Hakusana ”pitsa” ohjaa tänne.Pitsá on myös kylä Kreikassa.
Pizza, josta irrotetaan siivua.
Pizza [pitsa][1] taipitsa[2] onitalialaisperäinen, yksinkertaisimmassa muodossaanuunissa paistettu, litteä, usein pyöreäleipä, joka on päällystetty yleensätomaateilla tai tomaattikastikkeella,juustolla sekä muilla valinnaisilla täytteillä. Yleensä kyse on avopiiraasta, mutta myös täytettyjä pizzoja (kutencalzone) tunnetaan. Pizza on kansainvälisesti hyvin tunnettu ja suosittu ruokalaji, ja Suomessa se on suosittu viikonloppuruoka[3]. Juusto on useinmozzarellaa tai joskus usean juuston sekoitusta. Suomalaisissa pizzerioissa juustona käytetään useinedamjuustoa taisinihomejuustoa, mutta käytetään myös mozzarellaa.
Sanaa pizza käytettiin alun perin tarkoittamaan suurta määrää taikinapohjaisia ruokalajeja. Sanan arvellaan olevan peräisinlatinan verbistäpincere ’soseuttaa’.
Pizzapohja on yleensä mausteeton, mutta siihen voidaan myös lisätävoita, valkosipulia, yrttejä tai seesaminsiemeniä tai taikinaan voidaan sekoittaa esimerkiksi raastettua juustoa. Yksinkertaisimmillaan pizzapohja koostuu vedestä, vehnäjauhoista, suolasta ja hiivasta, mutta variaatioita on paljon.
Pizzaa syödäänravintoloissa, joita kutsutaan useinpizzerioiksi. Joissakin pizzerioissa pizza valmistetaan paikalla asiakkaiden nähden. Sitä voidaan ostaa myös päivittäistavarakaupoista pakaste- ja einestuotteena. Monilla alueilla pizzan voi tilatapuhelimitse taiinternetissä ja myöstekstiviestillä kotiin kuumana. Pizzaa voi valmistaa myös itse kotona.
FreskossaPompejissa on esitetty pizzan muinaisroomalainen edeltäjä.Italian kuningatar Margherita, jonka mukaan on nimetty pizza: Margherita.
Pizzan historia voidaan jäljittääSuur-Kreikankreikkalaissiirtokuntiin saakka Etelä-Italiassa. Pizza saattaa olla ensimmäisen kerran mainittuVergiliuksenAeneiksen seitsemännessä kirjassa.Marcus Porcius Caton 200-luvulla eaa. kirjoittamaRooman historia mainitsee ”litteän kivillä paistetun taikinapyörylän, jossa on täytteenä oliiviöljyä, yrttejä ja hunajaa”. Roomalaiset käyttivät hunajaa lähes ruoassa kuin ruoassa. Lisää todisteita on löydettyPompejista, jonka kaivauksista löydettiin pizzerioita muistuttavia kauppoja ja myös pizzan kaltaista ruokaa esittävä fresko. On väitetty, ettäPersian kuninkaanDareios Suuren (521–486 eaa.) sotilaat valmistivat pitkän marssipäivän päätteeksi kilpensä päällä litteää leipää, jonka he päällystivättaateleilla ja juustolla.[4]
Vaikka roomalaiset tunsivat useita erilaisia litteitä leipiä, joihin lisättiin öljyä ja mausteita, nämä ruoat ovat lähinnä pizzan esi-isiä eivätkä varsinaisia nykyisen tyyppisiä pizzoja.Tomaattia ei vielä tunnettuEuroopassa eikä intialaistavesipuhvelia, jonka maidosta valmistetaanmozzarellaa, ollut tuotu vieläCampaniaanNapolin alueelle.
Tomaatin tullessa Eurooppaan 1500-luvulla sen uskottiin ensin olevan myrkyllinen. Kuitenkin 1700-luvun loppuun mennessä köyhätkin Napolin ympäristön asukkaat käyttivät sitä litteän leipänsä täytteenä, ja ruokalajin suosio alkoi kasvaa. Pizzasta tuli matkailunähtävyys, ja Napolissa vierailevat kävivät kokeilemassa sitä kaupungin köyhillä alueilla.[5]
Ensimmäiset napolilaiset pizzantekijädynastiat (pizzaioli) syntyivät tuohon aikaan. Vuoteen 1830 asti pizzaa myytiin ulkoilmakojuissa kaduilla, mutta silloin maailman ensimmäinen oikea pizzeria, Antica Pizzeria Port’Alba, avautui Napolissa ja on yhä toiminnassa osoitteessa Via Port’Alba 18. Pizza sopi aateliseen makuun (Napolin kuningasFerdinando II nautti suuresti pizzasta) ja vielä enemmän kansan suuhun. Siitä tuli pian päivittäin syötävä ruokalaji.[5]
Kunnia nykyaikaisen pizzan luomisesta annetaan leipuriRaffaele Espositolle. Vuonna 1889Pietro... e basta così -pizzeriassa (kirjaimellisesti ”Pietro... ja tuo riittää”, perustettu vuonna 1880 ja yhä toiminnassa nimellä Pizzeria Brandi) työskentelevä Esposito leipoi erikoispizzan Italian kuninkaanUmberto I:n ja kuningattarenMargheritan vierailua varten.[6] Pizza oli hyvin isänmaallinen: se muistuttiItalian lippua vihreine (basilika), valkoisine (mozzarella) ja punaisine (tomaatti) väreineen, ja nimettiin Pizza Margheritaksi kuningattaren kunniaksi.[5]
Vuonna 1905 perustettiin ensimmäinen amerikkalainen pizzeriaManhattanille.[7] Pizzan kansainvälinen läpimurto tulitoisen maailmansodan jälkeen. Sodan loputtua Napolista kotiutetut joukot veivät pizzanYhdysvaltoihin myös italialaisten maahanmuuttajien piirien ulkopuolelle.Dean Martinin kuuluisan laulun ensimmäinen säe ”When the Moon hits your eye like a big pizza pie, that’s amore” vuodelta 1953 lisäsi pizzan suosiotakenen mukaan?.
Pizzasta tuli Yhdysvalloissa pian kasvavien ravintolaketjujen tuote. Varhaisia pizzaketjuja olivat muun muassaShakey’s Pizza jaPizza Hut, jotka perustettiin 1954. Elintarviketeknologian kehityksestä merkittävä osa on mennyt pizzan hyväksi – tärkeimpiä haasteita ovat olleet täytteen ja taikinan pitäminen erillään toisistaan ja jäädyttämistä ja kuumentamista jäykistymättä kestävän pizzapohjan kehittäminen. Pakastepizza lanseerattiin vuonna 1957. 1960-luvulla kehitettiin pahviset pizzalaatikot.[8]
Pizza napoletana saiEuroopan unionin tuotesuojan vuonna 2010.[9] Napolilainen pizza lisättiinUnescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuonna 2017.[10]
Adriano Vinciguerran ensimmäinen pizza Lappeenrannassa, entinen Pizza Napoletana eli kuvauksen mukaan ”italialaisten oma piirakka” käyttää nykyään nimeä ”peruspizza”. Se on saatavana Kourulan Cup-Kahvilassa täysin alkuperäisen reseptin mukaan. Täytteinä on tomaattia ja juustoa.
Vappuna vuonna 1961 perusti Giovanni TedeschiHaminaan Suomen ensimmäisen pizzaravintolan, Ravintola Giovannin.[11] Perustaja oli italialainen keittiömestari ja merimies, joka oli työskennellyt pizza-alalla Yhdysvalloissa ennen tuloaan Haminaan.[12] Ravintola Giovanni lopetti toimintansa 1980-luvun alussa. Seuraavan oikeaoppisen pizzaravintolan, Adriano Barin perustiAdriano VinciguerraLappeenrantaan vuonna 1964. Suomessa pizzeriat ja pizza yleistyivät 1970-luvulla. Perinteisen piirakkakulttuurin on sanottu nopeuttaneen pizzan omaksumista osaksi suomalaista ruokakulttuuria.[11]
Vuonna 1975Dennis Rafkin perustiTurkuun ensimmäisenPizzeria Dennisin.[13] Vuonna 1976Rabbe Grönblom perusti pizzerian O sole mio, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1 -ketjun. Vuonna 1987 hän perusti Suomen suurimmaksi kasvaneen pizza-liikkeiden ketjunKotipizzan. Nykyisin Kotipizza on Pohjoismaiden suurin pizzaravintolaketju.[14] Pizzan suosiota levitti myösS-ryhmän vuonna 1978 perustamaRosso-perheravintolaketju[15][16].
1990-luvun alkupuolella pizzeroita alkoivat perustaa erityisestimaahanmuuttajat saatuaan oikeuden omistaa yrityksiä ja kiinteistöjä. Suomessa ravintolayhdistelmä, jossa tarjotaan sekä pizzaa ettäkebabia, on tavallinen, mutta ulkomailla se on harvinaisempi.[11]
Pizza on ollut suosittua suomalaisessa ruokakulttuurissa ja pizzerioita on perustettu Suomeen runsaasti. Pizzan hinnalla on kilpailtu: esimerkiksiOulussa hinnat olivat vuonna 1998 17–25 markan (2,85–4,20 euron) välillä, mutta pizzoja myytiin jopa kahdeksalla markalla (1,35 euroa). Suurimmat kuluerät pizzassa ovatElinkeinoelämän keskusliitton mukaan työvoimakulut (36,5 %) ja raaka-aineet (34,5 %) ja onkin epäilty, että toimintaan liittyisiharmaata taloutta.[17][18]
Vuonna 2008Kotipizza lanseerasi Berlusconi-pizzan, joka nimettiinItalian pääministeriSilvio Berlusconin mukaan. Silvio Berlusconi oli vuonna 2005 lausunnoissaan arvostellut ja väheksynyt suomalaista ruokakulttuuria. Kotipizzan mainoskampanja Berlusconi-pizzasta voitti GrandEffie -palkinnon.[19] Kotipizza on järjestänyt myös muitakin kampanjoita, joissa pizzoille on annettu tunnettujen henkilöiden nimiä. Vuonna 2010 aiheena oli pääministerivaalit, ja pizzat oli nimetty eri ministereiden ja kansanedustajien mukaan.[20]
Valmispizzojen valmistus Suomessa alkoi 1980-luvulla, kunSaarioinen valmisti ensimmäiset valmispizzat keväällä 1981. Suuren suosion saaneet valmispizzat ovat saaneet monta lempinimeä, kuten esimerkiksiroiskeläppä. Jauheliha- ja kinkkupizzat ovat valmisruokamarkkinoiden myydyimpiä tuotteitamaksalaatikon ohella. Valmispizzojen kulutus on ollut suurta: valmispizzan historian aikana on syöty yli 600 miljoonaa pizzaa. SaarioisenValkeakosken tehdas valmisti vuoden 2010 aikana noin 20 miljoonaa pizzaa.[21][22] Suomessa ostetaan vuodessa noin 40 miljoonaa pakastepizzaa, keskimäärin yli 100 000 pakastepizzaa päivässä.[23]
Suomalaismiehen Skotlannissa kehittämät Ooni-pizzauunit tulivat markkinoille vuonna 2012.[24] Vuonna 2021 perustettiin pizzayhdistys Pizzanpaistajat ry.[25]
Pizzasta on tullut kansainvälinen ruoka ja täytteitä voidaan muunnella paikalliseen makuun sopiviksi. Pizzoissa on sama perusrakenne mutta suuri valikoima erilaisia täytteitä, kutensardellia,kananmunaa,ananasta,lammasta,salamia,katkarapuja,munakoisoa,kuskusta,kanaa,kalaa taisinihomejuustoa, monia paikalliseen tapaan valmistettuja liharuokia tai erikoisempia mausteita kutencurrya. Pizza voidaan valmistaa myös ilman lihaa, sekä ilman juustoa. Tavallisesti pizzassa on täytteet pizzan päällä, mutta joskus täytteet on leivottu sisään pizzaan, jolloin sitä kutsutaan nimelläcalzone.
Pizza voidaan paistaa myös ohuellaleipäpohjalla tai paksummalla leivällä jota kutsutaan pannupizzaksi. Taikina voi olla hyvin paksu, kutenchicagolaistyylisessä pannupizzassa tai olematon, kutenRoomassa. Jotkin pizzat valmistetaan nykyäänjuustolla täytetyllä taikinalla. Ravintoloissa pizza voidaan paistaakaasu- taisähköuunissa, kuljetushihnalla tai usein kalliimmissa ravintoloissapuulla taihiilellä lämmitettävässäuunissa. Kotiin on myytävänä pizzakiviä ja uuneja, jotka jäljittelevättiiliuunin vaikutusta.
Napolilainen pizza: (Pizza Napoletana) muun muassaAssociazione vera pizza napoletanan ehdottamien sääntöjen mukaan koostuu italialaisista vehnäjauhoista (tyyppi 0 ja/tai 00), napolilaisestaleivinhiivasta ja vedestä. Taikina pitää vaivata käsin tai sekoittimella, joka liikkuu myötäpäivään. Kohotuksen jälkeen taikina pitää tasoittaa oikealla kädellä ja vasemman käden kahdella ensimmäisellä sormella ilman minkään mekaanisen laitteen apua. Pohja ei saa olla kolmea millimetriä paksumpi. Pizzaa pitää paistaa 60–90 sekuntia 485 °C:ssa kiviuunissa joka on lämmitettytammella. Paistetun pohjan pitäisi olla pehmeä ja tuoksuva.Pizza Napoletana on saanut EU:n tuotesuojan. Napolilaisella pizzalla on Italiassa ”aidon perinteisen tuotteen” (APT,engl.STG) asema, johon sisältyy vain kolme erityyppistä pizzaa:[26]
Pizza Marinara: tomaattia, valkosipulia, oreganoa ja öljyä (ei juustoa).
Pizza Margherita: tomaattia, mozzarellaa ja basilikaa. Nimetty Italian kuningatarMargheritan mukaan.
Veneton tyylinen pizza: pizza onVenetossa hyvin ohut (0,5 cm), rapea reunoilta mutta pehmeä keskeltä. Kastiketta laitetaan vähän ja suosittu täyte on ohuiksi siivuiksi leikattukinkku.
Latiumin tyylinen pizza:Latiumissa (Roomassa) pizza on pitkä, suorakulmion muotoinen ja suhteellisen ohut (1–2 mm).
Pizza Romana: tomaattia, mozzarellaa,sardellia, oreganoa ja öljyä.
Pizza Viennese: tomaattia, mozzarellaa, saksalaista makkaraa, oreganoa ja öljyä.
Pizza Francescana: tomaattia, mozzarellaa, kinkkua ja herkkusieniä.
Pizza Capricciosa: mozzarellaa, tomaattia, herkkusieniä, artisokkia, kinkkua, oliiveja ja öljyä, mahdollisesti myös kananmunaa.
Pizza Quattro Stagioni: (neljä vuodenaikaa): kuten capricciosa, mutta täytteet ovat erillään: yleensä neljään osaan jaettu pizza, joissa kussakin lohkossa on eri vuodenaikaan sopivat täytteet: eri juustolajeja, esimerkiksi mozzarellaa, parmanjuustoa,gorgonzolaa,pecorinoa,provolonea tai jotain muuta juustoa.
Quattro formaggi: neljää eri juustoa
Frutti di mare: äyriäiset, simpukat; sananmukaisesti meren hedelmät. Italiassa tämä pizza valmistetaan yleensä ilman juustoa.
Latinalaisessa Amerikassa pizza on useimmiten napolilaistyyppisen paksu. Argentiinalaisen pizzakulttuurin erikoisuuksia ovat muun muassa hiiligrillissä paistettu pizza ja täytteenä esimerkiksi palmunsydän.
Oulussa myydään pizzoja tai oululaisittain "känkkyjä", joiden päällä onmajoneesia. Lähes jokaisesta oululaisesta pizzeriasta saa "majoneesikänkkyä" ja joissain pizzerioissa on kehitelty jopa omia kastikkeita.[27] Nykyään majoneesia tai muuta kastiketta sisältäviä pizzoja saa muualtakin päin Suomea. Esimerkiksi Etelä-Suomen pizzerioissa myydään pizzoja, joiden päällä onsmetanaa.[28]
Italiassa pizzaan ei läheskään aina lisätä tomaattia. Pizzassa saattaa sen sijaan olla päällä esimerkiksi perunaa, sipulia tai pelkkää juustoa.
Hawaii Pizza ananaksella ja kinkulla kehitettiinKanadassa vuonna 1962.[29] Nimensä pizza sai siinä alun perin käytetyn ananasbrändin mukaan.[30]
