Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Pyhimys

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee pyhäksi julistettuja henkilöitä. Rap-artistista kertoo artikkeliPyhimys (artisti). Muita merkityksiä ontäsmennyssivulla Pyhimys.
Franciscus Assisilainen,Pyhä Pietari jaElisabet Pyhä.Pyhän Vituksen katedraalinlasimaalaus Prahassa. Päitä ympäröisädekehä elipyhimyskehä.

Pyhimys onuskonnoissapyhänä pidetty henkilö. Pyhimysten elämä jaihmeteot elävät usein kansan parissa tarinoina elipyhimyslegendoina.

Katolinen kirkkokanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneetsankarillista hyveellisyyttä elämässään. Pyhimyksiltä voidaan pyytääesirukouksia.Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä sanaa ”pyhä”.

Kristinusko

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pyhimystarinat ja -kuvat ovatkristinuskossa välittäneetkirkon sanomaa kristillisestäuskosta jahyveistä. Niissä on ollut mukana myöskansanuskoa jaanimismia. Monet pyhimyslegendat pohjautuvatantiikin mytologiaan. Pyhimyskertomusten vaikutus näkyy muun muassa nykyajannimissä.[1]

Katolinen kirkko

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Katolinen kirkkokanonisoi eli julistaa pyhimyksiksi ihmisiä, jotka ovat osoittaneetsankarillista hyveellisyyttä elämässään ja vain silloin kun hyveellisyys on todistettu yleisellä maineella ja todennetuilla perusteluilla. Katolisen kirkon näkemyksen mukaan pyhimykset ovatJumalan palvelijoita ja ystäviä, joiden elämä on tehnyt heidät hänen erityisen rakkautensa arvoisiksi. Katolinen kirkko katsoo, että pyhimyksiä tulee arvostaa ja kunnioittaa ja heiltä voidaan pyytääesirukouksia.[2]

Katolinen kirkko voi julistaa pyhimykseksi henkilön, jonka kuolemasta on kulunut vähintään viisi vuotta. Tätä edeltääautuaaksi julistaminen. PaaviJohannes Paavali II ehti julistaa virkansa aikana pyhimykseksi 1 100 henkilöä, mikä on tähän asti suurin määrä.lähde?

Merkittävimmillä pyhimyksillä on katolisessa kirkossa jokavuotinen muistopäivä, tavallisimmin heidän kuolinpäivänsä. Katolisissa maissa muutamien huomattavimpien pyhimysten muistopäivät ovat samallapyhäpäiviä. Lisäksi joidenkin pyhimysten muistopäivät saattavat olla pyhäpäiviä niissä maissa tai niillä paikkakunnilla, joiden suojeluspyhimyksenä kyseistä pyhimystä pidetään. EsimerkiksiIrlannissa kansallispyhimyksenPyhän Patrikin päivä17. maaliskuuta on pyhäpäivä ja samalla Irlanninkansallispäivä.lähde?

Pyhimyksen elämää kuvaavaa kertomusta kutsutaanhagiografiaksi.[3]

Ortodoksinen kirkko

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ortodoksisessa kirkossa käytetään pyhimyksestä sanaa ”pyhä”. Ortodoksisessa kirkossa paikalliskirkon taipatriarkaatinpyhä synodikanonisoi eli julistaa virallisesti pyhäksi.lähde?

Protestanttiset kirkot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Reformaatio hylkäsi pyhimyskultin, vaikka korostikin pyhimysten merkitystä. Useissaprotestanttisissakin maissa pyhäpäivinä ovat kuitenkin säilyneetPyhän Stefanoksen päivä elitapaninpäivä sekäJohannes Kastajan päivä,juhannus. Suomessa olivat ennen vuotta 1774 myösapostolien muistopäivät pyhäpäiviä.[4] Lisäksinimipäivien vietto on saanut alkunsa katolisista pyhimysten muistopäivistälähde?.

Islam

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Islamissa pyhistä miehistä käytetään nimeädervissi taimarabout. Pyhien miesten kunnioitus liittyysuufilaisuuteen, joka on kansanomaisen islamin suuntaus. Heidän voimansa perustui siihen, että heillä olibaraka eli yliluonnollinen voima, joka teki heistä pyhimyksiä. He olivat profeettaMuhammedin jälkeläisiä elišarifeja[5][6]

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Sarmas, Iiris: Martinlaaksosta Birgitan polulle Agricolan kirja-arvostelut. 9.10.2009. Viitattu 23.11.2024.
  2. Catholic Encyclopedia: Beatification and Canonization.(englanniksi)
  3. Pyhimys Aamenesta öylättiin – kirkon sanasto. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 23.11.2024.
  4. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 166. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5
  5. Gellner, Ernest: Muslim Society, s. 40–41. Cambridge University Press, 1981. ISBN 978-0-521-27407-4 (englanniksi)
  6. Geertz, Clifford: Islam Observed. Religious Development in Morocco and Indonesia, s. 30–33. Chicago: The University of Chicago Press, 1968. ISBN 0-226-28511-1 (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Hallam, Elizabeth (toim.): Pyhiä miehiä ja naisia. Keitä he ovat ja miten he auttavat. Yli 150 taivaallista pyhää Agneksesta Zitaan. (Saints. Who They Are and How They Help You More Than 150 of the Heavenly and Holy from St. Agnes to St. Zita, 1994.) Suomentanut Pentti Laukama. Hämeenlinna: Karisto, 1996. ISBN 951-23-3612-X
  • Heikkilä, Tuomas ja Suvikumpu Liisa: Pyhimyksiä ja paanukattoja. Kulttuuriretkiä Suomen kirkkoihin. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 978-951-607-839-0
  • Heinimäki, Jaakko: Pyhät ystäväni. (Kuvittanut Katja Tukiainen) Helsingissä: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-22015-2
  • Luoma, Tuula: Käsikirja katolisista pyhimyksistä. Amanda-Kustannus, 2015. ISBN 978-952-68301-2-4
  • Oja, Heikki: Suomen kansan pyhimyskalenteri. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-189-5

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Katolisen kirkon asteetpyhimykseksi julistamisessa

Jumalan palvelija   →  Kunnianarvoisa   →  Autuaaksijulistaminen   →  Pyhimys

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pyhimys&oldid=23424602
Luokat:
Piilotetut luokat:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp