan vallankumouksen jälkeen Ranskasta tuli vuonna 1792 tasavalta, ja se kestiNapoléon Bonaparten vallankaappaukseen asti. Napoleon julistautui keisariksi. Vallankumoussotien tappion ja Napoleonin karkotuksen jälkeen Ranskasta tuli vuosiksi 1814–1848 kuningaskunta. Vuonna 1830 puhkesiheinäkuun vallankumous, jossa kuningasKaarle X syrjäytettiin, mutta kuninkuutta ei lakkautettu, vaan uudeksi kuninkaaksi tuli perustuslaillisena monarkkina hänen kaukainen sukulaisensaLudvig Filip.[29]

Ranskan siirtomaavallan perusta luotiin 1600-luvulla. Ranska valtasi ensin alueita Pohjois-Amerikasta, Länsi-Intiasta ja Etelä-Aasiasta. Varsinainen siirtomaakausi alkoi 1800-luvulla, jolloin Ranska perusti uusia siirtomaita Afrikkaan ja Kaakkois-Aasiaan. 1800-luvun lopussa Länsi-Afrikka oli lähes kokonaan sen hallussa.[30]

Euroopan hulluna vuotena” 1848 Ludvig Filip syrjäytettiinhelmikuun vallankumouksessa. Ranskasta tuli tasavalta, ja sen presidentiksi valittiin Napoleonin veljenpoika Ludvig Napoleon. Hän kuitenkin julistautui muutaman vuoden päästä keisariksi nimelläNapoleon III.Preussin vastaisen sodan jälkeen 1870 Ranska julistettiin jälleen tasavallaksi.[28]

Maailmansodat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
KenraaliCharles De Gaulle toisen maailmansodan aikana.

Ensimmäisessä maailmansodassa Ranska taisteliympärysvaltojen puolella ja kärsi suuria inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä. 1920-luvulla Ranska varustautui Saksaa vastaan tehokkaalla puolustusjärjestelmällä,Maginot-linjalla.Toisessa maailmansodassa Ranska hävisi kuitenkin pianSaksalle ja joutui antautumaan kesäkuussa 1940. Aseleposopimuksen mukaan Pohjois- ja Länsi-Ranska jäivätSaksan miehittämiksi. Maan eteläosaa,Vichyn Ranskaa, hallitsi marsalkkaPétainin hallitus, mutta käytännössä se oli Saksan vasallivaltio. Sodan loppuvaiheessa liittoutuneet tekivät RanskaanNormandian maihinnousun ja maa vapautui.[28]

Toisen maailmansodan aikana Ranska menetti useita siirtomaitaan, eikä se saanut enää takaisin esimerkiksi Kaakkois-Aasian alueita, vaan ne itsenäistyivät. Afrikassa Ranskan siirtomaat itsenäistyivät 1950- ja 1960-luvulla, viimeisenäAlgeria vuonna 1962verisen sodan päätteeksi.[31] Siirtomaakauden jäljiltä Ranskan hallussa on edelleen alueita, enimmäkseen pieniä saaria, joita ei enää sanota siirtomaiksi, vaan niistä käytetään nimitystä ”merentakaiset alueet”.[32]

Nykyinen Ranska

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen Algerian jaIndokiinan sotatoimet aiheuttivat tyytymättömyyttä, ja hallitus toisensa jälkeen kaatui. Vallankaappaus ja sisällissota uhkasivat, kunnes parlamentti kutsui kenraaliCharles de Gaullen presidentiksi vuonna 1958.[28]Ranskan nykyisen viidennen tasavallan perustuslaki vahvistettiin vuonna 1958. Siinä presidentin valtaoikeudet nostettiin samalle tasolle parlamentin kanssa, mitä kutsutaan puolipresidentilliseksi järjestelmäksi. Viidennen tasavallan aikana on koettu kaksicohabitation-jaksoa, vuosien 1986 ja 1997 vaalien jälkeen, jolloin presidentti ja pääministeri olivat eri puolueista. Tällaisessa tilanteessa pääministerin asema on suhteellisen vahva, kun taas presidentti joutuu hakemaan tukea oppositiosta.[33] De Gaulle erosi 1969, kun hänen ehdotuksensa perustuslain muutoksesta oli hävinnyt kansanäänestyksen. Hänen jälkeensä viidennen tasavallan presidentteinä ovat toimineetGeorges Pompidou (1969–1974),Valery Giscard d'Estaing (1974–1981),François Mitterrand (1981–1995),Jacques Chirac (1995–2007),Nicolas Sarkozy (2007–2012),François Hollande (2012–2017) jaEmmanuel Macron (2017–).[28]

Algerian sota päättyi maan itsenäistymiseen 1962, ja vähitellen useimmat siirtomaat itsenäistyivät, viimeisenäVanuatu 1980.[34]

Talouskasvu toisesta maailmansodasta 1970-luvun öljykriisin vuosiin (Trente Glorieuses) oli ennätyksellisen voimakasta.[35]Kevään 1968 opiskelijamellakat laukaisivat kahden viikon yleislakon, ja pelättiin jopa vallankumousta.[36] Vuosina 2005–2006 maassa koettiinlaajoja mellakoita, joihin osallistui ennen kaikkea lähiöiden maahanmuuttajataustaisia nuoria.[31]

Marine Le Pen vaalijuhlassa.

Äärioikeistolainen kansallismielinenKansallinen rintama on noussut 40 vuoden aikana marginaalista keskeiseksi puolueeksi. 2000-luvulla sen suosiota ovat nostaneet euroalueen talouskriisi ja työttömyys.[37] Puolueen presidenttiehdokkaat ovat menestyneet 2000-luvulla:Jean-Marie Le Pen pääsi toiselle kierrokselle 2002,[31] ja vuonna 2012 hänen tyttärensäMarine Le Penin ennätyksellisen suuri äänisaalis toi kolmannen sijan.[38] Vuonna 2017 Marine Le Pen pääsi presidentinvaaleissa toiselle kierrokselle.[39]

Viidennen tasavallan aikana Ranska on panostanut eurooppalaiseen yhteistyöhön. Se oli yksi EU:n kuudesta perustajajäsenestä, ja presidentti Mitterrand ajoiMaastrichtin sopimuksen hyväksymistä. Ranska hylkäsi kansanäänestyksessä 2005 ehdotuksenEuroopan perustuslaista, jolloin sen ratifiointiprosessi keskeytyi, mutta puheenjohtajakaudellaan Ranska tuki perustuslain korvaavaaLissabonin sopimusta.[28]

François Mitterrand (1916–1996) ja Jacques Chirac (1932–2019)

Ranskan viidennen tasavallan historiaa on Charles de Gaullen jälkeen ja ennen Emmanuel Macronia leimannut kaksi vahvaa johtajaa, sosialistien François Mitterrand ja oikeiston Jacques Chirac. Siinä missä Mitterrand pysyi kansalle etäisenä, Chirac oli "kansanmies". Vaikka Chirac oli eliittikoulun kasvatti ja hänen vaimonsa oli vanhaa ranskalaista aatelissukua, hän osasi olla tavallisten ranskalaisten seurassa melkein kun yksi heistä.[40]

Sosialistista puoluetta edustanut Mitterrand oli Ranskan presidentti 14 vuoden ajan vuosina 1981–1995 ja mielipidetutkimusten mukaan ranskalaiset pitävät häntä viidennen tasavallan perustajan De Gaullen jälkeen maansa toiseksi suurimpana valtiomiehenä. Häntä voidaan pitää eräänä 1900-luvun lopun merkittävimmistä poliittisista johtohahmoista. Häntä arvostetaan erityisesti Euroopan yhtenäisyyden rakentamisesta ja Ranska-Saksan ystävyyssuhteen lujittamisesta. Kotimaassa hän rakennutti Pariisiin merkittäviä monumentteja, kutenBastiljin ooppera,kansalliskirjasto jaLouvren lasipyramidi. Talouspolitiikka oli vähemmän onnistunutta; suuryritysten kalliiksi tulleita kansallistamisia ja valtiontalouden ongelmiin saattanutta huonoa budjettikuria.[41]

Gaullisti ja konservatiivi Jacques Chirac oli Ranskan presidentti vuosina 1995–2007. Hän korosti Ranskan ja YK:n tärkeätä roolia maailmanpolitiikassa. Chirac tuomitsi Yhdysvaltain hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003. Chirac oli ensimmäinen Ranskan presidentti, joka tunnusti Ranskan osavastuun juutalaisten vainoista natsimiehityksen aikana. Chiracin mainetta tahrasivat pormestari-ajoiltaan juontavat korruptio-epäilyt ja hänet tuomittiin vuonna 2011 kahdeksi vuodeksi ehdolliseen vankeuteen julkisten varojen kavaltamisesta.[42]

Toukokuussa 2007 oikeistolaisen UMP-puolueen Nicolas Sarkozy voitti presidentinvaaleissa sosialistien naisehdokkaan Segolene Royalin selvin numeroin ja tuli valituksi Chiracin seuraajaksi.[43] Sarkozyn presidenttikaudella Eurooppaan tuli taantuma ja myös Ranska joutui taloudellisiin vaikeuksiin. Yksityiselämästä muistetaan Sarkozyn avioero sekä vuonna 2008 solmittu avioliitto italialaistaustaisen mallinCarla Brunin kanssa.[44] Ranska harjoitti Sarkozyn kaudella myös aktiivista voimapolitiikkaa osallistumalla pommituksin Libyan ja Norsunluurannikon sisällissotiin.[45] (Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa).

Sarkozyn seuraajan vaaleihin liittyi runsaasti dramatiikkaa, kun vahvana sosialistiehdokkaana pidettyDominique Strauss-Kahn joutui luopumaan ehdokkuudesta seksuaalirikossyytteiden takia. Lokakuun 2011 sosialistien esivaalit ja toukokuun 2012 varsinaiset vaalit voittiFrançois Hollande, joka voitti presidentinvaalien toisella kierroksella istuvan presidentin, oikeiston Nicolas Sarkozyn[46].[47]

Presidenttinä François Hollande oli ennätysmäisen epäsuosittu, Vuoden 2014 lopussa mielipidetutkimuksissa vain 13% kansasta katsoi hänen onnistuneen presidenttinä ja alle viidennes toivoi hänen pyrkivän jatkokaudelle.[48] Vuoden 2016 lopulla Hollande ilmoitti, ettei pyri toiselle kaudelle.[49]

Ranska on joutunut 2010-luvulla useiden radikaali-islamististen terroristi-iskujen kohteeksi, joista tuhoisimmat olivatPariisin terrori-isku vuonna 2015 jaNizzan isku vuonna 2016.[50]

Vuonna 2017 presidentin virkaan astuiEmmanuel Macron.[51] Keskustaliberaali Macron voitti toukokuussa 2017 presidentinvaalien toisella kierroksella oikeistopopulisti Marine Le Penin prosentein 65,5–34,5, ja 39-vuotiaasta Macronista tuli näin Ranskan historian nuorin presidentti.[52]

Ranskan parlamenttivaaleissa kesällä 2017 Macronin perustama uusi puolueTasavalta liikkeessä (La Republique En Marche!) sai suuren vaalivoiton ja parlamenttiin ehdottoman enemmistön. Suurin oppositiopuolue parlamentissa oli oikeistolainen Tasavaltalaiset. Entinen enemmistöpuolue Sosialistinen puolue PS kärsi romahduksen ja murskaavan vaalitappion.[53]

Ranskassa on ollut pitkään jatkuneita mielenosoituksia Macronin hallituksen politiikkaa, veronkorotuksia ja elinkustannusten nousua vastaan. Mielenosoittajat ovat tulleet tunnetuiksi heidän käyttämistäänkeltaisista liiveistä.[54] Joulukuussa 2019 suurlakot pysäyttivät julkisen liikenteen.[55]

Vuonna 2024 Ranskasta tulimaailman ensimmäinen maa, joka kirjasi oikeudenaborttiin perustuslakiinsa.[56][57]

Politiikka ja hallinto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Emmanuel Macron, Ranskan presidentti vuodesta 2017
Ranskan ihmisoikeusjulistus.
Pääartikkeli:Ranskan politiikka

Ranska onsemipresidentiaalinentasavalta. Ranskan nykyinen,viidennen tasavallanperustuslaki hyväksyttiin kansanäänestyksellä vuonna 1958. Perustuslaki vahvistipresidentin ja ministereiden valta-asemaa parlamenttiin nähden. Presidentti valitaan suoralla vaalilla viisivuotiskaudeksi. Hän vahvistaa lait, nimittääpääministerin, johtaahallitusta ja asevoimia sekä allekirjoittaa kansainväliset sopimukset. Vuodesta 1962 presidentti on valittu suoraan kaksivaiheisella vaalilla.[28][58]

Ranskan parlamentissa on kaksi kamaria:kansalliskokous (Assemblée Nationale) jasenaatti (Sénat). Kansalliskokouksen 577 edustajaa valitaan kaksivaiheisellakierrosvaalitavalla viisivuotiskaudeksi. Kaksivaiheisessa vaalissa ehdokas valitaan suoraan, jos hän saa yli puolet vaalipiirin äänistä; muutoin järjestetään toinen kierros yli 12,5 prosenttia äänistä saaneiden kesken. Senaattoreja on 346, ja heidät valitaan epäsuoralla vaalilla kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Valitsijamiehinä on noin 145 000 paikallishallinnon edustajaa (grands électeurs). Järjestelmä suosii maaseutua, ja konservatiiveilla olikin enemmistö senaatissa viidennen tasavallan alusta aina syksyyn 2011.[59]. Senaatin vaaleja järjestetään joka kolmas vuosi, mutta kaikkia senaattoreita ei vaihdeta yhtaikaa.[1]

Parlamentin molemmilla kamareilla on lähes samanlainen lainsäädäntövalta, mutta jos kansalliskokous ja senaatti ovat loppuun asti erimielisiä, hallitus voi antaa asian kansalliskokouksen päätettäväksi. Hallitus voi vaikuttaa huomattavasti parlamentin käsittelyyn tuleviin lakeihin. Presidentin nimittämän pääministerin on nautittava alahuoneen luottamusta, joten hän tulee yleensä suurimmasta puolueesta.[60]

Puolueet ja voimasuhteet
[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskan puoluekenttä on vakiintumaton, mutta se jakaantui pitkään melko tasan oikeistoon jasosialistisen puolueen (PS) ympärille muodostettuun vasemmistoon. Oikeistossa vallitseva ideologia on ollutgaullismi, jota edusti Chiracia vuonna 2002 tukemaan perustettuUnion pour un Mouvement Populaire (UMP). Kymmenenkin miljoonaa äänestäjää voi vaihtaa kantaansa vasemmiston ja oikeiston välillä sen mukaan, kuinka karismaattisia johtajia ja toimiva ohjelma niillä on.[61]

Viidennen tasavallan vakaus perustuu siihen, että presidentin tukena on parlamentin enemmistö.Vuoden 2024 parlamenttivaalien jälkeen Ranskan parlamentissa on kolme melko tasavahvaa suurta ryhmää: presidentti Macroninkeskusta-oikeisto,vasemmistolainen liitto jakansallismielinen oikeisto. Tämä on johtanut presidenttijohtoisessa viidennessä tasavallassa poliittiseen kriisiin, koska presidentin takana ei ole enää enemmistöä, ja blokit kieltäytyvät yhteistyöstä ja kompromisseista.[62]

Ranskan asevoimat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ydinkäyttöinen lentotukialusFS Charles de Gaulle.

Ranska on uudistanutasevoimiaan voimakkaasti vuodesta 2008 alkaen ja alkanut 40 vuoden tauon jälkeen osallistua aktiivisesti Naton sotilaalliseen toimintaan. Sarkozyn aikana Ranska lähentyiNatoa ja toimi aktiivisestiAfganistaninISAF-operaatiossa jaIranin ydinasekysymyksessä. Se oli keskeinen tekijäLibyaan iskeneessä kansainvälisessä yhteisössä keväällä 2011.[28]

Ydinpelote on edelleen tärkeä osa maan puolustusstrategiaa.[28] Ranskalla on ydinkäyttöinenlentotukialusFS Charles de Gaulle.[63]

Asevoimat jakautuu neljäänpuolustushaaraan:maavoimiin,merivoimiin,ilmavoimiin ja puolustusministeriön alaisiin poliisijoukkoihin elisantarmeihin (la Gendarmerie nationale).[1] Armeija koostuu nykyään ainoastaan palkkasotilaista, sillä yleinen asevelvollisuus lyhennettiin yhden kutsuntapäivän mittaiseksi vuonna 2001. Kokonaisvahvuus on noin 350 000 henkeä.[28]

Hallinnollinen jako

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ylimmän tason hallintoalueita (ransk. région) on Ranskassa yhteensä 18. Manner-Ranska jakaantuu 12alueeseen. Lisäksi Korsikan aluehallinto rinnastetaan usein alueeksi. Merentakaisia alueita on viisi.[64] Alueet jakautuvat 101 numeroituundepartementtiin (département), joista 95 sijaitsee Manner-Ranskassa.[65] Departementtien numeroita käytetäänpostinumeroissa jaautojenrekisterikilvissä. Departementit koostuvat arrondissementeista (arrondissement), jotka jakautuvat kantoneiksi (cantons) ja kantonit edelleen kunniksi (communes).[66]

Ranskan alueet ja departementit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ussonin kylä Auvergnessa.
Loire-jokiMontsoreaussa Loiren laak­sossa
Laventeliviljelmä Provencessa.
Asutusta Korsikan karun luonnon keskellä.
Manner-Ranska ja Korsika
AluePääkaupunkiDepartementit
Auvergne-Rhône-AlpesLyonAin,Allier,Ardèche,Cantal,Drôme,Haute-Loire,Haute-Savoie,Isère,Loire,Puy-de-Dôme,Rhône,Savoie
BretagneRennesCôtes-d'Armor,Finistère,Ille-et-Vilaine,Morbihan
Burgundi-Franche-ComtéDijonCôte-d'Or,Doubs,Haute-Saône,Jura,Nièvre,Saône-et-Loire,Territoire de Belfort,Yonne
Flag of CentreCentre-Val de LoireOrléansCher,Eure-et-Loir,Indre,Indre-et-Loire,Loiret,Loir-et-Cher
Grand EstStrasbourgArdennes,Aube,Bas-Rhin,Haute-Marne,Haut-Rhin,Marne,Meurthe-et-Moselle,Meuse,Moselle,Vosges
Hauts-de-FranceLilleAisne,Nord,Oise,Pas-de-Calais,Somme
Île-de-FrancePariisiEssonne,Hauts-de-Seine,Pariisi,Seine-et-Marne,Seine-Saint-Denis,Val-de-Marne,Val-d'Oise,Yvelines
KorsikaAjaccioCorse-du-Sud,Haute-Corse
NormandiaCaen,RouenCalvados,Eure,Manche,Orne,Seine-Maritime
OksitaniaToulouseAriège,Aveyron,Aude,Gard,Gers,Haute-Garonne,Hautes-Pyrénées,Hérault,Lot,Lozère,Pyrénées-Orientales,Tarn,Tarn-et-Garonne
Pays de la LoireNantesLoire-Atlantique,Maine-et-Loire,Mayenne,Sarthe,Vendée
Provence-Alpit-RivieraMarseilleAlpes-de-Haute-Provence,Alpes-Maritimes,Bouches-du-Rhône,Hautes-Alpes,Var,Vaucluse
Uusi-AkvitaniaBordeauxCharente,Charente-Maritime,Corrèze,Creuse,Deux-Sèvres,Dordogne,Haute-Vienne,Gironde,Landes,Lot-et-Garonne,Pyrénées-Atlantiques,Vienne
Merentakaiset alueet
Flag of French GuianaRanskan GuayanaCayenneRanskan Guayana
Flag of GuadeloupeGuadeloupeBasse-TerreGuadeloupe
Flag of MartiniqueMartiniqueFort-de-FranceMartinique
unofficial flag of MayotteMayotteMamoudzouMayotte
Flag of ReunionRéunionSaint-DenisRéunion

Suurimpia kaupunkeja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ranskan pääkaupunki Pariisi.
Nizza.

