| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta | Profítis Ilías, 531 m |
| Pinta-ala | 42 km² |
| Asukasluku | 454 |
|---|---|
| Kieli |
Psará (kreik.Ψαρά),antiikinPsyra (m.kreik.Ψύρα), onKreikansaari, joka kuuluuPohjoisen Egean saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 42 neliökilometriä ja asukasluku 454 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Psará kuuluuPsarán kuntaan,Chíoksen alueyksikköön jaPohjois-Egean saarten alueeseen. Saaren pääkylä onPsarán kylä.[1]
Psará sijaitseeVälimereen kuuluvanEgeanmeren itäosissa. Sen lähimmät suuremmat saaret ovatAntípsara aivan saaren länsipuolella sekäChíos kauempana idässä jaLesbos koillisessa. Etäisyys Chíokselle on noin 19 kilometriä.
Psaŕa on vuoristoinen ja kallioinen saari. Saaren korkein kohta on Profítis Ilías (531 metriä), joka sijaitsee saaren pohjoisosassa.[2][3]
Psará kuuluu hallinnollisestiPsarán kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren pääkylä ja ainoa asutus onPsarán kylä (454 asukasta),[1] joka sijaitsee luonnonsatamalahden pohjukassa saaren etelärannikolla.
Arkeologisten löydösten perusteella Psára oli asuttu viimeistäänmykeneläisellä ajalla ja edelleenantiikin ajalla, jolloin saari tunnettiin nimimuodollaPsyra. Antiikin ajalla saaren keskus oliPsyran kaupunki, joka sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen Psarán kylä.[4][5]
Keskiajalla saari olivenetsialaisten hallussa.Osmanivallan aikana kaikki saarelaiset vietiin pois ja saari asutettiin turkkilaisilla. 1500–1600-luvuilla saarelle tuli Chíokselta jaEpeiroksesta orjana olleita kreikkalaisia. Näin se sai jälleen kreikkalaisen väestön.[2][6]

Kreikan vapaustaistelun aikaan 1800-luvun alussa saarella oli yksi Kreikan suurimmista kauppalaivastoista, mikä oli merkittävä tekijä kansannousussa, ja monet kansannousun merkkihenkilöt tulivat saarelta. Vuonna 1824 turkkilaiset hyökkäsivät Psarálle ja polttivat koko saaren. Saaren tuolloisesta 30 000 asukkaasta vain 3 000 saatiin pelastettua ranskalaisilla laivoilla. Loput asukkaat kuolivat, mikä tekee saaresta yhden vapaussodan traagisimmista paikoista. Saari ei ole koskaan toipunut tästä iskusta, ja nykyään siellä on paljon vähemmän asukkaita.[2][6]
Psarálla on vain vähän nähtävää vuoden 1824 tuhon seurauksena. Psarán kylässä on pieni museo. Palaiókastron kukkulalla, jossa ennen tuhoa oli venetsialaisaikainen linna, on nykyään muutama kappeli. Paikalta on hyvä näköala.[3]