Elokuussa 2016Euroopan eteläinen observatorio ilmoitti löytäneensä Proxima b:n.[3][4][5] Planeetta löytyi käyttämälläsäteisnopeusmenetelmää. Siinä määräajoin tutkitaan emotähdenspektriviivoja, joiden huojuminen vihjaa tätä kiertävästä kohteesta. Näistä lukemista pääteltiin, että planeetan nopeus suhteessa Maahan on noin 2 m/s.[3]
Planeetta Proxima b on keskimäärin 0,05tähtitieteellisen yksikön eli noin 7 miljoonan kilometrin päässä keskustähdestään Proximasta. Planeetta kiertää Proximan noin 11,2 vuorokaudessa. Planeetan massa on arviolta 1,3-3 Maan massaa.
Proxima b onmaankaltainen planeetta, joka kiertää tähtensä arvioidunelinkelpoisen vyöhykkeen sisällä. Proxima b:n arvioidaan kiertävän keskustähteään ns. termodynaamisen tasapainon alueella, jossa vesi voi olla pinnalla nestemäisenä.[3][6][7] Planeetta saattaa pyöriä hitaasti taikääntää saman puolensa Proximaa kohti.
1990 julkaistussaThe Random House Encyclopediassa uumoiltiin Proxima B:tä kiertävästä planeetasta. Kuvassa pohditaan myöseksokuun mahdollisuutta, joka näkyy mustana kiekkona planeetan taivaalla.[8]
Proximia Centauri b:n massaa ei voi mitata, mutta vakiintuneet tähtitieteelliset menettelyt takaavat, että sen massa on vähintään1,27[3] ja kun senkiertoradan kaltevuus on tiedossa, massa on laskettavissa. 90 % mahdollisista kaltevuuksista viittaa massaan, joka on alle3.[9] Jos planeetta onkivinen koostumukseltaan, ja tiheys on yhtä suuri kuin Maapallon, sen säde on vähintään1,1. Se voi kuitenkin olla suurempi, jos sen tiheys on pienempi kuin Maan tai massa on suurempi kuin pienin massa.[10] Planeetta on termodynaamisessa tasapainossa 234 K (-39 °C).[3]
Planeetta kiertääM-tyypinpunaista kääpiötähteäProxima Centauria. Tähden massa on0,12M☉ ja säde0,14R☉.[3] Sen pintalämpötila on 3042K[11] ja se on 4,85 miljardia vuotta vanha.[12]Aurinko on 4,6 miljardia vuotta vanha [13] ja sen pintalämpötila on 5778 K.[14] Proxima Centaurin pyörähdysaika akselinsa ympäri on ~83 päivää,[15] ja sen valoteho on noin0,0015L☉.[3]
Tähdenmagnitudi eli kuinka kirkkaalta se näyttää Maasta katsottuna, on 11,13.[16] Vaikka se on lähin tähti Auringosta, se ei näy paljaalla silmällä Maasta alhaisen kirkkautensa takia.
Proxima Centauri b:n kiertoaika emotähden ympäri on 11,186 päivää ja senradan isoakselin puolikkaan etäisyys on noin 0,05astronomista yksikköä (AU), eli Maa on 20 kertaa kauempana omasta emotähdestään Auringosta.[3] Aurinkokunnan planeetoista lähimpänä Aurinkoa onMerkurius, jonka isoakselin puolikas on 0,39 AU. Proxima b vastaanottaa emotähdestään noin 65 % siitä määrästä säteilyä, jonka Maa saa Auringosta. Proxima Centauri b saa kuitenkin noin 400 kertaa enemmän röntgensäteilyä kuin Maa saa.[3]
Eksoplaneetan ilmoitettiin kiertävänelinkelpoisella vyöhykkeellä. Tällöin Proximalla voisi olla nestemäistä vettä ja elämää, jos se olisi oikeanlainen: pinta, ilmakehä ja pyöriminen olisivat elämälle sopivia. Proxima b kiertää varsin lähellä elinkelpoisen vyöhykkeen sisärajaa, ja sen tasapainolämpötila on −39 °C. Proximan elinkelpoinen vyöhyke on noin 0,0423–0,0816 AU:n päässä keskustähdestä[3].
