Pressburgin rauha elineljäs Pressburgin rauha solmittiinNapoleonin sotien aikana vuonna 1805Ranskan jaItävallan välillä Pressburgissa eli nykyisessäBratislavassa.[1] KeisarienNapoleon I jaFrans II edustajat allekirjoittivat rauhansopimuksen 26. joulukuuta 1805. Siinä vahvistettiin tappiot, jotka Itävalta oli kokenutUlmin (16.–19. lokakuuta) jaAusterlitzin taisteluissa (2. joulukuuta).[2] Sopimuksen seurauksenakolmas liittokunta jaPyhä saksalais-roomalainen keisarikunta lakkasivat olemasta.
Rauhanehdoissa sodan hävinnyt Itävalta joutui luovuttamaan huomattavia alueita Ranskalle ja sen uusille liittolaisvaltioille. Itävalta luovuttiPiemonten,Parman jaPiacenzan Ranskalle,Tirolin,Vorarlbergin ja eräitä muita alueitaBaijerille, vuoden 1797Campo Formion rauhassa saamansaVenetsian tasavallan alueetVenetsian,Istrian jaDalmatian Ranskan vasallivaltiolleItalian kuningaskunnalle sekäHabsburgien valtakunnan läntisiä alueitaBadenille jaWürttembergille.[1][2] Itävalta menetti näin kaiken vaikutusvaltansaItaliassa ja pääosan vallastaanSaksassa. Lisäksi Itävalta joutui tunnustamaan Baijerin ja Württembergin korottamisenvaaliruhtinaskunnista itsenäisiksi kuningaskunniksi sekä maksamaan 40 miljoonankultafrangin sotakorvaukset. Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan lakkauttamisen yhteydessä Itävalta sai luvan liittää itseensä vähäisetSalzburgin vaaliruhtinaskunnan jaBerchtesgadenin ruhtinaspiispakunnan sekä ottaa haltuunsasaksalaisen ritarikunnan maat.[1]
