Puuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeet kertovat lähinnä puiden ja pensaiden kestävyydestä eri alueilla. Vyöhykejako ei kerro esimerkiksiperennojen jayksivuotisten kasvien kestävyydestä.[1] Tietoa tarvitaan, jotta voitaisiin valita juuri kyseisellä alueella kestävät kasvit. Kasvit saattavat kuitenkin menestyä pohjoisemmillakin alueilla, jos kasvupaikka on suojaisa.[1]
Vyöhykkeet ovat joka maassa erilaiset, mutta ne määritellään samantyyppisten ilmastollisten asioiden perusteella. Menestymisvyöhykkeeseen vaikuttavat muun muassa kasvukauden pituus, talven kylmyys jalämpösumma.[1]
Suomessa vyöhykkeitä on kahdeksan, joista ensimmäinen jakautuu a- ja b-alueisiin. Niitä merkitään roomalaisin numeroin.
Ruotsissa menestymisvyöhykkeitä on myös kahdeksan. Vyöhyke I on ilmastoltaan leudoin ja vyöhyke VIII ankarin. Ruotsintunturialueet eivät sisälly mihinkään vyöhykkeeseen, joten ne muodostavat tavallaan yhdeksännen kasvuvyöhykkeen. Ensimmäisen menestymisvyöhykekartan laatiSveriges Pomologiska Förening (SPF, nykyisinRiksförbundet för Svenska Trädgård) vuonna1910. Tästä kartasta on tullut klassikko, ja sen tietoja on tarkennettu vuosien mittaan. Kartan ovat hyväksyneet yleisesti niin harrastelijat kuin ammattilaisetkin.lähde?
Suomen ja Ruotsin vyöhykkeet poikkeavat toisistaan numeroinniltaan. Ruotsin vyöhyke V vastaa Suomen vyöhykettä III.[2]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPuuvartisten kasvien menestymisvyöhykkeetWikimedia Commonsissa