Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Pronssi

Wikipediasta
Pronssikautisia pronssivaluja. Tarkoitettu ilmeisesti uudelleenvalettaviksi.

Pronssi elivaski (vanha suomalainen nimi) onmetalliseos eli lejeerinki, jonka pääkomponenttina onkupari. Tavallisimmin pronssilla tarkoitetaan kuparin jatinan seosta, mutta nimitystä käytetään myös muista kuparin metalliseoksista, paitsi kuparin jasinkin seoksesta, jota nimitetäänmessingiksi.

Kuparipohjaisilla metalliseoksilla on matalampi sulamispiste kuinraudalla, ja kuparin työstö jametallurgia ovat helpompia hallita kuin rautametalleilla. Kuparin tiheys on noin 10 % suurempi kuin raudan.Korroosio ei vahingoita pronssia samalla tavoin kuin rautaa, varsinkaan meriolosuhteissa. Pronssi myös kestää väsymistä jonkin verran rautaa paremmin.

Historia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Marcus Aureliuksen pronssisen muotokuvan osa n. 170 jaa.

Pronssikaudella seos sisälsi kuparin ohella muita saatavissa olevia metalleja, yleensätinaa jasinkkiä, joskus myöslyijyä. Pronssia valmistettiin sulattamalla kuparia sinkkimalmin kanssa. Metallissa oli usein epäpuhtautenaarseenia, joka paransi sen mekaanisia ominaisuuksia.[1]

Pronssi oli myös lujempaa kuin alkeellisimmat rautalaadut. Euroopassa siirryttiin kuitenkinrautakauteen merenkulun ja kaupan vaikeuduttua Välimerellä 1200–1100 eaa.

Kirkonkelloihin käytettävä pronssi sisältää 20 % tinaa. Suurin pronssista valettu kirkonkello,Tsar-Kolokol, joka painaa noin 200 tonnia ja on 6,14 m korkea, valettiin 1733–1735. Se on edelleenMoskovanKremlissä, tosin hajonneena.

Pronssin käyttö nykyään

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Nykyisin valmistetaan hyvin monenlaisia erikoispronssilaatuja seostamalla mukaan pieniä määriä muun muassapiitä,mangaania,alumiinia taitelluuria. Seoskomponentit ja seossuhde vaikuttavat pronssin lujuuteen, korroosionkestävyyteen ja ulkonäköön. Esimerkiksipiipronssia käytetään hitsattaviin metalliliitoksiin, heloihin, pultteihin, nupeihin, sinkilöihin, pieniin renkaisiin sekä enenevästitaidevaluun. Piipronssi on hyvin korroosionkestävää.Pronssia käytetään myös symbaalien, eli peltien tai lautasten, jotka ovat osana rumpuja, valmistamiseen. Ne tehdään joko b8-pronssista (seoksesta 8 prosenttia on tinaa) tai b20-pronssista (20 % tinaa). Seokseen voidaan lisätä myös muita metalleja, kuten alumiinia tai hopeaa. Suurissa kilpailuissa kolmanneksi tulleelle kilpailijalle annetaanpronssimitali.

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Suomen rautakauden esineistö. helsinki.fi.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pronssi&oldid=23047056
Luokat:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp