 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
| Puolan–Ukrainan sota | |||||
|---|---|---|---|---|---|
 Sodan rintamalinat maaliskuussa 1919 ja sodan jälkeiset rajat mustalla. Itä-Galitsia sinisellä Puolan hallussa. | |||||
| |||||
| Osapuolet | |||||
Puolan-Ukrainan sota käytiin1. marraskuuta1918 –17. heinäkuuta1919, kun länsiukrainalaiset julistautuivat itsenäisiksiItävalta-Unkarin purkautumisen jälkeen ja Itävaltaan kuuluneiden osien itsenäistyessäItävalta-Unkarin jaSaksanensimmäisessä maailmansodassa kärsimän tappion jälkeen.
Taustalla oli ristiriita Itä-Galitsian ukrainalaisenemmistön ja kaupunkien puolalaisten välillä, jotka olivat vastustaneet länsiukrainalaisten pyrkimystä saadaGalitsia jaetuksi puolalaiseen Länsi-Galitsiaan ja ukrainalaiseen Itä-Galitsiaan Itävallan keisarin suostumuksella ja näin päästä eroon puolalaisvaikutuksesta.
Konfliktin pohjalla oli Galitsian jakautuminen länsiosaltaan puolalaisenemmistöiseen Länsi-Galitsiaan ja ukrainalaisenemmistöiseen Itä-Galitsiaan, jotka olivat joutuneetPuolan jaoissa Itävallan hallinnon alaisiksi.
1800-luvulla kansallisuusliikkeiden muodostuessa ja korostuessa ajautuivat puolalaiset puolustuskannalleItävalta-Unkarin itävaltalaisen osan alaisuudessa. Ukrainalaiset yrittivät saada itävaltalaisia jakamaan Galitsian puolalaiseen ja ukrainalaiseen osaan, mitä puolalaiset puolestaan vastustivat ukrainalaisen vaikutusvallan kasvuna peläten menettävänsä kaupunkien avulla otteen ukrainalaisenemmistöisistä alueista. Itä-Galitsiassa, jonka merkittävin kaupunki oliLviv, oli väestöstä ukrainalaisia 60 prosenttia, kun taas itsessään Lvivissä heitä oli vain 20 prosenttia. Koko GalitsiassaKrakovan dominoima Länsi-Galitsia mukaan lukien oli puolalainen enemmistö.
Puolalainen hallinto vastusti ukrainalaisia vuoden 1897 parlamenttivaaleissa. Toinen näkyvä tapahtuma toteutui 1903–1908Lvivin yliopistossa, jossa ukrainalaiset ylioppilaat vaativat erillistä ukrainalaista yliopistoa puolalaisten ylioppilaiden ja tiedekunnan yrittäessä tukahduttaa ukrainalaisten ylioppilaiden vaatimukset. Kansallisuudet pitivät 1903 erilliset kokoukset, puolalaiset toukokuussa ja ukrainalaiset elokuussa Lvivissä, jolloin puolalainen ja ukrainalainen kansallisliike erosivat toisistaan.
Ensimmäiseen maailmansotaan mennessä ukrainalaiset olivat saaneet Itävallan keisarin suostumaan Galitsian jakoon, mutta sitä ei kyetty toteuttamaan ensimmäisen maailmansodan vuoksi, koska Galitsia oli sotatoimialuetta. Lokakuussa 1916 Itävallan keisari vahvisti panevansa Galitsian jaon toimeen ensimmäisen maailmansodan päätyttyä.
Itävalta-Unkarin hallitus kaatui 18. lokakuuta 1918. Tällöin Itävallan parlamentin ukrainalaiset edustajat sekä Galitsian ja Bukovinan maapäivien ukrainalaiset edustajat muodostivat Ukrainan kansallisneuvoston, joka ilmoitti tavoitteekseen yhdistääLänsi-Ukrainan alueet yhdeksi valtioksi.
Kun puolalaiset yrittivät saada Lvivin ja Itä-Galitsian haltuunsa, ukrainalainen kapteeniDmytro Vitovski johti nuoret upseerit vallankaappaukseen, ja he ottivat 31. lokakuuta – 1. marraskuuta 1918 välisenä yönä Lvivin haltuunsa ja julistivat 1. marraskuuta perustetuksiLänsi-Ukrainan kansantasavaltan, jonka pääkaupunkina oliLviv.
Julistuksessa todettiin Itä-Galitsian itsenäisyys, johon sisältyivätKarpaatit ainaNowy Sącziin saakka,Volynia,Karpato-Rutenia jaBukovina, mikä tuli yllätyksenä puolalaisille. Lvivin ukrainalaiset kannattivat julistusta, juutalaiset suhtautuivat siihen neutraalisti, ja puolalaiset olivat järkyttyneitä.[1] Puolalaisjoukot kuitenkin ajoivat ukrainalaiset kaupungista 22. päivään marraskuuta mennessä.[2]
 | Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaalaajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Merkinnän syy: Varsinainen sodan kulku puuttuu |
