| Power metal | |
|---|---|
| Alkuperä | Speed metal,neoklassinen metalli,NWOBHM,heavy metal |
| Alkuperämaa | Saksa Yhdysvallat Suomi |
| Kehittymisen ajankohta | 1980-luvun loppu |
| Tyypillisiä soittimia | sähkökitara,bassokitara,rummut,kosketinsoitin |
| Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia | sinfoninen power metal,progressiivinen power metal |
| Infobox OK | |
Power metal onmetallimusiikin tyylisuunta, jonka tunnusmerkkejä ovat laulajan korkea ääniala, musiikin nopeatempo, runsas melodisuus[1] ja teknisetkitarariffit[2]. Tyylisuunnan alkupisteenä pidetään useinHelloween-yhtyettä.[3][4][5]
Power metalia soitetaan puhdassointisesti ja hiotustithrash jaspeed metalia muistuttavassa nopeassa tempossa. Kappaleiden sävellykset ovat melodiaan pohjautuvia,[1] ja yleensähymninomaisia. Kertosäkeitä voidaan käyttää tasaisesti voimistuen kappaleiden rakenteessa antamaan teatraalinen, dramaattinen ja tunteita herättävä vaikutelma.[6] Sanoitukset ovat usein sävyltään positiivisia[4], ja niissä ammennetaan varhaisenheavy metalinfantasia-aiheista[2] tai korostetaan yhtyeen omaa arvoa ylistävään sävyyn, mitä erityisestiManowar-yhtye on käyttänyt.[7]
Laulussa ja kitaran soitossa power metal -yhtyeet pyrkivät taituruuteen.[2] Kitarariffit ja -harmoniat ovat teknisiä[1],voimasointuja käytetään paljon[8] ja soitto on nopeaa. Riffeissä on kuultavissa thrash metalin vaikutus. Kitarasoolot ovat polveilevia ja voivat olla pitkäkestoisia. Bassokitara jarytmikitara soittavat tavanomaisesti samat osuudet. Rummutus keskittyy vahvastituplabasariin, jonka lisänä käytetään monimutkaisia rumpufillejä ja lautasten käyttöä. Kosketinsoittimen osuus vaihtelee. Jotkin yhtyeet käyttävät sitä yksinkertaisiin melodioihin, kun taas jotkin pyrkivät luomaan vaikutelman sinfoniaorkesterista. Laulajilla on usein laajaääniala, ja he laulavat pääasiassa korkealta[5]falsetissa.[8]
Amerikkalainen ja eurooppalainen power metal nähdään usein toisistaan poikkeavina koulukuntina. Amerikkalaisen power metalin kuvaillaan olevan laulua ja kosketinsoitinosuuksia lukuun ottamatta lähempänä thrash metalia. Eurooppalaista power metalia taas pidetään mahtipontisempana, nopeampana ja iloisempana kuin amerikkalaista vastinettaan.[8] Power metalin ero heavy metaliin verrattuna on melko häilyvä, ja näitä on toisinaan vaikea erottaa toisistaan. Joitakin eroavaisuusspiirteitä on nostettu esille, kuten tuplabasareiden käyttö rummuissa.
Nimitys ”power metal” on ollut käytössä jo 1980-luvun alussa.Metallica käytti sitä esittämästään musiikista ja samoin Metallicasta innoitusta saaneet muut yhtyeet. Musiikillisesti ne eivät eronneet muista ajan metalliyhtyeistä, ja nimitystä käytettiinkin tuolloin vain joukosta erottumisen keinona.[9] Nimityksen käyttö levisi, ja sitä käyttivät musiikistaan toisistaan hyvinkin paljon eroavat yhtyeet.[10] Lopulta nimitys jäi pois käytöstä, kun syntyi uusia kuvaavampia nimityksiä kuten speed metal, thrash metal japrogressiivinen metalli.[11]
Tyylilajin nimi ”power metal” (voimametalli) ei tarkoita kirjaimellisesti, että power metal olisi esimerkiksi voimakkaampaa kuin muut metallimusiikin tyylilajit.[6]
AntropologiSam Dunnin mukaan power metalin juuret juontavat 1970-luvun lopulle, jolloinRitchie Blackmoren perustamaRainbow-yhtye aloitti toimintansa. Rainbow’n laulajan,Ronnie James Dion, kirjoittamat sanoitukset käsittelivät historiasta, kansanperinteestä jatieteisfiktiosta ammennettuja aiheita. Nämä aiheet inspiroivat suoraan nykypäivän power metal -yhtyeitä,[12] ja jotkut laskevatkin Rainbow'nRising-albumin (1976) ensimmäiseksi power metal -levyksi.[8] Dio jatkoi fantasiaa ja mytologiaa hyödyntävien sanoitusten käyttöä omansooloyhtyeensä kappaleissa.[13] Toinen power metalin mytologistenmiekka ja magia -sanoitusten esikuva oli yhdysvaltalainenManowar.[14]
Vuonna 2011 ilmestyneessä dokumentäärisessä tv-sarjassaanMetal Evolution Dunn mainitsee myösJudas Priest-yhtyeen, jonka kahden soolokitaran luoma äänimaailma muodostui myöhemmin power metalin hyvin tyypilliseksi piirteeksi. Toinen brittiyhtye,Iron Maiden, toi metallimusiikkiin lisää eeppisiä ja melodisia ulottuvuuksia. Iron Maidenin yksinkertaiset ja tarttuvat kappaleet, joiden mukana yleisön oli helppo laulaa, muodostuivat power metal -yhtyeiden yleisesti käyttämäksi lähestymistavaksi.[14] Dio, Judas PriestinRob Halford ja erityisesti Iron MaideninBruce Dickinson olivat suuria vaikuttajia power metalin korkeaääniselle laulutyylille.[8]
Judas Priestiltä ja Iron Maideniltä vaikutteensa ottanutAccept[10] ja toinen saksalaisyhtyeScorpions olivat power metalin synnylle tärkeitä pioneereja. Toinen edelläkävijä oli ruotsalaiskitaristiYngwie Malmsteen, joka kehitti Ritchie Blackmoren luomaa virtuoosimaista neoklassista kitaransoittoa.[14] Malmsteenin ja hänen kaltaistensatilutuskitaristien luomaneoklassinen metalli oli yksi tärkeistä power metalin alkupisteistä.[13] Malmsteenin yhtyeessä uransa aloitti myöhemminStratovariukseen liittynytJens Johansson, joka modernisoiDeep PurplenJon Lordin kosketinsaundin, jonka power metal -kosketinsoittajat omaksuivat.[14]
Yhdysvaltalaiset power metal -yhtyeet saivat merkittäviä vaikutteitaRiot-yhteeltä sekäFates Warningin jaQueensrÿchen uran alkupään tuotannosta.[15]
1980-luvun lopulla länsisaksalainen Helloween-yhtye alkoi yhdistää musiikissaanNWOBHM:n vibratomaista laulua ja kitaraharmonioita thrash metalin nopeuteen.[3] Yhtye oli soittanut aikaisemminspeed metal -tyylilajissa, mutta tuotuaan musiikkiinsa melodisuutta ja vaihtelua katsotaan Helloweenin luoneen power metalin tyylisuunnan.[6] Tosiasiassa yhtyeen kotimaassa vaikutti samaan aikaan muitakin power metaliksi laskettavia yhtyeitä kutenRunning Wild jaRage,[15] mutta Helloweenin albumitKeeper of the Seven Keys Part I jaPart II (1987–1988) katsotaan usein ensimmäisiksi varsinaisiksi power metal -albumeiksi.[4][5] Albumit toivat Helloweenille suurta menestystä, mikä toi tuulta tyylilajin siipien alle.[5]
Samaan aikaan Suomessa Stratovarius-yhtye oli alkanut uuden jäsenensä, kitaristi-laulajaTimo Tolkin, myötä muuttamaan tyyliään hiotumpaan power metaliseen suuntaan.[16]
Yhdysvalloissa muodostui tyyliltään yhtenäinen power metal -yhtyeiden joukko paikallisten vaikutteiden pohjalta. Näihin kuuluivat muun muassaVicious Rumors jaHelstar.[15]