Sen emotähti onpunainen kääpiö, jonka massa on noin kymmenesosa Auringon massasta. Siksi sellaiset tähdet kuin Proxima Centauri voivat elää jopa 3–4 biljoonaa vuotta, 300–400 kertaa pidempään kuin Aurinko.[18]
Planeetta on niin lähellä tähteään, että se voisi ollavuorovesilukkiutunut,[19] eli tilassa, jossa kiertoradalla ei tapahduliikemäärämomentin siirtymistä planeetan ja sen emotähden välillä.[20] Jos sen kiertoradan eksentrisyys on 0, tämä voisi johtaa lukkiutumiseen, jossa yksi paahtavan kuuma puolipysyvästi osoittaa kohti tähteä, kun taas vastakkaisella puolella on pysyvästi pimeää ja kylmää.[21][22] Kuitenkin näiden kahden äärimmäisen alueen välillä olisi elinkelpoinen alue, nimeltäänterminaattori, jossa lämpötila voi olla sopiva (noin273 K (0 °C)), mikä mahdollistaa nestemäisen veden olemassaolon. Proxima Centauri b:n kiertoradan eksentrisyys ei ole varmuudella tiedossa, vain se että on alle 0,35; mahdollisesti tarpeeksi korkea tuottamaan 3:2 vuorovesilukkiutumisen samanlaisena kuin planeettaMerkuriuksella on Auringon kanssa.Euroopan eteläinen observatorio ennustaa, että paljon lauhkeampi ympäristö olisi seurauksena tällaisesta kokoonpanosta keskimääräisen lämpötilan ollessa samanlaisia kuin Maan päällä.[23] Lisäksi paljon suurempi osa planeetasta voi olla elinkelpoista, jos se tukee tarpeeksi paksua ilmakehää, joka siirtää lämpöä poispäin tähdestä.[20] Proxima aiheuttaa Proxima b:hen 400 kertaa suuremmanlyhytaaltoisen säteilyn, kuin mitä Aurinko maahan.
Ensimmäiset merkit eksoplaneetasta Proxima Centauri b:n kaltaisten ominaisuuksien kanssa havaitsiMikko Tuomi, joka työskenteli BritanniassaHertfordshiren yliopistossa. Hän päätteli asian arkistotiedoista, jotka koskevat Proxima Centaurin liikkumista.[24] Vahvistaakseen uuden, Proxima Centauria kiertävän, eksoplaneetan mahdollisen löydön ESO käynnisti Pale Red Dot hankkeen tammikuussa 2016.[25] 24.8.2016 Proxima Centauri b:n olemassaolo vahvistettiinEuroopan eteläisessä observatoriossa, ja tutkimusryhmää johti[12] Guillem Anglada-EscudéQueen Maryn yliopistosta. Löytö raportoitiinNaturessa.[3][19] Mittaukset suoritettiin käyttämällä kahta spektrografia,HARPS ESO 3,6 m teleskoopillaLa Silla-Observatoriolla jaUVES 8-metriselläerittäin isolla teleskooppilla.[3] Ensimmäinen osoitus planeetasta löydettiin vuonna 2013.[15] Emotähden säteisliikkeen korkein nopeus yhdistettynä kiertoaikaan mahdollisti pienimmän massan laskemisen eksoplaneetalle. Virheellisen positiivisen tuloksen todennäköisyys on pienempi kuin yksi kymmenestä miljoonasta.[15]
Uutiset ESO:n löydöstä vuotivatDer Spiegelille, joka julkaisi sen 12.8.2016, ja huhu levisi nopeasti.[26] Euroopan eteläinen observatorio kiisti osallisuutensa vuotoon ja kieltäytyi kommentoimasta löytöä ennen virallista ilmoitusta 24.8.2016.[27]
↑abcdefghijklAnglada-Escudé, G.; Amado, P. J.; Barnes, J.; Berdiñas, Z. M.; Butler, R. P.; Coleman, G. A. L.; de la Cueva, I.; Dreizler, S.; Endl, M.; Giesers, B.; Jeffers, S. V.; Jenkins, J. S.; Jones, H. R. A.; Kiraga, M.; Kürster, M.; López-González, M. J.; Marvin, C.; Paardekooper, S.-J.; Reiners, A.; Rodríguez, E.; Rodrίguez-López, C.; Tuomi, M.; Zechmeister, M.: A terrestrial planet candidate in a temperate orbit around Proxima Centauri. Nature, 25.8.2016, 536. vsk, nro 7617, s. 437–440. doi:10.1038/nature19106ISSN 0028-0836Tutkimus. (PDF) (englanniksi)
↑Kuvittajat: Adams, Stephen; Winterbotham, Anne; Wright, Julia; Long, Garry et al.. Luettelo tekijöistä (Artists) sivulla 2781.: ”The Universe: Worlds of many kinds”, The Random House Encyclopedia, s. 158. (Sitaatti kuvatekstistä: "1 A planet of Proxima Centauri, the nearest star to the Earth, may exist according to recent investigations. This picture of its surface is thus founded on something more than sheer imagination. Proxima Centauri is a dim red dwarf that has never joined the main sequence nor passed through the giant stage of evolution. Proxima does not cast as much light as the Sun on its attendants. The planet thought to be moving around it is assumed to have an orbital period of between 10 and 12 days. The outer edge or limb, of Proxima is not sharp, like that of our Sun, but is diffuse, since density of the outer layers is very low. It is also assumed that the planet retains a tenuous atmosphere. Since Proxima is a flare star, the climate of an inner planet will be very unstable and the landscape extremely desolate. No life can be expected there. But water, shown in the picture as a like fringed by glittering crystals of ice, may survive. The black disk represents a possible satellite as it would be seen in silhouette against the red disk of Proxima. In the sky is seen a familiar constellation pattern: the W of Cassiopeia, all of whose stars are very remote and will therefore look much the same from the planet of Proxima as it does from our own planet. To the left of the W of Cassiopeia is another star – our own Sun–which will be easily visible with the naked eye to an observer.") New York: Random House, 1990. ISBN 0-39458450-3(englanniksi)
↑Ségransan, D.; Kervella, P.; Forveille, T.; Queloz, D.: First radius measurements of very low mass stars with the VLTI. Astronomy and Astrophysics, 2003, 397. vsk, nro 3, s. L5–L8. doi:10.1051/0004-6361:20021714Bibcode:2003A&A...397L...5SarXiv. (englanniksi)
↑Jao, Wei-Chun; Henry, Todd J.; Subasavage, John P.; Winters, Jennifer G.; Gies, Douglas R.; Riedel, Adric R.; Ianna, Philip A.: The Solar Neighborhood. XXXI. Discovery of an Unusual Red+White Dwarf Binary at ~25 pc via Astrometry and UV Imaging. The Astronomical Journal, 2014, 147. vsk, nro 1, s. 21. doi:10.1088/0004-6256/147/1/21Bibcode:2014AJ....147...21JarXiv. (englanniksi)
↑Amos, Jonathan: Neighbouring star Proxima Centauri has Earth-sized planet (Lainaus: "Just how "habitable" this particular planet really is, one has to say is pure speculation for the time being.") BBC News. 24.8.2016. Viitattu 25.8.2016. (englanniksi)
↑Adams, Fred C.; Laughlin, Gregory; Graves, Genevieve J. M.: Red Dwarfs and the End of the Main Sequence. (Kirjan nimi: Gravitational Collapse: From Massive Stars to Planets) Revista Mexicana de Astronomía y Astrofísica, Määritä ajankohta!Bibcode:2004RMxAC..22...46A(englanniksi)
↑Turbet, M.; Ribas, I.: Numerical simulation of possible surface temperatures on Proxima b (synchronous rotation). ESO, 2016. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista. Alkuperäinen artikkeli:en:Proxima Centauri b
