Praha onTšekin pääkaupunki ja maan suurin kaupunki. Kaupungissa on noin 1,3 miljoonaa asukasta. Praha sijaitseeVltavajoen rannalla. Kaupungin hyvin säilynyt historiallinen keskusta kuuluuUnesconmaailmanperintöluetteloon.
Prahan sijainti on 50°05′ pohjoista leveyttä ja 14°26′ itäistä pituutta. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 235 metriä. Suurin osa kaupungista sijaitsee Vltavan laaksossa. Lisäksi Praha on levittäytynyt jokilaaksoa ympäröiville kukkuloille, joita ovat Letná,Vítkov, Opyš, Vìtrov, Skalka, Emauzy, Vyšehrad, Karlov ja Petřín, joka on näistä korkein. Vltava virtaa pituudestaan 23 kilometriä kaupungin halki. Sen keskisyvyys tällä osuudella on 2,75 metriä ja suurin syvyys 10,5 metriä.
Prahassa vallitseeKöppenin ilmastoluokituksen mukaan lauhkea ilmasto.[2] Vuoden lämpimimmät kuukaudet ovat heinäkuu ja elokuu, jolloin päivän keskimääräinen ylin lämpötila on noin 25 astetta. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskimääräinen alin lämpötila on −2,4 astetta. Prahassa sataa meko tasaisesti ympäri vuoden. Sateisin kuukausi on heinäkuu, jolloin sataa keskimäärin noin 64 millimetriä. Kuivin kuukausi on helmikuu, jolloin sataa keskimäärin noin 19 millimetriä. Keskimääräinen vuosittainen sadanta on noin 440 millimetriä.[3]
Punatiilikatot ovat tyypillisiä Prahan asuinrakennuksille.
Praha perustettiin 800-luvun jälkipuolella, ja siitä tuli pianBöömin kuninkaiden asuinpaikka. Vltavajoen varrella on ollut asutusta noin vuodesta 500 eaa., jolloin sinne asettuikelttiläisiä heimoja. Heidän jälkeensä alueelle tuligermaaneja ja sittenslaaveja. Noin vuonna 800 aluetta nousi hallitsemaan Přemyslidien-suku, tarun mukaan prinsessaLibušen perustamana. He rakensivat alueelle kaksi linnoitusta: toisen nykyisenPrahan linnan kohdalle, toisen vähän matkan päähänVyšehradiin. Näiden linnoitusten suojissa saattoivat saksalaiset jajuutalaiset kauppiaat ja käsityöläiset harjoittaa ammattiaan.
Kaupunki kukoisti erityisesti 1300-luvullaKaarle IV:n hallintokaudella. Hän asettui Prahaan ja ryhtyi toimiin tehdäkseen siitäPyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan pääkaupunkina Euroopan mahtavimman kaupungin. Hän rakennutti muun muassaUudenkaupungin (Nové Město),Kaarlensillan jaKaarlen yliopiston. Pian tämän jälkeen kaupunki kärsi kuitenkin kovin ja tuhoutui osittainhussilaissodassa, uskonpuhdistajaJan Husin seuraajien ja katolisten ristiretkeläisten välisissä taisteluissa. Hus oli tšekkiläinen pappi ja Prahan Kaarlen yliopiston rehtori 1400-luvun alussa. Hänet poltettiin roviolla vuonna 1415.[4]
1500-luvun lopusta alkaen Prahan hallitsijoita olivatHabsburgit.[4] He tukivat erityisesti taiteita ja toivatrenessanssin aatteet kaupunkiin. Tällöin rakennettiin myös monet kaupungin palatseista ja kirkoista. Aika oli kuitenkin poliittisesti levotonta.Kolmikymmenvuotisessa sodassa suuri osa Prahaan kootuista taideaarteista ryöstettiin.
Neljä itsenäistä kaupunkia eliHradčany,Malá Strana (Pieni puoli),Staré Město (Vanhakaupunki) jaNové Město (Uusikaupunki) yhdistettiin Prahan kaupungiksi vuonna 1784.[4] Myöhemmin siihen liitettiinJosefov (1850) jaVyšehrad (1883) ja vuonna 1922 vielä 37 kuntaa, mikä nosti kaupungin väkimäärän 676 000:een. 1800-luku oli tšekkiläisten kansallisuusaatteen aikaa. Prahaa kunnostettiin, julkinen liikenne kehittyi ja kaupunki kasvoi.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen muodostetunTšekkoslovakian valtion pääkaupungiksi tuli itseoikeutetusti Praha.Saksamiehitti Tšekkoslovakian ennentoista maailmansotaa, ja Praha pysyi miehitettynä vuodet 1939–1945. Kaupunki säästyi kuitenkin pahoilta vaurioilta, vaikka siellä käytiin taisteluja. Suurimmat tappiot koki Prahan juutalaisyhteisö. Vuonna 1939 kaupungissa asui noin 120 000 juutalaista, joista kymmenettuhannet kuolivat vainoissa.[4]
Toisen maailmansodan jälkeen, kun Tšekkoslovakia oli siirtynyt kommunistihallinnon alaisuuteen, Praha oli pääkaupunkina poliittisten tapahtumien keskipiste. Siellä tapahtui muun muassa vuoden 1968 kansannousu,Prahan kevät, jonkaNeuvostoliitto kukisti kovin ottein. Niin sanottusamettivallankumous vuonna 1989 merkitsi sosialistisen kauden loppua. Prahasta tuli Tšekkoslovakian rauhanomaisen jakautumisen jälkeenTšekin tasavallan pääkaupunki.[4]
Vuonna 2002 Praha kärsi vakavista tulvista, ja osa kaupungista oli evakuoitava.[5] Tulva aiheutti paljon vahinkoa, mutta tärkeimmät turistikohteet pelastuivat.
Vuonna 2007 Prahassa protestoitiin, kun hallitus oli sopinut, että Yhdysvallat saa rakentaa ohjustukikohdan Prahan lähistölle. Vuonna 2010 suuria mielenosoituksia aiheuttivat hallituksen menoleikkaukset.[6]
Škoda 15T -raitiovaunut ovat Prahan raitioliikenteen uusinta kalustoa.A-linjan juna Malostranskán metroasemalla.
Praha on Euroopan liikenteen solmukohtia. Tärkeimmät rautatieasemat ovat Hlavní nádraži (Päärautatieasema), Holešovice, Smíchov ja Masarykovo nádraží. Kaupungissa on myös jokisatama. Prahassa sijaitseeVáclav Havelin kansainvälinen lentoasema, joka on yksi entisen Itä-Euroopan suurimmista lentokentistä ja vuonna 2018 sen kautta kulki noin 18 miljoonaa matkustajaa[7]. Prahan lentokentälle on varsin kattavasti lentoyhteyksiä joka puolelta Eurooppaa.
Prahassa asui vuoden 2020 arvion mukaan 1 324 277 asukasta, mikä on noin 12,4 prosenttia koko Tšekin väestöstä. Vuoden 2011 arvion mukaan Prahassa asui 1 234 037 asukasta. Vuosina 2011–2020 kaupungin väkiluku kasvoi 7,3 prosenttia.[1]
Vuoden 2020 arvion mukaan kaupungin asukkaista 48,9 prosenttia oli miespuolisia ja 51,1 prosenttia naispuolisia. Asukkaista 18,1 prosenttia oli 0–17-vuotiaita, 62,9 prosenttia 18–64-vuotiaita ja 19,0 prosenttia yli 64-vuotiaita.[1]
Praha on jaettu 57 kaupunginosaan ja 22 hallintopiiriin, jotka käsittävät yhden tai muutamia kaupunginosia. Hallintopiirit on numeroitu keskustasta alkaen.[1]
Kaarlensilta varhain aamulla.Týnin kirkko ja Marian pylväs valaistuina.
Prahan lempinimiä ovat muun muassa ”Kultainen kaupunki”, ”Sadan tornin kaupunki”, ”Kaikkien kaupunkien äiti” ja ”Euroopan eurooppalaisin kaupunki”. Se on erittäin suosittu kaupunkimatkojen kohde vanhojen rakennustensa ansiosta, jotka edustavat hyvin monenlaisia arkkitehtonisia tyylisuuntiabarokistakubismiin.[11] Tunnetuimpia turistinähtävyyksiä ovat:
Josefov eli Juutalaiskortteli sijaitsee vanhankaupungin pohjoispuolella. Prahanghetto purettiin 1800-luvun lopussa, ja tilalle pystytettiinjugendia jakubismia edustavia uudisrakennuksia, mutta geton tärkeimmät rakennukset säilytettiin. Kuuluisin nähtävyys onVanha juutalainen hautausmaa, jonka alueella on noin 12 000 hautakiveä vieri vieressä. Prahan juutalaisia ei pitkään aikaan saanut haudata muualle, ja ahtauden vuoksi vainajia jouduttiin hautaamaan jopa 12 kerrokseen.
Vanhankaupungin eteläpuolella on Uusikaupunki, jossa sijaitsee Prahan liikekeskusta. Kaupunginosan keskipiste onVenceslauksen aukio (Václavské náměstí), joka on toiminut Tšekin historian monien kohtausten, kutensamettivallankumouksen, tapahtumapaikkana. Aukiolla sijaitsevatKansallismuseo ja Tšekin kansallispyhimyksenPyhän Venceslauksen ratsastajapatsas.Kaarlenaukiolla puolestaan on Uudenkaupungin raatihuone.
Hradčany oli yksi niistä neljästä kaupungista, jotka muodostivat Prahan 1700-luvulla. Siellä sijaitsee moneen kertaan jälleenrakennettuPrahan linna, josta kaupunki sai alkunsa. Linna-alueen nähtävyyksiä ovat muun muassa Pyhän Yrjön luostari, Pyhän Yrjön basilika, Kuninkaanpalatsi,Pyhän Vituksen katedraali jaKultainen kuja käsityöläistaloineen.
Prahan museoista tunnetuimpia ovat Kansallismuseo, Lapidárium,Antonín Dvořákin museo jaBedřich Smetana -museo. Prahan omaa historiaa esittelee Muzeum hlavního města Prahy. Tunnettuja ovat myösAlfons Muchan museo, Juutalainen museo ja Olutmuseo.Wolfgang Amadeus Mozartin elämästä Prahassa kerrotaan Vila Bertramkassa. Taiteen alalla on Kansallisteatterin ja Valtionoopperan lisäksi erityisen tunnetuksi tullutLaterna Magica, avantgardistinen teatteri, jonka erikoiset näytännöt koostuvatelokuvasta,musiikista,baletista japantomiimista.
VoimisteluseuraSokolin joka neljäs vuosi järjestettävätVšesokolský slety -kokoontumiset ovat pidetty vuodesta 1882 Prahassa. Vuoden 2024 kokoontumiseen osallistui noin 20 000 voimistelijaa ja 70 000 katsojaa. Kokoontumisia varten vuonna 1926 rakennettuStrahov-stadion on yhä yksi maailman suurimmista urheilustadioneista. Nykyään stadion toimii Sparta Prahan harjoittelukenttänä.[18][19]