1990-luvun alussa power metal oli suosittua pääasiassaSaksassa; sikäläiset yhtyeet kutenBlind Guardian,Gamma Ray, Running Wild jaAngel Dust eivät olleet tunnettuja kotimaansa ulkopuolella.Grungen suosion myötä Saksassa kävi kiertueilla vähemmän metalligenren yhtyeitä Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta, mutta suuren kysynnän takia markkinoilla oli tilaa power metal -yhtyeille. Saksassa kiertäminen toi monelle vähälle huomiolle jääneelle yhtyeelle uuden uranousun, ja monet hajonneet yhtyeet kutenArmored Saint jaCirith Ungol perustettiin uudelleen. Myös uuden sukupolven yhdysvaltalaisyhtyeet kutenIced Earth jaNevermore kasvattivat suosiotaan.[2]
1990-luvun puolivälissä power metalin suosio alkoi vakiintua.[17] Yhtenä tekijänä oli perinteisten metallimusiikin tyylilajien kuten heavy ja thrash metalin suosion paluu, joka oli syntynyt vastareaktiona trendejä seuraavallenu metalille[18] sekä raa’alledeath jablack metalille[17]. Toisena tekijänä oliHammerFall-yhtyeen läpilyönti, joka toi power metalin valtavirtaan.[2] HammerFall tuliRuotsista, jossa sen olivat perustaneet sivuprojektinaan vuonna 1993 eri death metal -yhtyeissä esiintyvät muusikot. YhtyeenesikoisalbumiGlory to the Brave (1997) myi hetkessä itsensä Saksan albumilistalle ja toi power metalin tunnetuksi uudelle eurooppalaiselle musiikinkuuntelijoiden sukupolvelle.[19]
HammerFallin myötä syntyi uusi power metal -yhtyeiden aalto, joka toi tyylilajille maailmanlaajuista suosiota.[19] Power metal menestyi hyvin Saksan lisäksiKreikassa jaEtelä-Amerikassa,[18] jaSuomessa StratovariuksenDestinystä (1998) tuli ensimmäinenSuomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle noussut metallialbumi.[20] Myös vanhan polven yhtyeiden suosio kasvoi, ja muun muassa Manowarin levymyynti oli suurempaa kuin missään vaiheessa aiemmin.[2] 1990-luvun loppuun mennessä power metalista oli tullut merkittävä tyylilaji metallimusiikin kentällä.[18]
2000-luvulla power metal oli pääasiassa eurooppalainen ilmiö.[21]EnglantilainenDragonForce, joka pääsi YhdysvaltojenBillboard 200 -listalle kolmannella albumillaanInhuman Rampage,[2] ja yhdysvaltalainenTheocracy olivat suosittuja tyylilajin yhtyeitä.[5] DragonForce toimi inspiraationa uusille yhtyeille kutenShadowkeep,Power Quest jaPythia.[13] 2000-luvun puolivälistä alkaen merkittävä yhtye on ollut ruotsalainenSabaton,[22] johon verkkojulkaisu Loudwire on viitannut yhtenä suurimmista power metal -bändeistä.[23]
Sinfoninen power metal nojaa vahvasti kosketinsoitinten ja orkesterisoitinten käyttöön. Myös kappaleiden sovituksissa on vaikutteita taidemusiikin orkesterisovituksista, ja yhteet voivat käyttääoopperalaulua. Merkittäviä sinfoniseksi power metaliksi luokiteltuja yhtyeitä ovatNightwish,Rhapsody of Fire,Serenity ja Kamelot.[13]
Progressiivinen power metal poikkeaa perinteisestä power metalista esimerkiksi käyttämällä epätavallisiatahtilajeja.[6] Alagenren syntyä edisti se, että 1980-luvun lopussa Helloweenin ja Blind Guardianin uusi musiikillinen lähestymistapa kiinnosti muusikoita ja faneja sekä progressiivisen metallin että heavy metalin piiristä. Merkittävä teos alagenrelle oliCrimson Gloryn albumiTranscendence (1988).[24] Muita varhaisia progressiivisen power metalin yhteitä olivat yhdysvaltalainenHeir Apparent, brasilialainenAngra ja norjalainenConception. Yhtyeet Yhdysvalloista eivät koskaan saaneet merkittävästi suosiota, mutta eurooppalaiset progressiivisen power metalin yhteet menestyivät oman maanosansa markkinoilla. Tunnettuja myöhempiä tyylilajin edustajia ovatVanden Plas,Royal Hunt,Eldritch,Labyrinth,[15]Kamelot jaThreshold.[2] Raja power metalin ja progressiivisen metallin tyylilajien välillä on toisaalta hämärä.[6]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPower metalWikimedia Commonsissa