Kaupunkien asukasluvuksi on ilmoitettu sekä kantakaupungin väestömäärä että koko kaupunkialueen asukasluku (2012).[67]

KaupunkiAsukasluku
(kaupunki)
Asukasluku
(kaupunkialue)
Pariisi&&&&&&&&02240621.&&&&002 240 621&&&&&&&012341418.&&&&0012 341 418
Marseille&&&&&&&&&0852516.&&&&00852 516&&&&&&&&01727070.&&&&001 727 070
Lyon&&&&&&&&&0496343.&&&&00496 343&&&&&&&&02214068.&&&&002 214 068
Toulouse&&&&&&&&&0453317.&&&&00453 317&&&&&&&&01270760.&&&&001 270 760
Nizza&&&&&&&&&0343629.&&&&00343 629&&&&&&&&01004914.&&&&001 004 914
Nantes&&&&&&&&&0291604.&&&&00291 604&&&&&&&&&0897713.&&&&00897 713
Strasbourg&&&&&&&&&0274394.&&&&00274 394&&&&&&&&&0768868.&&&&00768 868
Montpellier&&&&&&&&&0268456.&&&&00268 456&&&&&&&&&0569956.&&&&00569 956
Bordeaux&&&&&&&&&0241287.&&&&00241 287&&&&&&&&01158431.&&&&001 158 431
Lille&&&&&&&&&0228652.&&&&00228 652&&&&&&&&01166452.&&&&001 166 452
Rennes&&&&&&&&&0209860.&&&&00209 860&&&&&&&&&0690467.&&&&00690 467

Ranskan merentakaiset alueet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ranskan alueet maailmalla.

Siirtomaa-ajan jäljiltä Ranskaan kuuluu myös Euroopan ulkopuolisia alueita, joissa asuu 2,5 miljoonaa asukasta.[68] Merentakaisista alueistaGuadeloupe,Martinique,Ranskan Guayana,Réunion jaMayotte ovat departementteja, ja ne kuuluvatEuroopan unioniin ja käyttävät valuuttanaaneuroa. RanskanTyynenmeren territorioiden valuutta on Ranskan Tyynenmeren frangi (CFP).[69]

NimiLyhenneSuomeksiAlueet
Départements d’outre-merDOMMerentakaiset departementitGuadeloupeMartiniqueRanskan GuayanaRéunionMayotte
Collectivités territorialesCOMAlueelliset yhteisötSaint BarthélemySaint-Martin (ranskalainen osa)Saint-Pierre ja MiquelonWallis ja Futuna
Pays d’outre-merPOMMerentakaiset maatRanskan Polynesia
Collectivité sui generisUusi-Kaledonia
Territoires d’outre-merTOMMerentakaiset territoriotRanskan eteläiset ja antarktiset alueetRanskan vaatimusAntarktiksella
Îles Éparses de l’Océan Indien (Intian valtameren erillissaaret)Viisi saartaIntian valtameressä, joissa ei ole pysyvää asutusta ja joita hallinnoidaan RéunioniltaBassas da IndiaEuropaJuan de NovaGloriososaaretTromelin

Talous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Ranskan talous

Ranskan markkinahintainenbruttokansantuote on noin 3,1 biljoonaaYhdysvaltain dollaria vuonna 2024, ostovoimakorjattuna luku on noin 4,0 biljoonaa dollaria.[4] Markkinahinnoin Ranskan kansantalous on maailman viidenneksi suurin, ostovoimapariteettien mukainen sijoitus on pari pykälää alempi. Ranskan ja Britannian bruttokansantuotteet ovat varsin samankokoisia, joten se kummalla on virallisesti isompi, vaihtelee tilastolähteen ja tilastovuoden mukaan. Pienehkökin muutos punnan arvossa suhteessa euroon riittää keikauttamaan maiden sijoitukset virallisissa tilastoissa. Noin 1,7 prosenttia Ranskan bruttokansantuotteesta muodostuu maataloudesta, 18,5 prosenttia teollisuudesta ja loput lähes kahdeksankymmentä prosenttia palveluista. Ranska kuuluu maailman johtavien teollisuusmaidenG8-ryhmään jaMaailman kauppajärjestöön. Sen valuutta oneuro, joka korvasi aiemman valuutanranskan frangin.[1]

Ranskan tärkein maataloustuote on viini. Teollisuuden tärkeimpiä tuotteita ovat lentokoneet, autot, koneet, kemikaalit ja elektroniikka,[1] kuten ”Ranskan piilaakson” eliGrenoblen seudun tuottamatmikropiirit.[70] Vaikka määrätietoista yksityistämistä on harjoitettu 1990-luvun puolivälistä alkaen, valtio säätelee edelleen suurta osaa taloudellisesta toiminnasta ja omistaa osuuksia monista yrityksistä esimerkiksi pankki,-, energia-, kuljetus- ja tietoliikennealoilla.[28]

Vuoden 2008 lopulla kärjistynytfinanssikriisi ja vuonna 2009 alkanuttaantuma nosti Ranskan työttömyyden vuosina 2010 ja 2011 yli yhdeksään prosenttiin.[1] Vuonna 2010 Ranska ilmoitti käyttävänsä noin 26 miljardia euroa jaettavaksi elvytysrahanakonkurssin partaalle joutuneille yhtiöille.[71]

Maatalous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Viininviljelyä samppanjaa vartenChampagnen maakunnassa.

Ranska on Euroopan tärkein maataloustuottaja. Maataloudella ei ole enää entisenlaista merkitystä kansantaloudelle, mutta se muodostaa yhä suurimman osan viennistä. Ranskasta viedään esimerkiksi erilaisiaviinejä jajuustoja. Euroopan maatalouden huomattava ylituotanto on laskenut kannattavuutta myös Ranskassa, etenkinviininvalmistuksessa.[72][73]

Vehnää,ohraa,kauraa jaruista viljellään suuria määriä pääasiassaPariisin altaassa ja maan pohjoisosissa.Maissia viljellään eniten maan eteläisissä osissa, mutta vähitellen myös pohjoisempana.Juureksia, kutenpunajuurta,perunaa jasokerijuurikasta kasvatetaan viileämmillä alueilla maan pohjoisimmissa osissa.[72] Hedelmiä kasvatetaan paljon maan eri puolilla:Normandia ja Bretagne ovat tunnettujaomenoistaan jaAkvitanialuumuistaan. LämpimässäRhônen laaksossa tuotetaanaprikooseja,persikoita, vadelmia ja kastanjoita.[74][75]

Viiniä viljellään lähes koko maassa, ja viinienkokonaistuotannossa Ranska on hetiItalian jälkeen toisella sijalla. Ranskassa valmistettiin ajanjaksolla 2008–2019 vuosittain noin 45 miljoonaahehtolitraa viiniä.[73][76]Languedocissa tuotetaan suurin määrä viinejä vuodessa, mutta laatuviinejä tuotetaan enitenBordeaux’ssa.[72] Tunnettuja viinialueita ovat myösLoire,Alsace jaChampagne. Ainoastaan Champagnessa valmistettuakuohuviiniä saa nimittääsamppanjaksi.[77]

Karjataloudessa nauta on tärkein tuotantoeläin. Luoteis-Ranskassa tuotetaan eniten maitotuotteita, kun taas Keskiylängöllä kasvatetaan enemmän lihakarjaa.[72] Myös sikoja, lampaita ja vuohia kasvatetaan.Vuohen- jalampaanmaidosta valmistetaan hienoimpia ranskalaisia juustoja, esimerkiksiRoquefort tehdään lampaanmaidosta.[78]

Palvelut

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Palvelusektori on kasvanut nopeasti, ja useimmat uudet työpaikat ovat viime vuosina syntyneet sinne.[28] Ranskassa käy vuosittain yli 75 miljoonaa matkailijaa, ja se on maailman suosituin matkailumaa. PelkästäänEiffel-tornissa käy vuosittain 5,6 miljoonaa matkailijaa. Maassa on yleisölle avoinna 3 900 museota ja 1 500 linnaa.[79] Suosituimpia vierailukohteita ovatBretagne,Dordogne jaRanskan Riviera sekä muuProvence, ja monet matkailijat käyvät myösPariisissa.[80]

Teollisuus ja energia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Energia Ranskassa
Ensimmäinen valmistunutAirbus A380 -matkustajalentokone Pariisin ilmailunäyttelyssä.

