Prytani (m.kreik.πρύτανις,prytanis; monikossaπρυτάνεις,prytaneis) oliantiikin Ateenassabulen eli neuvoston virkamies. Prytaneja oli kerrallaan 50, ja heidän toimikautensa pituus oli kymmenesosa vuodesta. Heidän tehtäviinsä kuuluivat muun muassa bulen jaekklesian koollekutsuminen, ulkomaisten lähettiläiden vastaanottaminen sekäpoliksen eli kaupunkivaltion juoksevien asioiden hoitaminen. Prytanit palvelivat tehtävässä joka päivä virkakautensa ajan.[1]
Bulen käytännön työn järjestämiseksi ja ylimmän vallan kierrättämiseksi bulen jäsenten joukosta toimi aina viisikymmentä miestä, yhdenfylen eli ”heimon” kaikki bule-edustajat, kerrallaan prytaneina. Prytaneiden tehtävänä oli päivystäminen, juoksevien asioiden hoitaminen sekä bulen ja ekklesian koollekutsuminen tarvittaessa. Prytaneille voitiin tuoda asioita, jotka vaativat bulen ja ekklesian huomiota ja käsittelyä.[1]
Prytanit kokoontuivatPrytaneionissa sekäAgorallaBuleuterionin lähellä sijainneessaTholoksessa eli Prytanikonissa, joka toimi erityisesti päivystys- ja ruokailupaikkana. Prytanien esimies eli epistates (ἐπιστάτης τῶν πρυτανέων,epistatēs tōn prytaneōn)[2] valittiin joka päivä arvalla prytanien joukosta. Kukin epistates oli yhden päivän periaatteessa valtion ylin johtaja ja hänen hallussaan olivat valtion sinetti sekä valtionrahastoina toimineiden temppelien avaimet.[1][3]
Epistetes toimi ainakin 400-luvulla eaa. myös bulen puheenjohtajana, ja myös ekklesian puheenjohtajana, mikäli se kokoontui kyseisenä päivänä. Noin vuodesta 378/377 eaa. lähtien puheenjohtaja valittiin monimutkaisemmalla menettelyllä. Siinä epistetes valitsi arpomalla yhdeksän proedrosta (πρόεδρος, monikossaπρόεδροι,proedroi),[4] toisin sanoen eräänlaisen puhemiehistön, yhden henkilön kustakin fylestä joka ei ollut sillä hetkellä prytanivuorossa. Näistä yhdeksästä valittiin puolestaan yksi, joka toimi toisena episteteena (ἐπιστάτης τῶν προέδρων,epistatēs tōn proedrōn) eli puhemiehistön johtajana ja samalla bulen puheenjohtajana. Sama henkilö saattoi toimia epistateena vain yhden päivän vuoden aikana.[1][2][3]
Prytanivuoroja varten vuosi oli jaettu kymmeneen tavallisesti 35 tai 36 päivän pituiseen jaksoon eliprytaneiaan (πρυτανεία, monikossaπρυτανεῖαι,prytaneīai).[5] Kunkin prytaneian hoitivat yhden fylen 50 bule-edustajaa, jonka jälkeen vuoro siirtyi seuraavalle fylelle.
Prytanivuorot ja niiden pituudet määriteltiin erillisen hallintokalenterin avulla. Se oli toinen Ateenan kalentereistaattikalaisen kalenterin eli uskonnolliset juhlat käsittäneenkuu-aurinkokalenterin ohella.[6]
Hallintokalenteri seurasi attikalaisen kalenterin tavoin 354-päiväistäkuuvuotta. Vuosi ja ensimmäinen prytaneia alkoivat attikalaisen vuoden alusta eli yleensä ensimmäisestäkesäpäivänseisausta seuranneestauudestakuusta, toisin sanoenHekatombaion-kuun ensimmäisenä päivänä. Koska prytaneia-kausia oli kymmenen ja ne olivat kuukuukautta pidempiä, ne eivät vastanneet muutoin kuukalenterin kuukausia, vaan osuivat useamman puolelle. Normaalivuonna neljän ensimmäisen prytaneian pituus oli 36 päivää ja muiden kuuden prytaneian pituus 35 päivää. Tasausvuosina, jolloin kalenteriin lisättiin ylimääräinen kuukausi kuu- ja aurinkokalenterien tahdistamiseksi, neljän ensimmäisen prytaneian pituus oli 39 päivää ja muiden pituus 38 päivää.[6]
Prytaneiat ja niiden vastaavuus attikalaisen kalenterin kuukausien ja nykyisen kalenterin kuukausien kanssa:
Päiviä | Kuukausi (n.) | Nykyinen kuukausi (n.) | ||
---|---|---|---|---|
normaalivuosina | tasausvuosina | |||
1. | 36 | 39 | Hekatombaion–Metageitnion | heinä-syyskuu |
2. | 36 | 39 | Metageitnion–Boedromion | elo-lokakuu |
3. | 36 | 39 | Boedromion–Pyanopsion | syys-marraskuu |
4. | 36 | 39 | Pyanopsion–Maimakterion | loka-joulukuu |
5. | 35 | 38 | Maimakterion–Poseideon–Gamelion | marras-helmikuu |
6. | 35 | 38 | Gamelion–Anthesterion | tammi-maaliskuu |
7. | 35 | 38 | Anthesterion–Elafebolion | helmi-huhtikuu |
8. | 35 | 38 | Elafebolion–Munikhion | maalis-toukokuu |
9. | 35 | 38 | Munikhion–Thargelion | huhti-kesäkuu |
10. | 35 | 38 | Thargelion–Skiroforion | touko-heinäkuu |