Pitkäperjantai on yksihiljaisen viikon juhlapyhistä ja monissa valtioissa yleinen vapaapäivä. Sitä edeltävää päivää kutsutaankiirastorstaiksi ja seuraavaa 'lankalauantaiksi' tai 'hiljaiseksi lauantaiksi'. Suomessa sekä pitkäperjantai että seuraavan viikon maanantai (2. pääsiäispäivä) ovat pyhäpäiviä, aiheuttaen nelipäiväisen viikonlopun.
Koska pitkäperjantain ajankohta on sidoksissa pääsiäissunnuntaihin (jonka ajankohta lasketaan kuunkierron perusteella), sen päivämäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Varhaisin mahdollinen pitkäperjantain ajankohta on 20.3. ja myöhäisin 23.4. Viimeksi pitkäperjantai oli 20.3. vuonna 1818 ja seuraavan kerran 2285. Viimeksi pitkäperjantai oli 23.4. vuonna 1943 ja seuraavan kerran 2038.[1] Valtaosaortodoksisesta kirkosta viettää pääsiäistä ja pitkäperjantaita eri ajankohtina, jotka määräytyvätjuliaanisen kalenterin mukaan. KuitenkinSuomen ortodoksinen kirkko on sopeutunut viettämään pääsiäistä samaan aikaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanssa (eli gregoriaanisen kalenterin mukaan).[2]
Suomessa yleisesti käytettävä nimityspitkäperjantai on käännöslaina ruotsin sanastalångfredag. Vanhoista lähteistä käy ilmi, että ruotsin ja muiden skandinaavisten kielten vastaavat sanat ovat käännöslainoja muinaisenglannin sanastalanga frigedæg.[3][4]
Suomen ortodoksien käyttämä nimityssuuri perjantai vastaa unkarin, viron sekä useiden slaavilaiskielten samaa merkitseviä nimityksiä (esimerkiksivir.suur reede). Englannissa nimitysGood Friday tulee sanan ’good’ vanhasta merkityksestä ’pyhä’.[5] Monissa romaanisissa kielissä päivää kutsutaan ’pyhäksi perjantaiksi’ (esimerkiksiransk.Vendredi saint). Saksan kielen nimityksessäKarfreitag taas korostuu Kristuksen ristinkuoleman murheellisuus ('kar' on vanhaa saksaa ja merkitsee ’surua’).
Englannin kielessä termilläEaster Friday, 'pääsiäisperjantai', tarkoitetaan pääsiäisenjälkeistä perjantaita.[6]
Pitkäperjantain vietto perustuuRaamatun kertomuksiin Jeesuksen viimeisistä hetkistä. Raamatun mukaan Jeesus vietti viimeiset päivänsäJerusalemissa, jonne oli saapunut viettämäänjuutalaista pääsiäistä opetuslastensa kanssa. Pitkäperjantain yönä hänet vangittiin ja vietiinPontius Pilatuksen luo. Pilatuksen luona häntä pilkattiin ja kidutettiin. Lopulta Pilatus yritti vapauttaa Jeesuksen, mutta kansa valitsi vapautettavaksi murhamies Barabbaksen Jeesuksen sijasta.
Jeesus vietiin"pääkallon paikalle", jossa hänet ristiinnaulittiin. Ristiin kirjoitettiin "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". Jeesus kärsi ristillä useita tunteja, kunnes kuoli. Myöhemmin Joosef Arimatialainen otti Jeesuksen alas ristiltä ja asetti hänet ostamaansa kalliohautaan.
Luterilaisessa kirkossa pitkäperjantain jumalanpalvelusta vietetään ilmanehtoollista tai kellon- ja urkujensoittoa. Kello 15 pidetään usein Jeesuksen kuolinhetken rukoushetki. Pitkäperjantain iltajumalanpalvelus on puolestaan perinteisesti omistettu Jeesuksen hautaamiselle.[7] Pitkäperjantai ja sitä seuraava hiljainen lauantai ovat ainoat kirkkovuoden päivät, jolloinliturginen väri on musta. Musta on 'murheen ja surun sekä katoavaisuuden väri'.[8]
Aikoinaan pitkääperjantaita vietettiin ankarana paastopäivänä.
Ortodoksisessa kirkossa suuri perjantai[9][10] on kirkkovuoden ankarinpaastopäivä ja ainoa suuri juhlapäivä jolloin ei toimitetaeukaristiaa. Liturgian sijaan aamulla toimitetaan Kuninkaallinen hetkipalvelus, jossa luetaan koko kärsimyshistoria kaikista neljästä evankeliumista. Kello 14 pidetään Kristuksen kuolinhetken palvelus, jolloinKristuksen hautakuva tuodaan alttarista katafalkille keskelle kirkkoa. Palveluksen lopuksi papisto ja kirkkokansa käyvät kunnioittamassa kuollutta Kristusta. Illalla kuudelta alkaa Kristuksen hautauspalvelus, jonka lopuksi hautakuva kannetaanristisaatossa kirkon ympäri. Kuten kaikki kirkolliset kulkueet, saatto kiertää vastapäivään symboloiden sitä, että saatto on menossa Kristusta kohti.
Pitkäperjantaina katolisissa kirkoissa vietetään iltapäivällä, yleensä klo 15, juhlallista jumalanpalvelusta Jeesuksen kärsimyksen muistoksi, johon kuuluu Kristuksen kärsimyshistorian lukeminen Johanneksen evankeliumista, suuret esirukoukset kirkon ja maailman puolesta, ristin kunnioittaminen ja ehtoollinen, jossa jaetaan kiirastorstain messussa pyhitetty ehtoollisaine. Päivä ontuhkakeskiviikon ohella toinen kirkon paasto- ja abstinenssipäivistä. Paastolla tarkoitetaan tässä yleensä lähinnä ruoka-annoksen koon tai esimerkiksi lämpimien aterioiden määrän vähentämistä. Abstinenssimääräys puolestaan tarkoittaa lintu- ja liharuoista pidättäytymistä.[11] Pitkäperjantaina alkaa lisäksiJumalan laupeuden novena, joka perustuu pyhänFaustyna Kowalskan ilmestyksiin. Novena päättyyJumalan laupeuden sunnuntain aattona.
↑Hellquist, Elof: Svensk etymologisk ordbok, låg – låp, s. 343. Lund: C. W. K. Gleerups förlag, Berlingska boktryckeriet / Project Runeberg, 1922. Teoksen verkkoversio Viitattu 15.4.2022. (ruotsiksi)
↑langfredag. Språkrådet – Nynorskordboka . Universitetet i Bergen og Språkrådet. Arkistoitu 7.5.2021. Viitattu 15.4.2022. (norjaksi)