Manner-Ranskassa on vain vähän arvokkaitamineraaliesiintymiä.Rautamalmia louhittiin aikoinaan paljon, mutta sittemmin esiintymät ovat ehtyneet. Alumiinimalmia,bauksiittia, louhittiin ensimmäistä kertaaLes Baux’n pikkukylässä, jonka nimestä sana ’bauksiitti’ on johdettu.[72]

Keskiylängöltä on kaivettuydinvoimaloiden energialähteeksiuraanimalmia, mutta esiintymät ovat pieniä ja ehtymässä. Ne eivät riitä enää ydinvoimaloille, jotka tuottavat yli puolet Manner-Ranskan tarvitsemasta sähköstä. Laajoja jokivesistöjä on hyödynnetty vesivoimaloita rakentamalla.Fossiilisilla polttoaineilla tuotetaan enää noin puolet koko energiasta ja kymmenisen prosenttia sähköntuotantokapasiteetista, ja ydinvoiman ja vesivoiman kasvanut tuotanto on supistanut tuontienergian määrää.[81][1][82]

Teollisuus on keskittynyt Pariisin ympäristöön jaToulouseen, jonne on syntynyt paljon lentokone- ja avaruusteknologiaa. Toulousen ympäristössä toimiva avaruus- ja lentokoneteknologian keskusAerospace Valley työllistää 120 000 henkeä teollisuudessa ja 8500 tutkimuksessa.[83] Toulousessa toimivaAirbus on Euroopan suurin lentokonetehdas.[84]

Ranskassa on myös paljonpetrokemian teollisuutta, jaterästuotanto on suurimpia teollisen toiminnan aloja.[72] Tunnetuimpia ranskalaisvalmisteisia automerkkejä ovatRenault,Peugeot jaCitroën.Michelin on tunnettu autonrenkaista.[85][86]

Liikenne

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa on 29 640 kilometriä rautateitä ja 951 200 kilometriä maanteitä. Nopeimpia junia kutsutaan nimelläTGV (Train à Grande Vitesse), ja ne saavuttavat 320 kilometrin tuntinopeuden.[87] Suurten kaupunkien välillä on nopea ja tehokas junaverkko, mutta pienille paikkakunnille julkiset liikenneyhteydet ovat heikot.[88] Maanmoottoritieverkosto on kattava, tosin suuri osa niistä on maksullisia.

Ranskassa on 475 lentokenttää. Neljällätoista niistä on yli kolme kilometriä pitkä kiitotie. Maan kansallinen lentoyhtiö onAir France. Maan vilkkain ja vuonna 2016 myös Euroopan toiseksi vilkkain lentokenttä on PariisinCharles de Gaullen kansainvälinen lentoasema,[89] jolta on yhteyksiä lähes joka puolille maailmaa lukuisilla eri lentoyhtiöillä. Muita merkittäviä lentokenttiä ovat PariisinOrlyn lentoasema, NizzanCôte d’Azurin kansainvälinen lentoasema, LyoninSaint-Exupéryn kansainvälinen lentoasema jaToulouse-Blagnacin lentoasema.

Satamakaupunkeja ovatCalais,Dunkerque,Le Havre,Marseille,Nantes, Pariisi jaRouen.[1]

Väestö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Lyon

Vuonna 2021 Ranskan väkiluvuksi tilastoitiin 67 400 000, ja eurooppalaisessa Ranskassa asui 65 300 000 ihmistä.[2][3] Ranskan väestömäärä kasvoi 24 % vuosina 1975–2020. Pidemmällä ajanjaksolla Ranskan väestönkasvu on ollut monia muita Euroopan maita hitaampaa, sen väkiluku kaksinkertaistui 1820-luvulta 2020-luvulle, eli kahdessasadassa vuodessa.[90] Vuonna 2021väestötiheys oli 120 asukasta / km².[91] Väestön ikääntyminen heikentäähuoltosuhdetta.[92]

Vuonna 2021 noin kymmenen prosenttia ranskalaisista oli maahanmuuttajia (syntynyt Ranskan ulkopuolella). Luku on Euroopan keskitasoa.[93]

Kielet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa puhutaan pääasiassaranskaa, joka on perustuslain 2 §:n mukaan maan ainoa virallinen kieli.[94] Ranskaa puhutaan myösSveitsissä,Belgiassa,Monacossa jaKanadanQuebecissa. Toisena kielenä sitä puhutaan erityisesti Ranskan entisissä siirtomaavaltioissa Afrikassa.[95] Ranskaa puhuu äidinkielenään arviolta 110 miljoonaa ihmistä[96] ja 190 miljoonaa toisena kielenä.[97]

Ranskaa käytettiin 1600-luvulta 1900-luvulle diplomatian ja muun kansainvälisen toiminnan kielenä, ja se oli myös korkeakoulutetun eurooppalaisväestön työkieli, kunnesenglanti syrjäytti ranskan kansainvälisenä yleiskielenä.[98][99][100]

Perinteisiä Ranskan vähemmistökieliä ovat Bretagnen kelttiläinenbretoni,Dunkerquen suunnalla puhututflaamilaismurteet, itärajan maakuntienelsassi, Perpignanin seudunkatalaani ja Biarritzin ympäristönbaski. Myös Korsikalla puhutaan omaakorsikan kieltä, joka muistuttaa enemmänitaliaa kuin ranskaa. Vähemmistökieliin on suhtauduttu kielteisesti vuosisatoja. Nykyään niitä saa kuitenkin opettaa koulussa vapaaehtoisina aineina.[94] Viime aikoina maahanmuuttajien äidinkieliä ovat esimerkiksiturkki,arabia jaberberikielet.[101]

Uskonnot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Chartresin katedraali.

Ranskassa valtio ja uskonto on erotettu tiukasti toisistaanlaïcité-periaatteen eli tunnustuksettomuuden mukaisesti, eikä eri uskontokuntiin kuuluvia tilastoida virallisesti. Suurin uskonto onkatolisuus, jonka tunnustajaksi itsensä ilmoittaa 51 prosenttia ranskalaisista. Noin kymmenen prosenttia käy säännöllisesti kirkossa. Itseään katolilaisina pitävien määrä on vähentynyt nopeasti 1990-luvun alun 80 prosentista. Ateistina itseään pitää nykyisin 31 prosenttia ranskalaisista.[102] Ranskassa on suurimuslimivähemmistö, koska suuri osaPohjois-Afrikasta oli Ranskan siirtomaita 1950-luvulle asti. Vuonna 2021 muslimeja oli 5 % väestöstä.Juutalaisia Ranskassa on noin 600 000.[103][91]

Koulutus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Koulunkäynti on maksutonta kaksivuotiaasta alkaen, ja oppivelvollisuus on voimassa 6–16-vuotiaille. Julkinen koulutusjärjestelmä on keskusjohtoinen, ja useimpia yksityiskouluja ylläpitää katolinen kirkko. Korkeakoulutuksella on pitkät perinteet, silläPariisin yliopisto on perustettu 1150. Nykyisin maassa toimii 91 julkista yliopistoa ja 175 ammatillista oppilaitosta.[28]

Terveys

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2004 tehdyssä terveysselvityksessä Ranskaa verrattiin 27 eurooppalaisen korkean elintason maan keskiarvoihin. Ranskalaisten naistenelinajanodote oli vertailuryhmän korkein 84 vuotta, kun taas miesten elinajanodote oli keskitasoa 76 vuotta. Ylipaino ja tupakointi olivat harvinaisempia kuin vertailuryhmässä, mutta alkoholin kulutus suurempaa.[104]WHO:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Ranskassa käytetään maailman kuudenneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna noin 13,5 litraa aikuista kohti.[105] Vuoden 2024 raportin mukaan kulutus oli laskenut 11.3 litraan, mutta oli edelleen Euroopan keskitason (9.4 litraa aikuista kohti) yläpuolella.[106]

Vuonna 2007 arvioitiin, ettäHIV:n kantajia oli noin 0,4 prosenttia aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 140 000 henkeä.Aidsiin arvioitiin kuolleen noin 1 600 aikuista ja lasta.[107]

Kulttuuri

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Molière.
Pääartikkeli:Ranskan kulttuuri

Kirjallisuus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Varhaisin ranskankielinen kirjallisuus 1000-luvun alussa oli eeppistä runoutta, kutenRolandin laulu. Tavallisen kansan parissa eli vertauskuvallisten eläintarinoiden,faabelien perinne. Keskiajan runoilijoista merkittävin oli pahamaineinenFrançois Villon, ja proosakirjailijoistaGeoffroi de Villehardouin, jonka Konstantinopolin valloituksen kuvausLa Conquête de Constantinople on ensimmäinen alun perin muinaisranskaksi kirjoitettuproosamuotoinen teksti.[108][109][110]

Renessanssiajan kirjailijoita olivat humoristiFrançois Rabelais,esseistiMichel de Montaigne ja runoilijaPierre de Ronsard.[111] 1600-luvunklassismin aikana elivät Ranskan kirjallisuushistorian merkittävimmät näytelmäkirjailijatPierre Corneille,Jean Racine jaMolière.[112]

Valistusajan kirjailijoita olivat filosofitVoltaire,Montesquieu, ensyklopedistiDenis Diderot ja kasvatukseen liittyvistä teorioista tunnettuJean Jacques Rousseau.[113] 1800-luvun kirjailijoita ovat romantiikkaa edustavatVictor Hugo jaGeorge Sand, runoilijatCharles Baudelaire,Arthur Rimbaud jaPaul Verlaine, realistitStendhal,Gustave Flaubert,Honoré de Balzac,Émile Zola jaGuy de Maupassant sekähistoriallisten romaanien kirjoittajaAlexandre Dumas vanhempi.[114]

1900-luvun romaanikirjailijoita ovatsurrealismin johtohahmoAndré Breton, vuosisadan merkittävin ranskalaiskirjailijaMarcel Proust,eksistentialistitJean-Paul Sartre jaAlbert Camus sekä naisten oikeuksiin huomiota kiinnittänytSimone de Beauvoir. Merkittäviä runoilijoita ovatPaul Valéry jaGuillaume Apollinaire, näytelmäkirjailijoista taasEdmond Rostand jaJean Genet. 1950-luvun jälkeen Ranskassa on ollut vallalla niin sanottuuusi romaani eli antiromaani, jonka tekijöitä ovatNathalie Sarraute,Michel Butor jaAlain Robbe-Grillet.[115]

Tiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskan akatemia on maailman kuuluisin akatemia ja monien muiden akatemioiden esikuva.[116] Sen perusti 1600-luvullakardinaali Richelieu.[94]

Ranskassa on syntynyt 49Nobel-palkittua henkilöä. Heistä 7 on saanut fysiikan, 9 kemian, kaksi taloustieteen ja 12 lääketieteen ja fysiologian palkinnon.[117] Ranskan tieteen ja filosofian kenties maineikkain hahmo onRené Descartes. LuonnontieteilijöistäLouis Pasteur on antanut nimensä maidonpastöroinnille ja luonut perustan nykyaikaiselle lääketieteelle, jaAntoine Lavoisier on nykyaikaisen kemian isä.[118]

Vuonna 2009 Ranska investoi tutkimukseen ja kehitykseen 2,02 prosenttia bruttokansantuotteestaan,[119] mikä oli hiukan yli EU:n keskiarvon.[120]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Taidemusiikissa Ranskan merkitys on ollut perinteisesti suuri. Barokin ajan ranskalaissäveltäjistä tunnetuimpiin kuuluvatJean-Baptiste Lully jaFrançois Couperin.[121] Romantiikkaa edustanutHector Berlioz kehitti erityisestiorkestraatiota,[122] ja pianisti-säveltäjäCamille Saint-Saëns sai mainetta erityisestiUrkusinfoniallaan ja konsertoillaan.[123]Georges Bizet puolestaan sävelsi 1800-luvun suosituimpiin oopperoihin lukeutuvanCarmenin.[124] Taidemusiikin sävelkieltä ryhtyi 1800-luvun loppupuolella uudistamaan omaperäinenClaude Debussy,[125] ja hänen jalanjäljissään seurasiMaurice Ravel, jonka suosituimpia teoksia ovat baletitDaphnis et Chloe jaBolero.[126] 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vaikutti eksentrisenä hahmona tunnettu pianosäveltäjäErik Satie.[127] Toisen maailmansodan jälkeen urkuriMaurice Duruflé saavutti suosiota sielunmessullaan.[128] Ranskalaisen musiikin tunnetuimmat modernistit ovat perkussiivisestä tyylistään tunnettu varhainen avantgardistiEdgar Varèse, uskonnollista mystiikkaa teoksiinsa sisällyttänytOlivier Messiaen sekä hänen oppilaansa, kapellimestarinakin ansioitunutPierre Boulez.[129][130]

Kuvataide

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Seinämaalaus Lascaux’n luolassa.
Pääartikkeli:Ranskan taide

RanskalaisestaLascaux’n luolasta on löydettyesihistoriallisia luolamaalauksia, jotka ovat yli viisitoistatuhatta vuotta vanhoja.[131] Yli tuhat vuotta vanhaa taidetta on säilynytKaarle Suuren ajan käsin kirjoitetuissa, runsaasti kuvitetuissa kirjoissa.[132]

1600-luvun klassisia kuvataiteilijoita olivatNicolas Poussin jaClaude Lorrain.[133] 1700-luvulla kehittyirokokoo, jonka tunnetuimpia taidemaalareita olivatAntoine Watteau,François Boucher jaJean-Honoré Fragonard.[134] 1800-luvun lopullaJacques-Louis David oli uusklassismin merkittävin taiteilija.[135]

Toulouse-Lautrecin juliste, 1895.

Romantiikan ajan merkittäviä kuvataiteilijoita olivatThéodore Géricault jaEugène Delacroix.[136] Heidän jälkeensä taide kehittyi realistisemmaksi muun muassaBarbizonin koulukunnan vaikutuksesta.[137] Realismin kärkihahmoja olivatGustave Courbet jaHonoré Daumier.[138]Impressionismin kehittäjät olivat enimmäkseen ranskalaisia, kutenClaude Monet,Edgar Degas,Pierre-Auguste Renoir jaCamille Pissarro.[139] 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Ranskasta oli tullut taiteen keskus, ja sinne muuttivat monet taiteilijat, kuten espanjalainenPablo Picasso. Samaan aikaan Pariisissa maalasivat myösToulouse-Lautrec,Paul Gauguin jaPaul Cézanne.[140] Pariisinavantgardepiireissä syntyi myös 1900-luvun alussakubismi.[141]

PariisinLouvre on maailman suurimpia ja tunnetuimpia taidemuseoita, ja siellä on runsaasti sekä ranskalaista että ulkomaista taidettaLeonardo da VincinMona LisastaMilon Venukseen.[142]

Elokuva

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maailman ensimmäinen julkinen elokuvaesitys pidettiin 28. joulukuuta 1895 Pariisin Grand Caféssa, jossa Antoine Lumière esitti poikiensaAugust ja Louis Lumièren elokuvia. Lumièren esittämistä elokuvista tunnetuin oliJuna saapuu asemalle. Elokuvan historian katsotaan alkaneen Lumièren veljesten esityksistä, vaikka muutkin olivat kehittäneet vastaavia tekniikoita.[143]

Lumièren esitystä oli katsomassa myösGeorges Méliès.[143] Hän oli taikateatterin johtaja ja tuli pian tunnetuksi erikoistehosteita käyttävistä elokuvistaan, kutenMatka kuuhun (1902). Lähes 14 minuutin pituinen elokuva oli liian pitkä oman aikansa mittapuulla, mutta siitä tuli silti kansainvälinen menestys. Méliès ohjasi arviolta viisisataa elokuvaa.[144] Lumièren veljesten ja Mélièsin vaikutus elokuvahistoriaan on ollut suuri. Mélièsiä pidetään useinnäytelmäelokuvan isänä,[144] kun taas Lumièren veljeksien katsotaan luoneendokumenttielokuvan. Tosin Louis Lumièren ohjaamaPuutarhuri on tiettävästi maailman ensimmäinenkomediaelokuva.[145]

Ehkä maineikkain ranskalainen ohjaaja on elokuvan suuri humanistiJean Renoir. LisäksiRobert Bresson on vaikuttanut minimalistisella tyylillään monien eurooppalaisten ja amerikkalaisten ohjaajien töihin.[146] Ranskassa Bresson vaikutti erityisestiuuden aallon ohjaajiin.[147] Uusi aalto toi 1960-luvulla maailman tietoisuuteen sellaiset ohjaajat kuinJean-Luc Godard,François Truffaut,Claude Chabrol jaÉric Rohmer.[148]

Ranskanelokuva-arkisto on alansa maineikkaimpia taidelaitoksia. Sen pitkäaikainen johtaja oliHenri Langlois.[149] 1940-luvulta asti järjestettyCannesin elokuvajuhla on maailman kuuluisin elokuvajuhla ja maailman suurimpia mediatapahtumia.[150]

Media

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa ilmestyy päivittäin lähes sata sanomalehteä.[151] Useimmat ovat yksityisomistuksessa eivätkä ole sidoksissa poliittisiin puolueisiin. Sanomalehdistä arvostetuin onLe Monde, mutta suurin levikki onRennesissä ilmestyvälläOuest-France-lehdellä. Julkisrahoitteinen radiokanava France 1 lähettää ranskankielistä ohjelmaa sekä Manner-Ranskassa että merentakaisilla alueilla. Maailmanlaajuinen ranskankielinen televisiokanava onTV5 Monde, jota rahoittavat Ranskan lisäksi Belgia, Sveitsi ja Kanada. Ranskan suurin televisiokanavaTF1 on yksityisessä omistuksessa.[151]

Lehdistö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Suurimmat kansalliset päivälehdet:

NimiLevikki 2022[152]Kuvaus[153]
Le Monde472 767arvostettu kansallinen päivälehti
Le Figaro351 526valtakunnallinen päivälehti, keskustaoikealle kallistuva
Le Parisien +Aujourd'hui en France255 480
L’Équipe215 362
Les Echos138 421
Libération96 551kansallinen päivälehti, keskustavasemmisto
La Croix83 485
L'Humanité37 060

Suurimmat aikakauslehdet:

NimekeIlmestymistiheys[154]Levikki[154]Kuvaus
Version FeminaViikoittain2 069 041
Merci pour l'InfoKuukausittain1 001 456
Famille et Education - Magazine de l'APELKahdesti kuussa954 105
Télé 7 JoursViikoittain809 754
Télé ZViikoittain676 505
Notre TempsKuukausittain584 693
Télé StarViikoittain565 906
TV Grandes ChaînesKahden viikon välein555 864
Télé 2 SemainesKahden viikon välein525 064
Télé LoisirsViikoittain503 022
M Le Magazine du MondeViikoittain479 896
Paris MatchViikoittain478 769
TéléramaViikoittain437 118
Télécable Sat HebdoViikoittain426 573
Femme ActuelleViikoittain406 756
Pleine VieKuukausittain396 811
Madame FigaroViikoittain384 558
Le Figaro MagazineViikoittain375 377
Le PointViikoittain295 614
Marie ClaireKuukausittain286 868
ElleViikoittain282 804
MaxiViikoittain282 126
AvantagesKuukausittain280 284
Télé PocheViikoittain279 270
Le ParticulierKuukausittain274 546

Televisio

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
France 24

Suosituimmat tv-kanavat

Kanavan nimiKatsojaosuus 2022[155]Kuvaus[153]
TF118,7kansallinen, kaupallinen kanava
France 214,8kansallinen, tärkein julkisrahoitteinen kanava
France 39,4kansallinen, julkisrahoitteinen
M68,4kansallinen, kaupallinen kanava
France 53,6kansallinen, julkisrahoitteinen opetuskanava
BFM TV3,3kansallinen, kaupallinen uutiskanava
TMC3,0
Arte2,9
C82,8
W92,3
CNews2,1
RMC Story1,9
RMC Découverte1,9
TF1 Series Films1,7
LCI1,7

Keittiö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ranskalaisia juustoja.
Pääartikkeli:Ranskalainen keittiö

Ranskalainen keittiö on ranskalaisen kulttuurin suurimpia saavutuksia.[156] Päivän kolme pääateriaa ovatle petit déjeuner (aamiainen),le déjeuner (lounas) jale dîner (illallinen).[94] Tunnetuimpia ranskalaisia juustoja ovatbrie,camembert jaroquefort.[157]

Eri alueilla on tunnusomaisia ruokia: lounaisosan pataruoka oncassoulet,[158] kun taas Burgundissa syödään burgundinpataa, koillisella Lorrainen alueella on juustopiiraansaquiche,[159] ja Provencella maustetahnattapenade, pistou jaaïoli.[160]

Juhlapäivät

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
PariisinChamps-Elysee Ranskan kansallispäivänä.
AjankohtaSuomalainen nimiPaikallinen nimiHuomautuksia
1. tammikuutaUudenvuodenpäiväJour de l'An
(Ensimmäinen perjantai ennen kevään ensimmäistä täysikuuta)PitkäperjantaiVendredi SaintYlimääräinen vapaapäiväBas-Rhinin,Haut-Rhinin jaMosellen departementeissa
(Kevään ensimmäisen täysikuun jälkeinen sunnuntai)PääsiäinenPâques
(ks. yllä, seuraava päivä)PääsiäismaanantaiLundi de Pâques
28. huhtikuutaPyhän Pierre Chanelin päiväSaint-Pierre-ChanelYlimääräinen katolilainen juhlapäiväWallis- ja Futunasaarilla marttyyri Pierre Chanelin muistoksi
1. toukokuutaVappuFête du Travail
8. toukokuutaVoiton päiväVictoire 1945Toisen maailmansodan loppu
22. toukokuutaOrjuuden lakkauttamisen muistopäiväAbolition de l’esclavageVainMartinique'n departementissa
27. toukokuutaOrjuuden lakkauttamisen muistopäiväAbolition de l’esclavageVainGuadeloupe'n departementissa
(torstai 40 päivää pääsiäisen jälkeen)HelatorstaiAscension
(seitsemäs pääsiäisen jälkeinen sunnuntai)HelluntaiPentecôte
10. kesäkuutaOrjuuden lakkauttamisen muistopäiväAbolition de l’esclavageVainGuayanan departementissa
29. kesäkuutaAutonomian juhlaFête de l'autonomieYlimääräinen juhlapäiväRanskan Polynesiassa autonomian saamiseksi alueelle
14. heinäkuutaRanskan kansallispäiväFête NationaleBastiljin valtauksen vuosipäivä
21. heinäkuutaVictor Schoelcherin päiväFête Victor SchoelcherYlimääräinen juhlapäivä Guadeloupella ja Martiniquella orjuuden lakkauttajan, Victor Schoelcherin syntymäpäivän johdosta
29. heinäkuutaTerritorion päiväFête du TerritoireYlimääräinen juhlapäivä Wallis- ja Futunasaarilla Merentakaisen territorion statuksen saamisesta 29. heinäkuuta 1961
15. elokuuta-AssomptionNeitsyt Marian taivaaseenottaminen
1. marraskuutaPyhäinpäiväToussaint
11. marraskuuta-Commémoration de l’armistice de 1918Ensimmäisen maailmansodan loppu
20. joulukuutaOrjuuden lakkauttamisen päiväAbolition de l’esclavageYlimääräinen juhlapäiväRéunionin departementissa
25. joulukuutaJoulupäiväNoël
26. joulukuutaTapaninpäiväSaint-ÉtienneYlimääräinen juhlapäivä Bas-Rhinin, Haut-Rhinin ja Mosellen departementeissa
kuukalenterin 12 kuukauden 10 päiväId al-AdhaAïd el-KebirYlimääräinen juhlapäiväMayottella,islamin tärkein juhla

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ranskan ympäriajo vuonna 2005.
Petankin pelaajia Cannesissa.

Harrastajamääriltään Ranskan suurimmat urheilulajit ovatjalkapallo,tennis,ratsastus,judo,koripallo,käsipallo,golf,rugby japetankki.[161]Ranskan jalkapallomaajoukkue on voittanutmaailmanmestaruuden 1998 ja2018,Euroopan-mestaruuden vuosina 1984 ja 2000.[162][163]Koripallomaajoukkue on osallistunut lukuisia kertojaEM-kilpailuihin, ja paras saavutus on EM-hopea vuodelta 1949.[164]Olympialaisissa Ranskan koripallomaajoukkue on ollut kahdesti hopealla.[165] Maalla on myös useitaNBA-pelaajia.[166]

Ranskassa järjestetään säännöllisesti useita merkittäviä urheilutapahtumia. VuosittainenRanskan ympäriajo on ammattilaismaantiepyöräilyn merkittävin kilpailu,[167] jaRanskan avoin tennisturnaus kuuluu arvostettuihingrand slam -turnauksiin.[168]Ranskan Bercy Stadionilla järjestettävä Judon Pariisin Grand Slam on myös todella suuri tapahtuma Ranskassa.

Jalkapallo on Ranskan suosituin urheilulaji, ja rekisteröityneitä pelaajia on yli 1 800 000, ja rekisteröityneitä klubeja yli 18 000.[169] Sekä Ranskan jalkapallomaajoukkue että rugby unionin maajoukkue ovat saaneet lempinimen ”Les Bleus”, joka viittaa yhtä lailla joukkueen paidan väriin kuin Ranskan trikolorilippuun.

Ranskan suurin stadion on 80 000 katsojapaikanStade de France, jossa pidettiinyleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut 2003.[170] Ranskassa on pidettyjalkapallon MM-kilpailut vuosina 1938 ja 1998.[162]

Le Mansin 24 tunnin ajo on maailman tunnetuimpia autourheilukilpailuja.[171] Toinen huomattava autourheilutapahtuma Ranskassa on ollutFormula 1 -luokassa vuosina 1901–2008 ajettuRanskan Grand Prix.[172] Korsikalla puolestaan ajetaanKorsikan ralli, joka on kuulunut MM-sarjaan vuodesta 1973 alkaen.[173]

Ranskasta on peräisin petankki eliboules, metallikuulapeli, jota on perinteisesti pelattu paljaalla maalla plataanipuiden alla.[174] Se kehitettiin Marseillessa noin vuonna 1910.[175] Myösparkour on keksitty Ranskassa 1980-luvulla. Lajin keksijä on pääasiassaDavid Belle, mutta myösSébastien Foucan on ollut mukana lajin kehittelyssä.[176]

Tunnettuja ranskalaisurheilijoita ovat muun muassa judokatDavid Douillet jaTeddy Riner, jalkapalloilijatMichel Platini,Kylian Mbappé,Thierry Henry jaZinédine Zidane[177] sekäFormula-ajajaAlain Prost,[178] edesmennyt tennispelaaja ja vaatemerkin perustanutRené Lacoste[179] sekäralliautoilijaSébastien Loeb.[180]

Ranskan jääkiekkomaajoukkue pelaa korkeimmalla tasollaMM-kilpailuissa.[181]

Olympialaiset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Ranska olympialaisissa

Nykyaikaistenolympiakisojen aloitteentekijänä oli ranskalaisenPierre de Coubertin. Ranska on ollut olympialaisten isäntämaana viidesti: Pariisissa on järjestetty kesäolympialaiset1900 ja1924, ja talviolympialaiset on järjestettyChamonix’ssa1924,Grenoblessa1968 jaAlbertvillessä1992.[182]Kansainvälisen olympiakomitean päämaja oli aluksi Pariisissa, ennen kuin se siirrettiinLausanneen. Ranska on voittanut mitaleita kesäolympialaisissa viidenneksi eniten[183] ja talviolympialaisissa 14:nneksi eniten.[184]

