 | Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa. |
Purjelento onlentämistä ilmaa raskaammallailma-aluksella,purjelentokoneella, käyttämällä hyväksi nousevia ilmavirtauksia tai koneen omaa moottoria.
Purjelento alkaa koneen hinaamisella taivaalle tyypillisesti noin 500 metrin korkeuteen. Hinaus voi tapahtualentokoneella, tarkoitukseen rakennetullavintturilla tai autolla. 500 metristä matka jatkuu ylöspäin tavallisesti noin 2000 metriin.
1930-luvulla ja uudestaan 1980-luvulta lähtien purjelentoa harrastettiin liitokoneilla, jotka lähtivät lentoon joko vuorelta tai mäeltä tai tasaisemmilla seuduilla kumiköyden vetämänä. Tuolloin lennot olivat ajallisesti perin lyhyitä.
Muutaman sadan metrin korkeuteen hinatun koneen irrotuksen jälkeenlentäjä etsii sopivan nousevan ilmavirtauksen, jonka mukana voi nousta ylemmäs. Kun haluttu korkeus on saavutettu, lentäjä ohjaa purjelentokoneen seuraavaan nostokohtaan ja näin lentämistä voi jatkaa pitkäänkin. Suomessakin on näin lennetty jopa yli 1 000 kilometrin matkalentoja.
Purjelentokoneen tarvitsemia nousevia ilmavirtauksia ovattermiikit,rinnetuuli sekäaaltovirtaukset. Termiikkejä eli voimakkaitakonvektiovirtauksia syntyy erityisesti keväällä ja kesälläAuringon lämmittäessä toisia maastokohteita enemmän kuin toisia.
Purjelennon termiikkien eli tinttien tarve rajaavuoristojen jatrooppisten alueiden ulkopuolella lentämisen kesäaikaan. Suomessa purjelentokausi alkaakin tyypillisesti maalis–huhtikuussa ja jatkuu aina syyskuun lopuille.
Rinnetuulta esiintyy esimerkiksiAlpeilla ja Pohjois-Ruotsin jaNorjan vuorilla. Suomea lähin rinnetuulilentokeskus onKebnekaiseRuotsin Lapissa. Siellä lennetään talvella.
Purjelento on ollut merkittävä ilmailuharrastus 1930-luvulta alkaen. Monissa maissa sitä tukee valtio merkittävästi, esimerkiksiRanskassa valtio rahoitti jopa 80 prosenttia purjelentokerhojen kalustosta vielä 1960-luvulla. 1930-luvunSaksassa ja Neuvostoliitossa purjelennolla oli yhteyksiä maiden sotilasilmailun kehittämiseen. MyösSuomen ilmailuliiton edeltäjä Suomen ilmapuolustusliitto painotti maanpuolustuksellista lentämistä syksyyn 1944 asti.
Suomen purjelentotoiminta kattaa koko maan. Purjelennon piti olla vuoden 1940 Helsingin kesäolympialaisten laji.
Purjelentäjänlupakirjan voi lunastaa maksua vastaan kun on suorittanut hyväksytysti teoriakokeen ja saanut riittävän määrän lento-opetusta ja lentänyt tarkastuslennon. Teoriakokeiden läpipääsyraja on 75 %.
Lupakirjan suorittajan on myös täytettävä vaadittu lääketieteellinen kelpoisuusvaatimus.
Purjelentoa voi harrastaa erityisissä ilmailukerhoissa, jotka yleensä omistavat lentokoneet. Rahoituksen kerho yleensä hankkii jäsenten jäsenmaksuilla sekätalkootyöllä, jolla voidaan alentaa harrastuksesta koituvia kustannuksia.
Syksyn 2007 saapumiserästä alkaen PuolustusvoimienUrheilukoulu ottaa vastaan purjelentäjiä asevelvollisuuden suorittamiseen, jolloin on mahdollista kehittää purjelentotaitoa ohessa.
Purjelennossa myös kilpaillaan SM-, EM-, ja MM-tasoilla. Tavallisesti kilpailuissa lennetään nopeustehtäviä annetuilla reiteillä, jotka ovat tyypillisesti 200–500 km pitkiä. Kilpailuissa on eri luokkia koneiden ominaisuuksien mukaan:
Suomen Ilmailuliitto on järjestänyt EM- ja MM-kilpailuja Suomessa.
 | Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnäSuomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. |
Suomessa on valmistettu muun muassaPIK-purjelentokoneita 1930-luvulta alkaen 1980-luvun lopulle saakka. SuomalainenKK-1e Utu oli koko maailmassa ensimmäisiälasikuidusta valmistettuja lentokoneita. Saksa ja Puola ovat olleet pitkään merkittäviä purjelentokoneiden valmistajamaita.
