| Populäärimusiikkia Vittulajänkältä | |
|---|---|
| Populärmusik från Vittula | |
 | |
| Ohjaaja | Reza Bagher |
| Käsikirjoittaja | Mikael Niemi Reza Bagher Erik Norberg |
| Tuottaja | Joachim Stridsberg Markus Selin |
| Säveltäjä | Halfdan E |
| Kuvaaja | Robert Nordström |
| Pääosat | Niklas Ulfvarsson Max Enderfors Andreas af Enehielm |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |  Ruotsi, Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Happy End Filmproductions Svensk Filmindustri Solar Films |
| Ensi-ilta | 8. lokakuuta2004 |
| Kesto | 105 min |
| Alkuperäiskieli | ruotsi,suomi,meänkieli,saksa,esperanton kieli |
| Katsojat | 98 693 (Suomessa)[1] |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
| Infobox OKNimi-testi OK | |
Populäärimusiikkia Vittulajänkältä (Populärmusik från Vittula) on vuonna2004 valmistunutruotsalais-suomalainenelokuva, joka perustuuMikael Niemensamannimiseen kirjaan.
Kaksi poikaa varttuu Ruotsin puoleisessaTornionjokilaaksossa,Pajalan kunnassa 1960-luvulla. Matin koti on rauhallinen, mutta Niila kärsiilestadiolaisen isänsä ahdasmielisyydestä ja jatkuvasta ruumiillisesta kurituksesta.The Beatlesin ”Rock and Roll Musicin” innoittamana pojat perustavat yhtyeen, mutta keikkoja ei juuri ole ja tytötkin alkavat kiinnostaa musiikkia enemmän.[2]
| Niklas Ulfvarsson | … | Matti 7-vuotiaana |
| Max Enderfors | … | Matti 15-vuotiaana |
| Tommy Vallikari | … | Niila 7-vuotiaana |
| Andreas af Enehielm | … | Niila 15-vuotiaana |
| Lasse Beischer | … | Matti 40-vuotiaana |
| Björn Kjellman | … | Greger |
| Sten Ljunggren | … | isoisä |
| Göran Forsmark | … | Birger |
| Lennart Jähkel | … | Einari |
| Jarmo Mäkinen | … | Isak, Niilan isä |
| Kati Outinen | … | Päivi, Niilan äiti |
| Tarja-Tuulikki Tarsala | … | Niilan isoäiti |
| Eero Milonoff | … | Niilan veli Johan |
| Ville Kivelä | … | Erkki |
| Gustav Wiklund | … | Ryssi-Jussi |
| Kirsti Valve | … | Lilith |
| Jussi Lampi | … | vahtimestari |
| Ona Kamu | … | morsian |
| Tuula Nyman | … | morsiamen äiti |
| Maria Möller | … | Finskan |
| Panu Vauhkonen | … | Ismo |
| Jari Hietanen | … | Kauko |
| Peter Franzén | … | kertojan ääni |
Turun SanomienTapani Maskulan mielestä iranilaissyntyisen Bagherin ohjaustyö tekee hyvää ajankuvaa sortumatta nostalgiaan, vähänRauni Mollbergin tyyliä muistuttavasti. Tarinankuljettajana Bagher ei hänestä onnistu yhtä hyvin, mitä osoittaa huonosti harkittu kertojaäänen käyttö ja elokuvan episodimainen rakenne. Matin ja Niilan persoonallisuuksien vertailun Maskula sanoi käyvän merkillisen pinnalliseksi kun pojat varttuvat teineiksi, ja monet herkullisesti tulkitut sivuroolit varastavat huomiota vaisuilta päähenkilöiltä.[2]Helsingin Sanomissa Timo Malmi kirjoitti Reza Bagherin ohjanneen elokuvan melko raskaskätisesti niin, että juonenkuljetus on paikoin ontuvaa. Hänestä elokuva seuraa romaania melko uskollisesti, mutta absurdiutta ja groteskiutta painottaen.[3]
