Leikkuupuimuri on kone, jolla korjataan vilja ja erotellaan jyvät oljista ja ruumenista. Suomalaistenviljakasvien lisäksi leikkuupuimuri soveltuuherneen,härkäpavun,öljykasvien ja lisävarustettuna esimerkiksimaissin jariisin korjuuseen.
Kuvassa keltainen virta on oljet, oranssi ruumenet, sininen ilmavirta ja punainen jyvät.
Puimurissa etummaisena on leikkuupöytä, joka katkaisee viljan ja siirtää sen syöttökuljettimella puintikoneiston käsiteltäväksi. Leikkuupöydän korkeutta säädetään hydraulisylintereillä ja siinä on yleisimmin kaasukelloon perustuva kevennysjärjestelmä, joka auttaa pöytää myötäilemään maanpinnan muotoja. Laonnostokelan avulla ohjataan korret halutulla tavalla syöttöruuville.
Jyvät irrotetaantähkistä puintikelalla, joka iskee jyvät irti oljista alla sijaitsevan varstasillan läpi. Materiaali siirretään seulastolle, jossa puhaltimen avulla erotellaanruumenet jyvistä. Olkikela ohjaa oljet kohlimille, jotka ottavat talteen ne jyvät, jotka eivät irronneet puintikelalla. Kohlimet ovat porrastettuja levyjä, joita heilutetaan edestakaisin. Kohlimien korvaamiseksi on esitelty useita erilaisia ratkaisuja, lähinnä erilaisia pitkittäisiä ja poikittaisia erottelurumpuja. Näitä käytetään suurimmissa puimureissa.
Oljet voidaan silputa puimurin takaosassa olevallasilppurilla lyhyiksikynnön helpottamiseksi. Jyvät siirretäänelevaattorilla ja/tai ruuvilla viljasäiliöön. Viljasäiliö tyhjennetään tyhjennysruuvin avulla perävaunuun.
Kääntyvät pyörät ovat puimurissa takapäässä. Ohjaamo on sijoitettu useimmiten koneen keskelle puintikelan yläpuolelle. 1980-luvun alkupuolelta lähtien puimureissa on yleisesti ollut umpiohjaamo, joka parantaa huomattavasti työskentelymukavuutta pölyä ja sääolosuhteita vastaan.
Ajovoimansiirto on nykyisissä puimureissa hydrostaattinen. Aikaisemmin käytettiin kiilahihnavariaattoria ajonopeuden säätämiseen. Puimurinmoottori on useimmiten suuri 4- tai 6-sylinterinen ahdettudieselmoottori. Tehot ovat yleensä 150hevosvoimasta ylöspäin.
Amerikkalainen hevosvetoinen leikkuupuimuriIdahonMoscow'n lähistöllä 1906.Gleaner leikkuupuimuri 1923.
Viljankorjuu oli hyvin työläs tehtävä ja apuneuvoja siihen kehitettiin 1700-luvun lopusta alkaen, kun muu tekninen kehitys antoi siihen mahdollisuuksia.
Toimivanpuimakoneen rakensiAndrew Meikle vuonna 1786 janiittokoneenPatrick Bell vuonna 1826.[1] Englannissa patentoitiin vuonna 1799 elonkorjuukone.Hiram Moore esitteli vuonna 1835 ensimmäisen hevosvetoisen leikkuupuimurin.[2]Lyhteiden tekeminen oli käsityötä kunnesCyrus McCormick vuonna 1870 teki koneen, joka leikkasi viljan ja sitoi sen rautalangoilla lyhteiksi.
1890-luvulla Kaliforniassa ilmestyivät hevosvetoiset leikkuupuimurit, joita saattoi vetää 24–36 hevosta. Näiden kehittäjä oliBenjamin Holtin ja hänen veljiensä yritys, joka alkujaan valmistiKaliforniassa puisia kärrynpyöriä. Vuonna 1886 Benjamin Holt suunnitteli leikkuupuimurin, jossa voima puimurille saatiin pyöristä nivelhihnavälityksellä. Hevosten korvaaminenhöyrykonetoimisilla traktoreilla ei ollut menestyksekästä, koska höyrykoneet olivat liian raskaita pehmeälle maalle.
Ensimmäinenpolttomoottorilla toimivatraktori nähtiin pellolla vuonna 1904, jaWinnipegissä vuonna 1908 ollut näytöstilaisuus sai monet vakuuttuneeksi traktorin tulevaisuudesta.
Polttomoottoritoimisen itseliikkuvan leikkuupuimurin esitteliHolt Caterpillar company vuonna 1911. Caterpillar on sittemmin tullut tunnetuksitelaketjutraktoreistaan. Ensimmäinen leikkuupuimurikin perustui telaketjutraktoriin ja tähkäleikkurilaitteisto oli sen sivulla.[2][3] Toinen varhainen itseliikkuva polttomoottorilla toimiva leikkuupuimuri oli vuonna 1923 esitelty Gleaner. Sen puimakone oli rakennettuFordson F -traktorin päälle. Kolmas oli erityisesti kaupallisesti menestynyt vuonna 1937 esitelty Massey Harris n. 20 ja sitä seuranneet mallit MH 21-27, joista ensin mainittu on suunniteltuArgentiinan markkinoille ja jälkimmäinen pienempi malli Yhdysvaltojen olosuhteisiin, josta kehitettiin edelleen eurooppalaisiin olosuhteisiin sopivia malleja 1940-luvulta lähtien, kuten brittiläinen 726.[4]
Chaline, Eric: 50 konetta, jotka muuttivat maailmaa (50 Machines that Changed the Course of History). Quid Publishing, (suom. versio Moreeni 2013), 2012. ISBN 978-952-254-160-4 Suomi
Kero, Reino ja Kujanen, Hannu (toim.): Kivikirveestä tietotekniikkaan, tekniikan sosiaalihistoriaa kivikaudesta nykypäivään. Turku: Turun yliopiston historian laitos, 1989. ISBN 951-880-296-3