Pariisille on myönnetty vuoden 2024 kesäolympialaisten kisaisännyys.[11]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. abcdefghijklmnoFrance The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. abcFigure 1 - Évolution générale de la situation démographique : Population au 1ᵉʳ janvier L'Institute national de la statistique et des études économiques - L'Insee. Viitattu 16.7.2021. (ranskaksi)
  3. abDémographie - Population au début du mois - France métropolitaine L’Institute national de la statistique et des études économiques - L'Insee. Viitattu 16.7.2021. (ranskaksi)
  4. abc"Ranska" Viitattu 19.4.2024.
  5. Human Development Index and its components UNDP. Arkistoitu 8.8.2019. Viitattu 28.3.2013. (englanniksi)
  6. abThe Capetians: Kings of France, 987–1328 Reviews in History. 2009. Historical Research University of London. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)
  7. Economic Sectors, Agriculture Countries Quest. Viitattu 14.4.2012. (englanniksi)
  8. Vins rouges français Squidoo. Arkistoitu 8.12.2011. Viitattu 14.4.2012. (englanniksi)
  9. ”Le tourisme international en France en 2007” (PDF) Direction du Tourisme. Arkistoitu 24.6.2008. Viitattu 26.12.2009. (ranskaksi)
  10. France Is the World’s Number One Tourist Destination (PDF) WTO – World’s Tourist Organisation. Arkistoitu 3.12.2011. Viitattu 26.12.2009. (englanniksi)
  11. abPariisi ja Los Angeles vuosien 2024 ja 2028 olympiaisänniksi 13.9.2017. Suomen Olympiakomitea. Arkistoitu 23.3.2020. Viitattu 23.3.2020.
  12. ab"CIA World Factbook – Field Listing: Elevation extremes." (France) CIA. Arkistoitu 23.11.2018. Viitattu 26.12.2009. (englanniksi)
  13. ab”Euroopan maat Ranska.” Euroopan unioni. Viitattu 27.12.2009.
  14. Elbrus, Summit of Europe, 5642 m http://7summits.com. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  15. abPeter Hagget: Maailma tänään – Ranska, Andorra ja Monaco, s. 8–11. (Pinnanmuodot) Adromeda Oxford Limited, 1994. ISBN 87-427-0802-8
  16. Rhône (Arkistoitu – Internet Archive),Jura,Pyrenees,VosgesInfoplease 2000–2012 Pearson Education(englanniksi)
  17. France BBC Weather country guides. British Broadcasting Corporation. Arkistoitu 26.4.2012. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  18. Climatological information: BrestClimatological information: Nice WMO
  19. Vegetation and Animal Life Discover France. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  20. Wildlife in France – guide to France wildlife and animals France This Way. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  21. France Avibase – listes d'oiseaux mondiales. Viitattu 9.4.2012. (ranskaksi)
  22. Ligue pour la Protection des Oiseaux (LPO) Birdlife International. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  23. The nine national parks Le portail Internet des Parcs Nationaux de France. Arkistoitu 17.1.2012. Viitattu 27.4.2012. (englanniksi)
  24. The Calanques National Park marseille-tourisme.com. Viitattu 31.7.2024.
  25. abGascoigne, Bamber: History of France: Cave-dwellers of France and Spain: from 30,000 years ago, Neolithic Villages, Celts History World. Viitattu 10.4.2011. (englanniksi)
  26. Charlemagne is Crowned Emperor Webchron Web Chronology Project. Viitattu 13.5.2012.
  27. Gascoigne, Bamber: History of France: Three slices of Francia History World. Viitattu 10.4.2011. (englanniksi)
  28. abcdefghijklmArchived Background Note 15.2.2012. US Department of State. Viitattu 22.8.2013.
  29. July Revolution Encyclopedia Britannica. Viitattu 18.4.2012. (englanniksi)
  30. Colonies Discover France. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  31. abcTimeline France BBC News
  32. Visa for the French overseas territories (TOM) Consulate General of France in Washington. Arkistoitu 6.6.2012. Viitattu 10.5.2012. (englanniksi)
  33. Knapp & Wright: The Government and Politics of France, s. 82–84, 97–98. Routledge, 2001. ISBN 9780415215268 (englanniksi)
  34. Government, The Overseas Territories and Departments Countries Quest: France. Viitattu 26.4.2012. (englanniksi)
  35. Les trente glorieuses: France 1945–1975 1998. The University of Sunderland. Arkistoitu 22.7.2012. Viitattu 24.4.2012. (englanniksi)
  36. 1968: Workers join Paris student protest BBC News. British Broadcasting Corporation. Viitattu 26.4.2012. (englanniksi)
  37. Marine Le Pen and France's Front National sense their time has come 21.1.2012. Guardian. Viitattu 26.4.2012. (englanniksi)
  38. Ranskan vaaleissa yllätys oikealta 22.4.2012. Uusisuomi. Viitattu 26.4.2012.
  39. Macron ja Le Pen toiselle kierrokselle Ranskan presidentinvaaleissa Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2020.
  40. Helena Petäistö muistelee Jacques Chiracia: ”Tärkein poliittinen teko oli, että hän asettui Irakin sotaa vastaan” www.apu.fi. 26.9.2019. Viitattu 24.1.2020.
  41. Mitterandin perintö Eva. Viitattu 24.1.2020.
  42. Ranskan entinen presidentti Jacques Chirac on kuollut Yle Uutiset. Viitattu 24.1.2020.
  43. Voittoisa Sarkozy katsoo jo parlamenttivaaleihin Yle Uutiset. Viitattu 24.1.2020.
  44. Hyvästi, Sarkozy – näistä hänet muistetaan mtvuutiset.fi. 7.5.2012. Viitattu 24.1.2020.
  45. Ranska, Afrikan diktaattorien kauhu Yle Uutiset. Viitattu 24.1.2020.
  46. François Hollande voitti Ranskan presidentinvaalit Yle Uutiset. Viitattu 24.1.2020.
  47. Timeline France British Broadcasting Corporation. Viitattu 22.8.2013.
  48. Ranskan presidentti on todella epäsuosittu ja tietää sen näköjään itsekin mtvuutiset.fi. 7.11.2014. Viitattu 24.1.2020.
  49. Francois Hollande lyö hanskat tiskiin aamulehti.fi. Arkistoitu 12.4.2023. Viitattu 24.1.2020.
  50. Euroopassa useita terrori-iskuja viime vuosina, Brysselin iskuista tasan vuosi Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2020.
  51. Kippo, Johanna: Valta vaihtui Ranskassa – Emmanuel Macron on nyt Ranskan presidentti 14.5.2017. Yleisradio Oy. Viitattu 14.5.2017.
  52. Emmanuel Macron on Ranskan seuraava presidentti Yle Uutiset. Viitattu 24.1.2020.
  53. Macronille äänivyöry Ranskan parlamenttivaaleissa – nuori puolue saamassa suurimman vaalivoiton 50 vuoteen Helsingin Sanomat. 11.6.2017. Viitattu 24.1.2020.
  54. Mielenosoitukset jatkuvat Ranskassa: keltaliivit heittelivät kivillä ja maalilla – poliisi käytti vesitykkiä ja kyynelkaasua www.aamulehti.fi. Arkistoitu 12.1.2019. Viitattu 24.1.2020.
  55. Lakot kylvävät kaaosta Ranskassa – julkinen liikenne seisoo ainakin maanantaihin asti Ilta-Sanomat. 5.12.2019. Viitattu 24.1.2020.
  56. Ranska kirjasi aborttioikeuden perustuslakiin ensimmäisenä valtiona maailmassa Yle Uutiset. 4.3.2024. Viitattu 14.4.2024.
  57. France seals constitutional right to abortion on International Women’s Day France 24. 8.3.2024. Viitattu 14.4.2024. (englanniksi)
  58. Presidential and Legislative Elections in France Election Resources on the Internet. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  59. Victoire de la gauche au Sénat: un échec pour Nicolas Sarkozy RFI. Viitattu 10.5.2012. (ranskaksi)
  60. Jean Poulard: The French Double executive and experience of cohabitation. Political Science Quarterly, 1990, 105. vsk, nro 2, s. 243. The Academy of Political Science.Political Science Quarterly. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  61. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan selvitys,ISBN 951-53-2426-2, sivu 30
  62. Nicholas Vinocur, Giorgio Leali: What’s really wrong with French politics Politico. 13.10.2025. Viitattu 14.10.2025.
  63. Charles De Gaulle Nuclear-Powered Aircraft Carrier, France Naval technology. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  64. Region (Tietoja alueista) insee.fr. 4.1.2017. Viitattu 2.4.2019. (englanniksi)
  65. Department (Tietoja departementeista) insee.fr. 27.3.2018. Viitattu 2.4.2019. (englanniksi)
  66. Arrondissement (Tietoja departementeista, kantoneista ja kunnista) insee.fr. 13.10.2016. Viitattu 2.4.2019. (ranskaksi)
  67. Villes de France (PDF) INSEE. Viitattu 19.3.2015. (ranskaksi)
  68. French Overseas Departments and Territories French keys. Arkistoitu 18.3.2012. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  69. Origin of Pacific Franc (XPF) Marketwatch. Arkistoitu 28.5.2012. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  70. About Grenoble Grenoble Ecole de Management. Arkistoitu 8.3.2012. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  71. Ranskan taloudessa on nähtävissä myönteisiä merkkejä 12.10.2009. Ulkoministeriö. Arkistoitu 23.5.2012. Viitattu 20.1.2010.
  72. abcdefPeter Hagget (päätoimittaja): Maailma tänään – Ranska, Monaco ja Andorra, s. 24–27. (Talous) Adromeda Oxford Limited, 1994. ISBN 87-427-0802-8
  73. abMaa- ja metsätalousministeriö, Lue lisää, Viini Maa- ja metsätalousministeriö. Arkistoitu 22.1.2010. Viitattu 11.1.2010.
  74. Normandy & Brittany Walking Tour Classic Tours. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  75. Fruits and vegetables F leuverhone. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  76. State of vitiviniculture world market April 2018 OIV. Viitattu 31.1.2019.
  77. Samppanja Pernod Ricard Finland. Arkistoitu 25.1.2010. Viitattu 29.12.2009.
  78. INAO – Le roquefort INAO. Arkistoitu 6.3.2017. Viitattu 29.12.2009. (ranskaksi)
  79. France Statistics Bonjour La France. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  80. Summary of the regions of France France This Way. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  81. Ydinvoima puhuttaa maailmalla (Ranska) Teollisuuden Voima, eYtimekäs. Arkistoitu 23.9.2007. Viitattu 3.1.2010.
  82. Energy system of France IEA. Viitattu 30.7.2024.
  83. Pôle de compétitivité mondial Aéronautique, Espace, Systèmes Embarqués Midi-Pyrénées & Aquitaine Aerospace Valley. Arkistoitu 17.5.2012. Viitattu 13.5.2012. (ranskaksi)(englanniksi)
  84. Visiting the Airbus in Toulouse, France eHow. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  85. The strength of the French automobile industry France. Arkistoitu 3.6.2012. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
  86. Michelin Dealer Locator (…Michelin, a world leading French tyre company…) CTC UAE. Arkistoitu 8.2.2012. Viitattu 23.2.2012. (englanniksi)
  87. TGV Eurail. Arkistoitu 2.5.2012. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  88. Getting Around Lonely Planet. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  89. Euroopan vilkkaimmat lentokentät Iltalehti. Viitattu 21.5.2019 -FI.
  90. Population of France from 1700 to 2020 Statista.com. Viitattu 16.7.2021. (englanniksi)
  91. abKettunen, Niko: RANSKA VS. SUOMI. HS TEEMA, 2021.
