| Pyhän Haudan ritarikunta | |
|---|---|
 Ritarikunnan ketju | |
| Palkinnon antaja | paavi |
| Maa | .svg) Pyhä istuin |
| Ensimmäinen palkinto | 1496 |
| Infobox OK | |
Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta (lat.Ordo Equestris Sancti Sepulcri Hierosolymitan, OESSH) onPyhän istuimen suojeluksessa olevaritarikunta, joka toimii noin 40 maassa. Siinä on noin 30 000 jäsentä. Ritarikunnan päätehtävänä on tukeakatolisen kirkon läsnäoloaJerusalemin latinalaisen patriarkaatin eliIsraelin,Palestiinan,Jordanian jaKyproksen alueilla hyväntekeväisyys- ja kulttuuritoiminnan kautta. Ritarikunnan nimi viittaaJerusaleminPyhän haudan kirkkoon.[1]
Ritarikunnan nykyisenä suurmestarina toimii kardinaaliFernando Filoni.[2]
Ritarikuntaa jaetaan viidessä luokassa:[3]
ketju
suurristi
komentaja tähdellä
komentaja
ritariPerinteen tai legendan mukaan ritarikunta juontaa juurensaensimmäiseen ristiretkeen jaGodefroy de Bouillonin aikaan, jolloin kristityt valtasivat Jerusalemin. Ristiretket järjestettiin Pyhän haudan vapauttamiseksi, ja Godefroy käytti perinteen mukaan "Pyhän haudan vartijan" arvonimeä. Vuonna 1342 paaviKlemens VI antoi bullassaan "Gratiam agimus" Pyhän maan hoidon virallisestifransiskaanien tehtäväksi, mutta varsinaisen ritarikunnan perusti paaviAleksanteri VI vuonna 1496, ja antoi fransiskaaneille oikeuden myöntää ritarin arvonimi pyhiinvaeltajille. PaaviPius IX perusti uudelleen Jerusalemin latinalaisen patriarkaatin vuonna 1847 ja siirsi sille ritarikunnan suurmestarin viran. Vuodesta 1907 paavi itse toimi hetken ritarikunnan suurmestarina. Vuonna 1932 paaviPius XI hyväksyi uuden perustuslain ja salli ritarien liittyä ritarikuntaan kotipaikkakunnallaan eikä ainoastaan Jerusalemissa. Vuonna 1940 paaviPius XII nimitti kardinaalin ritarikunnan suojelijaksi ja keskitti organisaationRoomaan. Suurmestarit on siitä lähtien nimitetty katolisen kirkon kardinaalien keskuudesta. PaaviJohannes XXIII hyväksyi uuden perustuslain vuonna 1962, jaVatikaanin toisen kirkolliskokouksen uudistuksen myötä paaviPaavali VI hyväksyi uuden perustuslain vuonna 1977. Nykyään ritarikunta pyrkii toimimaan paikallisseurakunnissa.[4][5] Suomen käskynhaltijakunnassa on noin kymmenen jäsentä.[6]