Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

Pohjavesi

Wikipediasta
Pohjavesialueesta kertova merkkiKauhanevan–Pohjankankaan kansallispuistossa
PohjavesipostiKontinkankaallaOulussa

Pohjavesi on maanpinnan alapuolella sijaitsevaavettä. Sitä muodostuu huonosti vettä läpäisevien maakerrosten päälle. Pohjavesikerroksen raja on siinä kohdassa, josta alaspäin maaperä on vedellä kyllästettyä. Kaikki maanpinnan alainen vesi ei siis ole pohjavettä.Ihminen käyttää pohjavettäjuoma- jatalousvetenäkaivojen kautta. Paikkaa, jossa pohjavesi tulee maanpinnan yläpuolelle, kutsutaanlähteeksi.

Pohjavedet muodostavatjäätiköiden jälkeen toiseksi suurimman makean veden varaston maapallolla. Pohjaveden kelpoisuus juomavedeksi johtuu siitä, että se on maakerrosten läpi suotautuessaan puhdistunut epäpuhtauksista, kuten haitallisistabakteereista. Samalla veteen liukenee useita hyödyllisiäsuoloja. Ihmiselle käyttökelpoisinta onhiekka- jasorapitoisesta maaperästä taiperuskallion halkeamista löytyvä, paljon vapaasti liikkuvaa vettä sisältävä pohjavesi.

Pohjavesivarasto eliakviferi saa vetensäsateena, joista, järvistä tai toisista pohjavesivarastoista. Lopulta vesi purkautuu mereen, järviin tai toisiin pohjavesivarastoihin. Varasto onuusiutuva, mutta jos sitä käytetään nopeammin kuin se ehtii uusiutua, se ehtyy. Tällä hetkellä maapallon pohjavesivarat ovat ihmisen liiallisen käytön vuoksi ehtymässä.[1] Pohjavesien ehtyminen uhkaa viljantuotantoakuivilla ja puolikuivilla alueilla.[2]

Ilmaston lämpeneminen uhkaa myös suolata useita akvifereja.[3] Lämpimämpään pohjaveteen liukenee enemmänraskasmetalleja kutenarseenia jamangaania, joista mangaanin on arveltu vaikuttavan haitallisesti lasten ja sikiöiden hermostoon. Lämpimämpi vesi on myös kasvualusta vaarallisillebakteereille.[4]

Pohjavesivarasto voi olla kolmenlainen sen mukaan, mikä sen pintaa rajoittaa:

  • Rajoittamaton akviferi: yläpinnan muodostaa vapaa pohjaveden pinta.
  • Rajoitettu akviferi elisalpavesi: yläpinta rajoittuu huonosti vettä läpäisevään kerrokseen (akvikludi). Tällaisen varaston vesi on peräisin muualta kuin itse varaston päälle sataneesta vedestä.
  • Orsivesi: varsinaisen pohjaveden yläpuolelle on vettä läpäisemättömän kerroksen päälle muodostunut uusi pohjavesivarasto.

Kurikasta vuonna 2010 löytynyt pohjavesialue on Suomen suurin. Sen tutkiminen aloitettiin 2014. Siitä on suunniteltu veden ottoa Kurikalle jaVaasalle, joka saa käyttöveden pintavesistä.[5]

Pohjavesitiede tunnetaan nimellägeohydrologia.

Vedenhankintakäytön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella pohjavesialueet luokitellaan kolmeen eri luokkaan: 1., 2. ja E -luokkaan[6].

Katso myös

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  • Ehrlich, Paul R. & Ehrlich, Anne H.: The Population Explosion. New York: Simon & Schuster, 1991. ISBN 0-671-73294-3 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. The Population Explosion, s.28-29.
  2. The Population Explosion, s. 95.
  3. The Population Explosion, s. 178.
  4. Paukku, Timo: Lämpenevät pohjavedet riski miljoonille ihmisille. Helsingin Sanomat, 18.7.2024, s. B 7. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.7.2024.
  5. Mirva Ekman: Kurikan paksun savimaan alla lepää geologinen ihme Yle.fi, uutiset. 8.9.2019. Viitattu 8.9.2019.
  6. Ymparisto > Pohjavesialueet www.ymparisto.fi. Viitattu 16.1.2020.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheestaPohjavesi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pohjavesi&oldid=22850641
Luokka:
Piilotettu luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp