Hänen valintansa paaviksi kesti neljä kuukautta ennen kuin jesuiittojen vastustajat myönsivät, että Braschi oli toimissaan ja lausunnoissaan hyvin maltillinen ja kelpaisi heillekin paaviksi. Virkakautensa alkuvaiheessa Pius VI puuttuiKirkkovaltion korruptoituneeseen hallintoon.
Vuonna 1791 paavi tuomitsi Ranskassa annetunihmisoikeuksien julistuksen, koska se edisti uskonnonvapautta eikä tunnustanut Ranskaa katoliseksi valtioksi.[2] Vuonna 1798 ranskalaiset hyökkäsivät Roomaan ja ottivat paavin vangiksi. Hänet vietiin ensin Sienaan ja sieltä Firenzen lähelle. Kun Ranska julisti sodanToscanalle, paavi siirrettin Parman, Torinon ja Grenoblen kautta Valenciaan, missä hän kuoli vankina vuonna 1799.[3]
Pius VI oli siihenastisista historiallisista paaveista tehtävässään pitkäaikaisin.
Jussi Hanska: Kristuksen sijaiset maan päällä? (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Vammala 2005. ISBN 951-746-719-2
Valérie Pirie: ”Pius VI Braschi”, The Triple Crown: An Account of the Papal Conclaves, s. 290. Määritä julkaisija!Teoksen verkkoversio Viitattu 1.6.2009. (englanniksi)
.jpg)