  92. Population trends in France. Looking ahead to 2050. An increasing and ageing population France’s National Institute of Statistics and Economic Studies (Institut National de la Statistique et des Études Économiques: INSEE). Viitattu 11.5.2012. (ranskaksi)
  93. One in 10 people in France an immigrant, says national statistics agency Le Monde. 2023. Viitattu 31.7.2024.
  94. abcdDeborad Reed-Danahay (toim.): France Countries and their cultures. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  95. Christian Valantin, Josiane Gonthier: La Francophonie dans le monde. Nathan, 2007. ISBN 978-2098821774 Teoksen verkkoversio Viitattu 13.5.2012. (ranskaksi)
  96. Qu’est-ce que la Francophonie ? tlfq.ulaval.ca. Arkistoitu 23.6.2011. Viitattu 13.5.2012. (ranskaksi)
  97. The World’s 10 Most Influential Languages Top Languages. Arkistoitu 7.5.2013. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  98. Language and Diplomacy. Translation and Interpretation Diplomacy.edu. Arkistoitu 19.7.2011. (englanniksi)
  99. Why Is French Considered the Language of Diplomacy? Legal Language Services. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  100. Language and Diplomacy 2004. Naked Translations. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 13.5.2012. (englanniksi)
  101. Languages of France Ethnologue: Languages of the World. 2009. SIL. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  102. France no longer a Catholic country 10.1.2007. Telegraph. Viitattu 10.1.2007.
  103. Jews Minority Rights Group International. Arkistoitu 1.5.2011. Viitattu 17.4.2011. (englanniksi)
  104. Highlight on health in France 2004 WHO Europe. Arkistoitu 8.3.2011. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  105. Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol (World Drink Trends 2003) WHO Global Status Report on Alcohol 2004. Arkistoitu 4.2.2012. Viitattu 26.4.2010. (englanniksi)
  106. Global status report on alcohol and health and treatment of substance use disorders (s. 169 ja 29) 25.6.2024. WMO. Viitattu 1.8.2024.
  107. Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS France 2008 WHO. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  108. French literature DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  109. Villehardouin, Geoffroy de. Tietosanakirja osa 10. Tietosanakirja-osakeyhtiö 1917
  110. Geoffrey of Villehardouin, Britannica.com viitattu 17.11.2020(englanniksi)
  111. French literature, Part 2 DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  112. French literature, Part 3 DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  113. French literature, Part 4 DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  114. French literature, Part 5 DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  115. French literature, Part 6 DiscoverFrance. Viitattu 26.3.2011. (englanniksi)
  116. Matti Klinge: Mitä on akatemia? 22.6.2004. Helsingin Sanomat.
  117. Create a list (Born in … France) nobelprize.org. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  118. Antoine-Laurent Lavoisier – Father of Modern Chemistry. Mitchell Lane Publishers. ISBN 9781584153092 (englanniksi)
  119. Research and development expenditure (% of GDP) World Bank. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  120. Tiede ja tutkimus 1: 1.Kilpailukyvyn säilyttäminen EU 4 Journalista. Arkistoitu 24.3.2012. Viitattu 18.3.2012.
  121. Major Baroque Composers baroque.org. Music of the Baroque.. Arkistoitu 7.4.2012. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  122. Extrats from: Grand Traité d’Instrumentation et d’Orchestration Modernes Berlioz Website. Michel Austin. Viitattu 9.4.2012. (ranskaksi)
  123. Camille Saint-Saens: Organ Symphony/Tone Poems (…CD featuring some of Saint Saens most popular works…) Amazon. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  124. Carmen by Georges Bizet Mozart and Classical Music. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  125. Debussy Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 27.8.2010. Viitattu 9.4.2012.
  126. Ravel Sibelius-Akatemia. Arkistoitu 27.8.2010. Viitattu 9.4.2012.
  127. Erik Satie Jaz Class. Arkistoitu 2.10.2020. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  128. Maurice Durufle New Millennium Strings. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  129. The Twentieth Century Music History 102. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  130. Carvin, Andy: The Man Who Would be King (Boulez, Messiaen) EdWeb. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  131. Prehistoric Sites and Decorated Caves of the Vézère Valley Unesco. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  132. Carolingian Art (c.750–900) Visual Arts. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  133. Margaretha Rossholm Lagerlof: Ideal Landscapes: Carracci, Poussin and Lorain. Yale University Press, 1990. ISBN 978-0300047639
  134. French Rococo: Watteau, Boucher and Fragonard Escape Into Life. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  135. [Jacques-Louis David Jacques-Louis David] Art in European History. Boston College. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  136. Romantic Painting – Gericault And Delacroix Old and Sold. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  137. The Barbizon School Artcyclopedia. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  138. Nineteenth-Century French Realism Metropolitan Museum of Art. Viitattu 9.4.2012.
  139. Moffat, C.: The Birth of Impressionism The Art History Archive. 2007. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  140. Nineteenth-Century French Galleries National Gallery of Art. Arkistoitu 26.2.2012. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  141. Paris and the avant-garde Art Knowledge News. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  142. Archer, Rick: The Louvre Museum ssqq.com. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  143. abKurki, Eeva: …ja alussa oli liike. Filmihullu, 1995, nro 3, s. 4–11.
  144. abElokuvan 101 juhlahetkeä, 1995, s. 17.
  145. Cousins, R. F.: L'Arroseur Arrose Film Reference. Viitattu 23.3.2012. (englanniksi)
  146. Kovács, András Bálint: Screening Modernism: European Art Cinema, 1950–1980, s. 148. Chicago: The University Chicago Press, 2000. ISBN 0-226-45163-1 Google-kirjat Viitattu 29.3.2011. (englanniksi)
  147. *Gale Encyclopedia of Biography. The Gale Group Inc, 2006. Answers.com Viitattu 1.4.2011. (englanniksi)
  148. French New Wave Criterion. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  149. Grant Rosenberg: La Cinémathèque Française France Magazine. Arkistoitu 16.3.2008. Viitattu 11.5.2012. (englanniksi)
  150. Benjamin Graig: History Cannes Guide. Arkistoitu 17.11.2011. Viitattu 6.4.2011. (englanniksi)
  151. abCountry profile France BBC News
  152. eZ Community Bundle Nova eZ SEO Bundle: Presse Quotidienne Nationale www.acpm.fr. Viitattu 27.6.2023.
  153. abFrance media guide BBC News. 8.3.2012. Viitattu 27.6.2023. (englanniksi)
  154. abeZ Community Bundle Nova eZ SEO Bundle: Presse Magazine www.acpm.fr. Viitattu 11.7.2023.
  155. https://www.mediametrie.fr/sites/default/files/2023-01/2023%2001%2002%20Yearly%20M%C3%A9diamat%202022.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  156. French cuisine Discover France. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  157. French cheese Telegraph. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  158. Cassoulet Saveur. (englanniksi)
  159. Quiche Lorraine Williams Sonora. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  160. The Pastes of Provence: Know Your Tapenade, Pistou, Aïoli, and More seriouseats.com. Arkistoitu 2.9.2011. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  161. LicensesATP10 (zip/xlsm) 9.9.2011. Ministère des Sports. Viitattu 14.5.2012. (ranskaksi)
  162. abWorld Cup 1930–2010 Rsssf. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  163. European Championship Rsssf. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  164. Past competitions FIBA Europe. Viitattu 7.4.2011. (englanniksi)
  165. Basketball Sports-Reference. Arkistoitu 19.8.2008. Viitattu 7.4.2011. (englanniksi)
  166. International players NBA Hoops Online. Viitattu 7.4.2011. (englanniksi)
  167. Tour de France France This Way. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  168. US Open 2010: Rafael Nadal completes career grand slam with victory over Novak Djokovic Telegraph. 2010. Viitattu 8.4.2011. (englanniksi)
  169. Licenses of the French Football Federation (PDF) fff.fr. Viitattu 13 January 2014.
  170. The Stade de France Places in France. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)
  171. Bell D (toim.): Le Mans – 24 Hours: The Complete Story of the World's Most Famous Motor Race. Virgin Books, 2001. ISBN 978-1852279714 (englanniksi)
  172. Ranskan osakilpailun paluu F1-sarjan kisakalenteriin on varmistumassa. 7.1.2012. MTV3. Viitattu 9.4.2012.
  173. Korsika (Ranska) 2007. MTV3. Viitattu 9.4.2012.
  174. Boules (pétanque) Discover France. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)
  175. Petanque Around the world Petanque.org. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)
  176. No Obstacles Newyorker. Viitattu 14.4.2011. (englanniksi)
  177. Zidane-Henry coordination key French success: Platini 2006. OneIndia. Arkistoitu 2.8.2014. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  178. Alain Prost – High Hopes For Frenchman On French Team JRank. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  179. Rene Lacoste All-Time 100 Fashion Icons. Time. Arkistoitu 12.5.2012. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  180. Sebastian Loeb Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.5.2012. (englanniksi)
  181. IIHF - Home IIHF International Ice Hockey Federation. Viitattu 7.9.2022. (englanniksi)
  182. France enters 2018 winter slalom Sports Features. 2008. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  183. Total of medals for the Summer Olympics from Athens 1896 to Athens 2004 S. J. Darmoni. Arkistoitu 23.7.2011. Viitattu 9.4.2012. (englanniksi)
  184. All-Time Winter Medal Standings, 1924–2006 Infoplease. Viitattu 9.4.2012.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Clerc, Louis & Ranki, Kristina (toim.): Suomalaisten Ranska. Kaunis tuntematon. Ajatus Kirjat, 2008.
Lisätietoja aiheesta
RanskaWikipediansisarhankkeissa
Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myösAasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Jäsenvaltiot
Rakenne
Kahdenväliset suhteet
Tunnukset
G8-jäsenet
Edustettuna
G8+5
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ranska&oldid=23619513
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp