| Pittsburgh Steelers | |
|---|---|
 | |
| Perustettu | 8. heinäkuuta 1933 |
| Pääkonttori | UPMC Rooney Sports Complex, Pittsburgh, Pennsylvania |
| Kotikenttä |
|
| – kaupunki | Pittsburgh,Pennsylvania |
| Sarja | NFL |
| Konferenssi | AFC |
| Divisioona | AFC North |
| Värit | musta ja kulta |
 | |
| Omistaja | Rooneyn perhe |
| Puheenjohtaja | Art Rooney |
| Päävalmentaja | Mike McCarthy |
| Saavutukset | |
| Liigamestaruudet | 6 |
| Super Bowlit | 6 (1974,1975,1978,1979,2005,2008) |
| Konferenssin mestaruudet | 8
|
| Divisioonan mestaruudet | 25
|
| Liigahistoria | |
| NFL aloitusvuosi | 1933 |
| Divisioonahistoria |
|
| Infobox OKNimi-testi OK | |
.jpg)
Pittsburgh Steelers onYhdysvalloissaNFL:ssa pelaavaamerikkalaisen jalkapallon seura. Se pelaaAmerican Football Conferencessa pohjoisessa divisioonassa. Seuran kotipaikka onPittsburgh,Pennsylvania ja kotikenttäAcrisure Stadium.
Pittsburgh Steelers on pelannut NFL:n loppuottelussaSuper Bowlissa kahdeksan kertaa ja voittanut kuudesti (kausilla 1974, 1975, 1978, 1979, 2005 ja 2008), mikä on NFL:n ennätys tasoissaNew England Patriotsin kanssa.[1] Viiteen mestaruuteen ovat pystyneetSan Francisco 49ers sekäDallas Cowboys.
Joukkueen valmentajina ovat historian aikana toimineet muun muassaChuck Noll,Bill Cowher jaMike Tomlin. Erityisesti 1970-luvulla joukkueen pelaajista tulivat tunnetuiksiTerry Bradshaw,Franco Harris,Joe Greene jaLynn Swann.[2]
Seuran omistajia ovatArthur Rooney II jaDaniel Rooney Trust. Pittsburgh Steelers oli vuonna 2023Forbesin listauksessa maailman 29. arvokkain urheiluseura 4,625 miljardin dollarin arvolla.[3]
Pittsburgh Steelers perustettiin8. heinäkuuta1933, kunArthur J. Rooney osti franchising-oikeuden. Se on nykyään NFL:n seitsemänneksi vanhin seura. Aluksi joukkuetta kutsuttiin Piratesiksi aina vuoteen 1940 asti, jolloin nimi muutettiin Steelersiksi kunnioittamaan Pittsburghin terästeollisuutta.[4]
Ensimmäiset seitsemän kautta toivat vain 22 voittoa. Rooney yritti selviytyä taloudellisesti viemällä joukkueen useinForbes Fieldiltä neutraaleille kentille välttääkseen kilpailemasta baseballin ja college-jalkapallon kanssaPittsburghissa. Rooney ei koskaan luopunut unelmastaan tehdä ammattilaisjalkapallosta menestystä kaupungissaan.[4]
Vuonna 1938 Rooney teki historiansa suurimman sopimuksen allekirjoittaessaan Colorado All-AmericanByron "Whizzer" Whiten 15 800 dollarin sopimuksella – tuohon aikaan valtava summa. Vuonna 1942 Steelers saavutti ensimmäisen voitokkaan kautensa Bill Dudleyn johdolla. Sodan aikana (1943 ja 1944) joukkue yhdistyi ensin Eaglesiin (Phil-Pitt, ”Steagles”) ja sitten Cardinalsien (Card-Pitt) miehistöpulan vuoksi.[4]
Vuosina 1947 Steelers jakoi ensimmäisen sijanPhiladelphia Eaglesin kanssa, mutta hävisi pudotuspelinsä Eaglesille 21–0. Vuosina 1957–1963 päävalmentajaBuddy Parker ja avainpelaajatBobby Layne,Ernie Stautner sekäJohn Henry Johnson tekivät Steelersistä vakavan divisioonakilpailijan, mutta todellinen dynastia oli vielä vuosikymmenen päässä.[4]
Ensimmäiset 40 vuotta olivat vaikeita: seura ei voittanut yhtään mestaruutta eikä edes divisioonatitteliä ennen vuotta 1972, jolloin se voittiAFC Central -divisioonan. Kaksi vuotta myöhemmin koko urheilumaailma juhli, kunArt Rooney sai vihdoin Vince Lombardi -pokaalin Steelersin voitettuaSuper Bowl IX:n.[4]
1970-luvun Steelers aloitti yhden urheiluhistorian uskomattomimmista putkista: kahdeksan perättäistä pudotuspelikautta (1972–1979), seitsemän AFC Central -mestaruutta ja neljä AFC-mestaruutta. Steelersistä tuli ensimmäinen seura, joka voitti neljäSuper Bowlia (IX, X, XIII, XIV), ja ainoa joukkue, joka on voittanut perättäiset Super Bowlit kahdesti. Se oli myös ensimmäinen AFC-joukkue, joka voitti divisioonansa 10 kertaa NFL:n 1970 fuusion jälkeen.[4]
Menestyksen takana oli päävalmentajaChuck Noll, joka otti ohjat vuonna 1969. Joukkueen selkäranka koostui legendaarisista pelaajista, joista lähes kaikki ovatPro Football Hall of Famen jäseniä: puolustustaklaajaJoe Greene ("Mean Joe"), linebackeritJack Ham jaJack Lambert, pelinrakentajaTerry Bradshaw, cornerbackMel Blount sekä juoksupelaajaFranco Harris. Monet pitävät tätä 1970-luvun Steelersiä ammattilaisjalkapallon kaikkien aikojen parhaana joukkueena.[4]
Vuonna 2005 wild card -joukkue Steelersistä tuli historian ensimmäinen wild card -joukkue, joka voitti kolme vieraspudotuspeliä jaSuper Bowl XL:nSeattle Seahawksia vastaan päävalmentajaBill Cowherin johdolla.[4]
Cowher erosi kauden 2006 jälkeen, ja tilalle tuliMike Tomlin. Jo toisella kaudellaan Tomlin johti joukkueenSuper Bowl XLIII -voittoon ja kuudenteen mestaruuteen seurahistoriassa. Steelersistä tuli ensimmäinen seura, joka on voittanut kuusi Super Bowlia.[4]
Tomlin on valmentanut seuraa vuodesta 2007 lähtien ja saavuttanut 16 kauden aikana kokonaissaldon 163–93–2 (tilanne kauden 2023 alussa). Hän on yksi NFL:n menestyneimmistä aktiivisista valmentajista.[4]
Pittsburghin kaupungin ammattilaisurheilujoukkueet käyttävät mustaa ja keltaista väreinään, ja niin myös Steelers historiansa alusta asti. Steelers nimi viittaa Pittsburghiin rautakaupunkina. Alun perin nimi oli Pirates, mutta välttääkseen sekaannuksen kaupunginbaseball-joukkueeseen,Pittsburgh Piratesiin, joukkue vaihtoi nimensä muotoon Steelers. Logo on pysynyt muuttumattomana koko sen historiansa ajan. Nykyinen peliasu esiteltiin vuonna1968 ja siihen on sen jälkeen tehty vain pieniä muutoksia.
Koko historiansa aikana Steelersillä on ollut 16 päävalmentajaa, joista kymmenen vietti koko NFL-päävalmennusuransa Steelersissä.Joe Bach valmensi Steelersiä kahteen otteeseen jaWalt Kiesling kolmeen otteeseen.Toisen maailmansodan seurauksena Steelers jakoi joukkueen vuonna1943Philadelphia Eaglesin ja vuonna1944Chicago Bearsin kanssa. Kiesling jakoi tällöin valmennusvastuunGreasy Nealen sekäPhil Handlerin kanssa. Steelers on tunnettu kärsivällisyydestään päävalmentajia kohtaan. Viimeisimmät valmentajapotkut Steelers on antanut vuonna 1968Bill Austinille ja kaudesta1969 alkaen Steelersiä on päävalmentanut vain kolme eri päävalmentajaa.
| O | Ottelut päävalmentajana |
| V | Voitot |
| H | Häviöt |
| T | Tasapelit |
| % | Voittoprosentti |
| † | Voitti Super Bowlin Steelersissä |
| * | Päävalmensi NFLssä vain Steelersiä |
| Nimi | Vuodet | Runkosarja | Pudotuspelit | Super Bowl/NFL mestaruusottelu (sis. pudotuspeleihin) | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| O | V | H | T | % | O | V | H | % | O | V | H | % | ||
| Forrest Douds * | 1933 | 11 | 3 | 6 | 2 | .333 | - | - | ||||||
| Luby DiMeolo * | 1934 | 12 | 2 | 10 | 0 | .167 | - | - | ||||||
| Joe Bach * | 1935–1936 | 24 | 10 | 14 | 0 | .416 | - | - | ||||||
| John McNally * | 1937–1939 | 33 | 7 | 25 | 1 | .318 | - | - | ||||||
| Walt Kiesling * | 1939–1940 | 22 | 3 | 16 | 3 | .136 | - | - | ||||||
| Bert Bell | 1941 | 2 | 0 | 2 | 0 | .000 | - | - | ||||||
| Aldo Donelli | 1941 | 5 | 0 | 5 | 0 | .000 | - | - | ||||||
| Walt Kiesling * | 1941–1944 | 35 | 13 | 20 | 2 | .394 | - | - | ||||||
| Jim Leonard * | 1945 | 10 | 2 | 8 | 0 | .200 | - | - | ||||||
| Jock Sutherland | 1946–1947 | 23 | 13 | 9 | 1 | .591 | 1 | 0 | 1 | .000 | - | |||
| John Michelosen * | 1948–1951 | 48 | 20 | 26 | 2 | .435 | - | - | ||||||
| Joe Bach * | 1952–1953 | 24 | 11 | 13 | 0 | .485 | - | - | ||||||
| Walt Kiesling * | 1954–1956 | 36 | 14 | 22 | 0 | .388 | - | - | ||||||
| Buddy Parker | 1957–1964 | 104 | 51 | 47 | 6 | .520 | - | - | ||||||
| Mike Nixon | 1965 | 14 | 2 | 12 | 0 | .143 | - | - | ||||||
| Bill Austin | 1966–1968 | 42 | 11 | 28 | 3 | .282 | - | - | ||||||
| Chuck Noll †* | 1969–1991 | 342 | 193 | 148 | 1 | .566 | 24 | 16 | 8 | .667 | 4 | 4 | 0 | 1.000 |
| Bill Cowher †* | 1992–2006 | 240 | 149 | 90 | 1 | .623 | 21 | 12 | 9 | .571 | 2 | 1 | 1 | .500 |
| Mike Tomlin †* [a] | 2007–> | 168 | 109 | 59 | 0 | .541 | 14 | 8 | 6 | .571 | 2 | 1 | 1 | .500 |
Tilastot päivitetty 30. lokakuuta
